Tunisiassa ja Egyptissä kuohuu. Kansa on tyytymätön vuosikymmeniä jatkuneeseen, diktatuuria muistuttaneeseen poliittiseen tilanteeseen. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
Ennen kaikkea epävarmuutta. Ja sijoittajat vihaavat epävarmuutta. Siksi osakekurssit tulevat elämään villisti - ei vain arabimaiden pörsseissä vaan myös ympäri maailma. Kyseessä on kompleksinen poliittinen palapeli, jossa on kyseessä maailmanrauha, luonnonvarat ja kauppareitit. Kaikki nämä palikat ovat nyt nousemassa enemmän tai vähemmän ilmaan.
Aion seurata tilannetta rauhassa sivusta ja jatkaa osto-ohjelmaa sijoitussuunnitelman mukaan. Jos minulla olisi välitöntä tarvetta sijoitusomaisuudessa kiinni olevalle varallisuudelle, saattaisin myyntejä harkitakin. Mutta onneksi näin ei ole. Erityisseurannassa minulla on esim. S&P Select Frontier -indeksiä seuraava ETF, jota saattaa saada lisää edullisesti lähiviikkoina/kuukausina, sillä se sisältää runsaasti arabimaiden osakkeita. Toisaalta epävarmuus tuntuu vaikuttavan kaikkiin pörsseihin, joten lisäostopaikkoja saattaa aueta vaikkapa jenkkilässä, jossa kurssit ovat viimeaikoina ehtineet nousta melkoista kyytiä.
maanantai 31. tammikuuta 2011
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Osinkovuosi 2010 ja ajatuksia tälle vuodelle
Kun vuodenvaihde ei ole vielä liian kaukana, ajattelin summata osinkovuoden 2010. Siitä ei olekaan kovin paljon kerrottavaa: osinkoja tuli yhteensä 615 euroa verojen jälkeen, joista 574 euroa kotimaisista osakkeista ja loput 41 euroa ETF:istä. Luku on huomattavan pieni, joka johtuu mm. varovaisista osingonmaksukäytännöistä yritysten toipuessa talouskriisistä.
Tälle vuodelle odotan saavani osinkoina tuon summan vähintään tuplana. Tämä johtuu salkun kasvaneesta pääomasta sekä yritysten parantuneista tuloksista, joista on varaa maksaa enemmän ulos kuin viime vuonna. Lisäksi kotimaiset osingonmaksajat saattavat ennakoida mahdollista pääomatuloveron nousua maksamalla enemmän osinkoja kuin ilman verouhkaa.
Omaan sijoitusstrategiaani kuuluu pitkäjänteinen salkun rakentaminen ja osingot eivät sinänsä ole mikään edellytys tälle. Osingoista koituu minulle turhaan veroseuraamuksia, semminkin kun käytännössä sijoitan ne suoraan takaisin salkkuun. Tästä syystä olen valikoinut salkkuun joitakin osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä.
Toisaalta erittäin pitkällä aikavälillä osingoista saatava tulovirta voi muodostua yhdeksi varteenotettavaksi tulonlähteeksi - viimeistään siinä vaiheesssa kun osinkoja tulee enemmän kuin on halukkuutta tehdä lisäsijoituksia esimerkiksi vuositasolla. Käytännössä tällainen tilanne ei toteudu omalla kohdallani ihan heti, ei ainakaan tällä vuosikymmenellä!
Tälle vuodelle odotan saavani osinkoina tuon summan vähintään tuplana. Tämä johtuu salkun kasvaneesta pääomasta sekä yritysten parantuneista tuloksista, joista on varaa maksaa enemmän ulos kuin viime vuonna. Lisäksi kotimaiset osingonmaksajat saattavat ennakoida mahdollista pääomatuloveron nousua maksamalla enemmän osinkoja kuin ilman verouhkaa.
Omaan sijoitusstrategiaani kuuluu pitkäjänteinen salkun rakentaminen ja osingot eivät sinänsä ole mikään edellytys tälle. Osingoista koituu minulle turhaan veroseuraamuksia, semminkin kun käytännössä sijoitan ne suoraan takaisin salkkuun. Tästä syystä olen valikoinut salkkuun joitakin osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä.
Toisaalta erittäin pitkällä aikavälillä osingoista saatava tulovirta voi muodostua yhdeksi varteenotettavaksi tulonlähteeksi - viimeistään siinä vaiheesssa kun osinkoja tulee enemmän kuin on halukkuutta tehdä lisäsijoituksia esimerkiksi vuositasolla. Käytännössä tällainen tilanne ei toteudu omalla kohdallani ihan heti, ei ainakaan tällä vuosikymmenellä!
perjantai 14. tammikuuta 2011
Clean energyä halvalla
Moni osake ja indeksi on kallistunut viimeisten vajaan kahden vuoden aikana melkoisesti. Osake- tai indeksipoiminta on täten ollut varsin helppoa, sillä käytännössä kaikki vuonna 2009 tehdyt ostokset ovat tuhdisti plussalla.
Yksi harvoista poikkeuksista on ns. puhtaan energian osakkeet. S&P Global Clean Energy -indeksi matelee lähellä finanssikriisin pohjalukemiaan (klikkaa alla oleva kuva suuremmaksi).
Indeksiin kuuluu 30 kpl puhtaan energian yrityksiä ympäri maailmaa, mm. seuraavat:
First Solar (USA, aurinkoenergiaa)
Vestas Wind Systems (Tanska, tuulivoimaa)
Trina Solar (Kiina, aurinkoenergiaa)
Empresa Nacional de Electricidad (Chile, tuuli- ja vesivoimaa)
Kun rakensin salkkua finanssikriisin keskellä, hankin kolmeen otteeseen tätä indeksiä seurailevaa ETF:ää (iShares S&P Global Clean Energy, tikkeri IQQH Dextrassa). Ajattelin tuolloin tekeväni hyvät kaupat. Lyhyellä tähtäimellä näin ei todellakaan näytä käyneen. Välillä indeksi lähti pikkuhiljaa nousemaan, mutta mm. kansainvälisen ilmastokokouksen pettymysten jälkimainingissa indeksi on hiipunut lähelle finanssikriisin pohjatasojaan.
Ilmastonmuutosteema ja siihen sijoittaminen ei olekaan lyhyen tähtäimen hommaa. Ennen pitkää uskon tämänkin indeksin lähtevän nousuun, kunhan muu talouskriisi alkaa helpottaa ja kansainvälinen yhteisö alkaa taas kiinnostua ympäristöasioista. Juuri nyt tuntuukin olevan varsin edullinen oston paikka. Näiden ajatusten siivittämänä lisäsinkin salkkuun tänään 200 kpl ko. ETF:ää entisten lisäksi.
Nyt ei kunnon tuottoihin tarvitakaan muuta kuin aikaa, mahdollisesti paljonkin. Seurataan tilannetta seuraavien vuosikymmenten varrella :)
Yksi harvoista poikkeuksista on ns. puhtaan energian osakkeet. S&P Global Clean Energy -indeksi matelee lähellä finanssikriisin pohjalukemiaan (klikkaa alla oleva kuva suuremmaksi).
Indeksiin kuuluu 30 kpl puhtaan energian yrityksiä ympäri maailmaa, mm. seuraavat:
First Solar (USA, aurinkoenergiaa)
Vestas Wind Systems (Tanska, tuulivoimaa)
Trina Solar (Kiina, aurinkoenergiaa)
Empresa Nacional de Electricidad (Chile, tuuli- ja vesivoimaa)
Kun rakensin salkkua finanssikriisin keskellä, hankin kolmeen otteeseen tätä indeksiä seurailevaa ETF:ää (iShares S&P Global Clean Energy, tikkeri IQQH Dextrassa). Ajattelin tuolloin tekeväni hyvät kaupat. Lyhyellä tähtäimellä näin ei todellakaan näytä käyneen. Välillä indeksi lähti pikkuhiljaa nousemaan, mutta mm. kansainvälisen ilmastokokouksen pettymysten jälkimainingissa indeksi on hiipunut lähelle finanssikriisin pohjatasojaan.
Ilmastonmuutosteema ja siihen sijoittaminen ei olekaan lyhyen tähtäimen hommaa. Ennen pitkää uskon tämänkin indeksin lähtevän nousuun, kunhan muu talouskriisi alkaa helpottaa ja kansainvälinen yhteisö alkaa taas kiinnostua ympäristöasioista. Juuri nyt tuntuukin olevan varsin edullinen oston paikka. Näiden ajatusten siivittämänä lisäsinkin salkkuun tänään 200 kpl ko. ETF:ää entisten lisäksi.
Nyt ei kunnon tuottoihin tarvitakaan muuta kuin aikaa, mahdollisesti paljonkin. Seurataan tilannetta seuraavien vuosikymmenten varrella :)
perjantai 7. tammikuuta 2011
Uusi (vanha) peluri lyhyen koron rahastoissa
Viime vuonna mietin pariin otteeseen ns. "laiskan sijoittajan pelikassan" pitämisen järkevyyttä (osa 1 ja osa 2). Ideana on siis pitää osa varallisuudesta syrjässä, jotta osakemarkkinoiden mahdolliset negatiiviset ylireagoinnit voisi hyödyntää. Ajatus on sinällään vähän kiistanalainen, sillä markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta yksittäiselle ihmiselle.
Kyseenalaisesta hyödystä huolimatta olen kerännyt pientä vararahastoa nimenomaan sijoitusmahdollisuuksia varten. Tämä on myös henkinen juttu - menetetyt mahdollisuudet hyödyntää hetkittäisiä alennusmyyntejä kirpaisevat jälkikäteen. "Valmiusrahaston" avulla näitä voi ainakin yrittää hyödyntää. Tällä hetkellä minulla on tällaisia tilanteita varten lyhyen koron rahastossa reilu 5 % salkun arvosta. En laske tätä mukaan kuitenkaan salkun arvoon, sillä rajatapauksissa saatan joutua hyödyntämään tätä varallisuutta muualla.
Pientä tuottoa olisi kuitenkin hyvä saada myös tällaisten varojen osalta. Käytännössä järkevin vaihtoehto on lyhyen koron rahastot, joissa on hyvin vähän riskiä. Lyhyen koron sijoituksille on pitkään ollut monen kustannusvalveutuneen paras vaihtoehto Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA, jonka säilytyspalkkio on 0,18%. Tämä varmistaa ainakin sen, että kulut eivät pääse syömään lyhyiden korkojen muutenkin vaatimattomia tuottoja.
Tänään huomasin ilahduksekseni, että Osuuspankki on alentanut oman vastaavan tuotteensa (OP-Likvidi) hallinnointipalkkiota 0,2 %:iin entisestä 0,4%:sta (kts. tiedote). Palkkio on siis puolittunut, ja menee käytännössä samoihin kuin Selgisonin rahaston palkkio. OP-Likvidi on siis nyt todellinen vaihtoehto varsinkin niille sijoittajille, jotka saavat OP-ryhmästä bonuksia. Bonuksia nimittäin kertyy OP:n rahastosijoituksista 0,25 % edestä. Tästä voi laskeskella, että OP:ssa lyhyen koron (rahamarkkinarahaston) hinta alkaa olla jo varsin kilpailukykyinen :)
Edellä mainitut pohdinnat alkavat olla itselleni merkityksellisiä sijoitusvarallisuuden kasvaessa, varsinkin jos tavoitteena olisi pitää jatkossakin n. 5 % valmiusrahastoa lyhyessä korossa. Tällöin rahoille kannattaa etsiä tuottavin mahdollinen kohde kyttäyspaikkojen etsimisen ajaksi. Voihan olla että tässä joutuu vielä odottelemaan vuosia, ennen kuin kunnon alennusmyynnit alkavat seuraavan kerran.
Kyseenalaisesta hyödystä huolimatta olen kerännyt pientä vararahastoa nimenomaan sijoitusmahdollisuuksia varten. Tämä on myös henkinen juttu - menetetyt mahdollisuudet hyödyntää hetkittäisiä alennusmyyntejä kirpaisevat jälkikäteen. "Valmiusrahaston" avulla näitä voi ainakin yrittää hyödyntää. Tällä hetkellä minulla on tällaisia tilanteita varten lyhyen koron rahastossa reilu 5 % salkun arvosta. En laske tätä mukaan kuitenkaan salkun arvoon, sillä rajatapauksissa saatan joutua hyödyntämään tätä varallisuutta muualla.
Pientä tuottoa olisi kuitenkin hyvä saada myös tällaisten varojen osalta. Käytännössä järkevin vaihtoehto on lyhyen koron rahastot, joissa on hyvin vähän riskiä. Lyhyen koron sijoituksille on pitkään ollut monen kustannusvalveutuneen paras vaihtoehto Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA, jonka säilytyspalkkio on 0,18%. Tämä varmistaa ainakin sen, että kulut eivät pääse syömään lyhyiden korkojen muutenkin vaatimattomia tuottoja.
Tänään huomasin ilahduksekseni, että Osuuspankki on alentanut oman vastaavan tuotteensa (OP-Likvidi) hallinnointipalkkiota 0,2 %:iin entisestä 0,4%:sta (kts. tiedote). Palkkio on siis puolittunut, ja menee käytännössä samoihin kuin Selgisonin rahaston palkkio. OP-Likvidi on siis nyt todellinen vaihtoehto varsinkin niille sijoittajille, jotka saavat OP-ryhmästä bonuksia. Bonuksia nimittäin kertyy OP:n rahastosijoituksista 0,25 % edestä. Tästä voi laskeskella, että OP:ssa lyhyen koron (rahamarkkinarahaston) hinta alkaa olla jo varsin kilpailukykyinen :)
Edellä mainitut pohdinnat alkavat olla itselleni merkityksellisiä sijoitusvarallisuuden kasvaessa, varsinkin jos tavoitteena olisi pitää jatkossakin n. 5 % valmiusrahastoa lyhyessä korossa. Tällöin rahoille kannattaa etsiä tuottavin mahdollinen kohde kyttäyspaikkojen etsimisen ajaksi. Voihan olla että tässä joutuu vielä odottelemaan vuosia, ennen kuin kunnon alennusmyynnit alkavat seuraavan kerran.
tiistai 4. tammikuuta 2011
50000 euron raja rikki!
Eilen tapahtuneet globaalin nousupäivän ansiosta salkun arvo rikkoi ensimmäistä kertaa 50000 euron rajan.
Vaikka tasaluvulla on lähinnä symbolinen merkitys, pidän sitä kuitenkin tärkeänä virstanpylväänä lyhyellä sijoittajanurallani. En olisi vuoden 2008 tunnelmissa uskonut, että salkku saavuttaisi tämän arvon näin nopeasti. Itse asiassa aikanaan tekemäni sijoitussuunnitelman mukaisesti 50000 olisi pitänyt rikkoutua vasta 2012 vuoden loppupuolella.
Suunnitelmaa nopeampi eteneminen johtuu sekä aiottua suuremmista ostoista sekä viimeisen vajaan kahden vuoden merkittävistä kurssinousuista. Nyt tuleekin eteen kysymys - pitäisikö sijoitussuunnitelmaa tarkistaa?
Tiedostan, että kurssinousu ei jatku ikuisesti. Silti kiusauksena olisi tiukentaa sijoitussuunnitelman tavoitteita, koska tavoitteet edesauttavat saavuttamaan tuloksia, ainakin minun kohdallani. En lähde vielä sorvaamaan kokonaan uutta sijoitussuunnitelmaa, mutta asetan tässä tavoitteen seuraavalle virstanpylväälle eli 100 000 euron sijoitusomaisuudelle:
Tavoite: Sijoitussalkun arvo 100 000 euroa vuoden 2013 loppuun mennessä.
Tavoitteen saavuttamineen vaatii kurssinousun jatkumista kohtalaisella tasolla (esim. 10 % vuodessa) sekä noin 1000 euron lisäsijoituksia kuukaudessa. Jos ensimmäinen kriteeri ei toteudu, niin lisäsijoituksia vaaditaan vielä enemmän.
Tavoite on nyt siis asetettu - tästä on hyvä aloittaa sijoitusvuosi!
Vaikka tasaluvulla on lähinnä symbolinen merkitys, pidän sitä kuitenkin tärkeänä virstanpylväänä lyhyellä sijoittajanurallani. En olisi vuoden 2008 tunnelmissa uskonut, että salkku saavuttaisi tämän arvon näin nopeasti. Itse asiassa aikanaan tekemäni sijoitussuunnitelman mukaisesti 50000 olisi pitänyt rikkoutua vasta 2012 vuoden loppupuolella.
Suunnitelmaa nopeampi eteneminen johtuu sekä aiottua suuremmista ostoista sekä viimeisen vajaan kahden vuoden merkittävistä kurssinousuista. Nyt tuleekin eteen kysymys - pitäisikö sijoitussuunnitelmaa tarkistaa?
Tiedostan, että kurssinousu ei jatku ikuisesti. Silti kiusauksena olisi tiukentaa sijoitussuunnitelman tavoitteita, koska tavoitteet edesauttavat saavuttamaan tuloksia, ainakin minun kohdallani. En lähde vielä sorvaamaan kokonaan uutta sijoitussuunnitelmaa, mutta asetan tässä tavoitteen seuraavalle virstanpylväälle eli 100 000 euron sijoitusomaisuudelle:
Tavoite: Sijoitussalkun arvo 100 000 euroa vuoden 2013 loppuun mennessä.
Tavoitteen saavuttamineen vaatii kurssinousun jatkumista kohtalaisella tasolla (esim. 10 % vuodessa) sekä noin 1000 euron lisäsijoituksia kuukaudessa. Jos ensimmäinen kriteeri ei toteudu, niin lisäsijoituksia vaaditaan vielä enemmän.
Tavoite on nyt siis asetettu - tästä on hyvä aloittaa sijoitusvuosi!
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Vuoden 2010 tilinpäätös
Vuosi 2010 ei ollut sijoittajalle yhtä hulppea kuin sitä edellinen. Osakemarkkinoilla on silti todellakin kannattanut olla mukana. Seuraavassa tarinaa salkkuni kehittymisestä vuoden 2010 aikana.
Sijoitukset ja arvonkehitys
Tein tänäkin vuonna uusia sijoituksia suunniteltua enemmän. Hankin vuositasolla uutta sijoitusomaisuutta 15637 euron edestä, eli 1303 eurolla kuukaudessa. Jälkikäteen olen tyytyväinen panostukseeni, sillä vuoden aikana hankitut sijoitukset ovat tuottaneet varsin hyvin.
Suurin osa salkun arvonnoususta 2010 koostui näistä uusista sijoituksista. Kurssinousujen osuus arvonnoususta oli 6023 euroa. Kokonaispääoma kasvoi täten viime vuonna yhteensä 21660 euroa eli 78 %.
Mukavaltahan se tuntuu, kun salkun markkina-arvon sai lähes tuplattua! Jatkossa tämä ei taida onnistua enää, vaan mennään enemmän markkinavoimien mukana. Alla olevasta kaaviosta näkyy salkun pitkän aikavälin arvonkehitys (pl. osingot).
Portfolio
Alla olevasta kuviosta (klikkaa suuremmaksi) näkyy salkun tämänhetkinen jakauma. Kehittyvät markkinat (DB-X:n ETF:t) ovat noin viidennes salkusta, joka on pidemmän aikavälin tavoitearvoni. Muita suuria ETF-sijoituksia on Jenkkiläisissä pienyhtiö/arvo-osakkeissa ja puhtaassa energiassa. Loppuosa salkusta koostuu laajalti hajautetuista kotimaisista osakkeista, sekä tässä vaiheessa hyvin pienestä osuudesta korkorahastoja.
Sijoitusvuosi 2011
Odotan alkavalta vuodelta suurinpiirtein samanlaista sijoitusvuotta kuin mitä 2010 oli. Eli epävarmuutta ja kurssiheiluntaa, mutta loppujen lopuksi positiivisena päättyvää vuotta. Jatkan siis edelleen sijoitussuunnitelman mukaisesti kohti tavoiteallokaatiota pyrkien tekemään ostoksia sopivissa väleissä. Tämä tarkoittaa ensinnäkin vähittäistä korkosijoitusten lisäämistä. Tavoitteenani on nostaa korkosijoitusten osuus salkusta lähemmäs 20 % asteittain tulevien parin vuoden aikana. Lisäksi pyrin vähentämään kotimaisten osakkeiden painoarvoa salkusta muihin sijoituslajeihin (mm. ETF:t) kohdistuvien lisäostojen kautta.
Mukavaa sijoitusvuotta 2011!
Sijoitukset ja arvonkehitys
Tein tänäkin vuonna uusia sijoituksia suunniteltua enemmän. Hankin vuositasolla uutta sijoitusomaisuutta 15637 euron edestä, eli 1303 eurolla kuukaudessa. Jälkikäteen olen tyytyväinen panostukseeni, sillä vuoden aikana hankitut sijoitukset ovat tuottaneet varsin hyvin.
Suurin osa salkun arvonnoususta 2010 koostui näistä uusista sijoituksista. Kurssinousujen osuus arvonnoususta oli 6023 euroa. Kokonaispääoma kasvoi täten viime vuonna yhteensä 21660 euroa eli 78 %.
Mukavaltahan se tuntuu, kun salkun markkina-arvon sai lähes tuplattua! Jatkossa tämä ei taida onnistua enää, vaan mennään enemmän markkinavoimien mukana. Alla olevasta kaaviosta näkyy salkun pitkän aikavälin arvonkehitys (pl. osingot).
Portfolio
Alla olevasta kuviosta (klikkaa suuremmaksi) näkyy salkun tämänhetkinen jakauma. Kehittyvät markkinat (DB-X:n ETF:t) ovat noin viidennes salkusta, joka on pidemmän aikavälin tavoitearvoni. Muita suuria ETF-sijoituksia on Jenkkiläisissä pienyhtiö/arvo-osakkeissa ja puhtaassa energiassa. Loppuosa salkusta koostuu laajalti hajautetuista kotimaisista osakkeista, sekä tässä vaiheessa hyvin pienestä osuudesta korkorahastoja.
Sijoitusvuosi 2011
Odotan alkavalta vuodelta suurinpiirtein samanlaista sijoitusvuotta kuin mitä 2010 oli. Eli epävarmuutta ja kurssiheiluntaa, mutta loppujen lopuksi positiivisena päättyvää vuotta. Jatkan siis edelleen sijoitussuunnitelman mukaisesti kohti tavoiteallokaatiota pyrkien tekemään ostoksia sopivissa väleissä. Tämä tarkoittaa ensinnäkin vähittäistä korkosijoitusten lisäämistä. Tavoitteenani on nostaa korkosijoitusten osuus salkusta lähemmäs 20 % asteittain tulevien parin vuoden aikana. Lisäksi pyrin vähentämään kotimaisten osakkeiden painoarvoa salkusta muihin sijoituslajeihin (mm. ETF:t) kohdistuvien lisäostojen kautta.
Mukavaa sijoitusvuotta 2011!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)