Luovutustappioiden vähentäminen laajenemassa kaikkiin pääomatuloihin

Olen aina pitänyt epäloogisena sitä, että maksan osingoista (=pääomatuloja) veroja, vaikka samana vuonna tekisin tappiota arvopapereiden myynneillä. Mielestäni olisi ainoastaan loogista ja reilua, että osingoista ei tarvitse maksaa veroa jos kyseisenä vuonna on tullut toisaalla tappioita. Tällöin verot maksettaisiin todellisista voitoista, eikä määrittelykysymykset ja tulolajit vääristäisi tilannetta.

Nyt näyttää siltä, että verotuskäytännöt muuttuvat parempaan suuntaan tämän suhteen, ensi vuoden alusta lähtien:

"Luovutustappio muuttuu vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se aikaisemmin on ollut vähennyskelpoinen ainoastaan luovutusvoitoista." (Lähde: Veronmaksajat)

Sama tieto löytyy valtion talousarvioesityksestä. Kuten tälläkin hetkellä, luovutusvoitot vähennettäisiin samana verovuonna kuin tappiot syntyvät, ja näitä seuraavina viitenä verovuotena.

Miksi piensijoittajan pitäisi olla tästä asiasta tietoinen ja mitä se vaikuttaa käytännössä? Omalta osaltani voin sanoa, että muutos mahdollistaa huomattavasti monipuolisemman (ja laillisen!) verosuunnittelun tappioiden vähentämisen/hyödyntämisen suhteen.

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Minulla on useiden tuhansien realisoimat tappiot Talvivaaran osakkeissa. Toisaalta saan pari tuhatta euroa osinkoa vuosittain eri arvopapereista. Uudessa veromallissa voin myydä Talvivaaran osakkeet reilulla tappiolla, ja kuitata parin vuoden ajan verottomat osingot, koska verotuksessa luovutustappioilla voi siis jatkossa kuitata myös osinkotuloista saatavat pääomatulot.

Tämä lakimuutos ei johdu piensijoittajien kohtelun parantamisesta, vaan taustalla on laajempi keskustelu yritystoiminnan riskien realisoitumisesta ja tappioiden vähennyskelpoisuudesta muista tuloista (kts. esim Suomen Yrittäjien lausunto). Yhtä kaikki, muutos on tervetullut. Seuraava odotettava uudistus on sitten pienten osinkojen verovapaus, josta on puhuttu jo vuosikaudet ilman käytännön edistystä.

Orava Asuntorahasto: Kohti vaikeuksia?

Asuntosijoittaminen on suosittu sijoitusmuoto ja täydentää mainiosti muuten osakkeisiin keskittyvää sijoitussalkkua. Asuntosijoittaminen tuottaa parhaimmillaan vakaata tulovirtaa ja on vähemmän volatiilia kuin osakesijoittaminen. Ongelmaksi koituu suuri pääoman tarve ja oma vaivannäkö käytännön vuokraustoiminnassa ja kiinteistöhuollossa. Viime aikoina piensijoittajille on tuotu paljon hyviä ja vähemmän hyviä ratkaisuja joilla nämä ongelmat voi kiertää.

REIT-sijoittaminen on yksi hyvä tapa päästä mukaan asuntomarkkinoille ilman että pitää itse alkaa vuokraisännäksi. Parhaimmillaan tämän voi tehdä kustannustehokkaasti ja globaalisti ETF-rahastoilla, kuten Vanguardin VNQ & VNQI -ETF:illä jotka ovat myös omalla ostoslistallani.

Suomessa on yksi pörssilistattu REIT-rahasto: Orava Asuntorahasto. Orava listautui pörssiin 2013 ja olin kiinnostunut sijoitusmahdollisuudesta (kts. merkintä). Sijoitus jäi tuolloin tekemättä ansaintamalliin liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Vaikka Orava on ollut seurannassani siitä lähtien, pidättäydyin ostosta vielä tämän vuoden kesänäkin. Nyt alkaa näyttää siltä, että päätökseni oli oikea, enkä tule lopulta sijoittamaan Oravaan euroakaan.

Ongelma on siinä, että Oravan asunto-omaisuuden hallinnointiin menevät kulut vaikuttavat vievän ison osan mahdollisista tuotoista, ja on epäselvää miten homma toimii siinä vaiheessa jos asuntojen hinnat laskevat tai edes pysyvät paikallaan. Ansaintamalli ja osingonmaksun kestävyys on pohjautunut nimittäin pitkälti arvonnousuihin. Oravan ansaintamalliin liittyen löytyy verkosta suuri määrä keskustelua ja spekulointia, joten tässä asiaa ei liene tarpeellista avata sen enempää.

Jonkin aikaa sivusta seuraamalla näytti siltä, että Oravan malli toimii. Osakekurssi nousi ja runsaita kvartaaliosinkoja makseltiin. Keväällä 2014 osakekurssi kävi huipussaan, hetkellisesti yli 15 eurossa. Tämän jälkeen on tultu koko ajan alaspäin, ja aivan viime aikoina pudotus on kiihtynyt. Tämän päivän hinta on n. 9,5 eurossa, joka on jo vähemmän kuin listalletulohinta.

Viimeisimpänä negatiivisena käänteenä Orava ei saanut tämän kuun osakeannissaan tavoittelemaansa määrää lisärahoitusta (kts. Arvopaperin uutinen). Koko osakeannin rooli jäi vähän epäselväksi, ja nyt kun se jäi vajaaksi, niin asian seuraukset ovat myös auki. Ensi vuosi näyttää miten Oravan käy. Itse taidan pysyä syrjässä, mutta seuraan tilannetta mielenkiinnolla. Orava on ensimmäinen suomalainen pörssilistattu REIT-rahasto ja sinänsä toivon sille menestystä. Voi myös olla, että tulevaisuudessa saamme muita REIT-toimijoita Suomeen, jotka oppivat pioneerien virheistä.

Tämä taisi olla viimeinen merkintä ennen joulupyhiä. Siispä käytän tilaisuuden hyväksi ja toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua!

Lisäosto: Outotec

Tein tänään lisäoston Outoteciin kuten edellisessä postauksessa suunnittelin. En malttanut odottaa hinnan putoamista alle kolmeen euroon, vaan tämän päivän erä toteutui hintaan 3,39 euroa. Ensimmäinen osto tapahtui hintaan 3,8 euroa. Kumpikaan ostos ei ole kovin kaukana Outotecin finanssikriisin aikaisista pohjahinnoista, ja esimerkiksi viiden vuoden aikajänteellä tämän päivän ostos näyttää todella halvalta.

Toinen puoli asiasta on toki se, että Outotecin bisnes (mineraali- ja metallituotannon prosessit ja palvelut) yskii maailmanlaajuisen raaka-ainelaman takia. Itse näen tämän kuitenkin oston paikkana. Jos joku hetki on tulla uutena omistajana mukaan, niin tämä! Aika näyttää olinko oikeassa. Useinmiten sijoitusmaailmassa kärsivällisyys palkitaan, ainakin keskimäärin :)

Osto-ohjelmat kohta käyntiin?

Markkinoilla on ollut viime aikoina liikehdintää alaspäin. Minulla on käynnissä muutama osto-ohjelma, joiden seuraavat ostotasot saattavat pian aktivoitua. Lisäksi ajatuksissa oli lisäosto Outoteciin. Tässä tiivistettynä tilanne:

1) VNQ & VNQI: Globaalisti kattavaa Vanguardin kahden REIT-ETF:n settiä olisi tarkoitus ostella kun niiden kurssit alkavat laskea. VNQ on karannut 77 dollariin (ensimmäinen osto tapahtuu jos/kun 70 dollaria alittuu). VNQI in madellut matalammalla, ja alittaa ihan pian 50 dollaria. Ajattelin tämän osalta aikaistaa osto-ohjelman ensimmäisen oston 50 dollariin, ja jatkaa tästä viiden dollarin välein lisäostoilla alkuperäisen suunnitelman mukaan.

2) Seligson Russian Prosperity: Halventuva öljyn hinta ja maailmanpolitiikka kurittavat edelleen venäläisiä osakkeita. Seuraava 500 euron erä tulee ostoon 700 indeksipisteen alittuessa RTS-indeksissä (tällä hetkellä 777).

3) Outotec: Ostin ensimmäisen erän Outoteciä 3,8 euron kappalehintaan. Vaikka en osto-ohjelmaa tässä aloittanutkaan, niin seuraavan erän voisin ostaa esim. kolmen euron kappalehinnan alittuessa (nyt 3,5 euroa). Sinänsä ihan sopivassa kohtaa aloitettu nämä ostot, jos vertaa Oksaharjun blogosfäärissä kuuluisuutta saaneeseen Outotec osto-ohjelmaan joka blogimerkinän mukaan alkoi (vai alkoikohan oikeasti?) kuuden euron tasoilta.

Ulkomaisten osakesijoitusten hyvät, pahat ja rumat

Katsastin alkukuussa pitkästä aikaa Suomi-salkun tilanteen jaottelulla "hyvät, pahat ja rumat". Seuraavassa sama ulkomaisten osakkeiden osalta, joita onkin huomattavasti lyhyempi lista. Toisaalta sijoitukseni näihin on tyypillisesti vähän suurempi (2000 - 6000 euron välillä kutakin).

Hyvät

• Microsoft: +124% Microsoft on paras ulkomainen osakesijoitukseni. Ostin molemmat kaksi erää vuonna 2012 (merkintä 1, merkintä 2). Vaikka Microsoftin mobiilikäyttispuoli on menestynyt huonosti, muu bisnes on vetänyt kohtuullisen hyvin ja osakekurssin nousu on ollut komeaa (nousuun vaikuttavat toki myös valuuttakurssit).
• Hyundai Motor Company: +96% Ostin Hyundaita vuonna 2013 ja tästä kurssi on suurinpiirtein tuplaantunut. Näkemykseni mukaan Hyundai ja Kia pärjäävät automarkkinoilla jatkossakin, joten tämä jää pitkään salkkuun.
• Goldman Sachs: +71% Globaalin finanssimarkkinan vahva peluri.
• Adidas: +54% Ikoninen urheilubrandi. Tein tämän oston vuoden alussa (kts. merkintä), ja olin seurannut Adidasta jonkin aikaa sitä ennen. Tässä tapauksessa ajoitus osui nappiin, ja tuottoa voi pitää hyvänä alle vuoden omistuksesta.

Pahat ja rumat

•  Volkswagen: -3% Pahat ja rumat -osasto jäi tässä tapauksessa hyvin lyhyeksi. Ainoa miinuksella oleva ulkomainen osakesijoitus on volkkari, joka on tällä hetkellä maineeltaan pikimusta ja suurissa vaikeuksissa päästöskandaalin vuoksi. Oma sijoitukseni on yllättävän hyvällä tolalla siihen nähden. En ostanut ensimmäisiäkään eriä kalliilla, ja viimeisen erän onnistuin ostamaan 97 euron kurssiin (tällä hetkellä hinta 124 euroa) skandaalin aiheuttaman hetkellisen dipin aikana. En tiedä onko volkkarin osalta pahin vielä ohi, mutta tämä jää salkun pohjille odottamaan parempia aikoja.

Pienten osinkojen verovapaus vieläkin esillä

Pienten osinkojen verovapautta on tapana luvata erityisesti vaalikampanjoissa, ja yhtä lailla se on tapana haudata siinä vaiheessa kun asiasta oikeasti päätetään. Nyt kun Suomen hallituksessa ovat Keskusta ja Kokoomus, jotka molemmat ovat tätä lupailleet, niin ainakin teoriassa asiassa on toivoa. Olen silti skeptinen, kuten huhtikuussa asiasta kirjoitin.

Uusimpien tietojen mukaan hallitus selvittää tällä hetkellä 500 euron osinkojen verovapautta (kts. arvopaperin juttu). Tämä summa tuntuu pienenevän koko ajan, mutta olisihan tuo 500 euroa symbolinen ele joka toisi positiivisella tavalla progressiivisuutta pääomaverotukseen. Tämä kannustaisi erityisesti uusia osakesijoittajia mukaan ja edistäisi kansankapitalismia.

Katsotaan nyt tuleeko tästäkään mitään. Mitäs luulette? :)

Suomisalkun hyvät, pahat & rumat

Vaikka olen hajauttanut omistuksia laajalti, niin suomisalkku muodostaa edelleen salkustani ison osan, n. kolmanneksen koko sijoitusomaisuudestani. Suorat osakesijoitukset ovat erittäin kustannustehokas sijoitusmuoto, sillä säilytyskuluja ei käytännössä ole (riippuu missä salkku on säilytyksessä). En ole pitkään aikaan listannut tai käsitellyt suomi-sijoituksiani, joten tässä tulee Suomi-salkun hyvät, pahat ja rumat. Sinänsä runollinen jaottelu, mutta lisään tähän kategoriaan vielä "tosi hyvät", koska niitäkin löytyy.

Tosi hyvät

• Amer Sports: nousua järkyttävät 454 %! Ostin Amer Sportsia finanssikriisin keskellä, vuonna 2008, jo ennen kuin aloin tätä blogia kirjoittamaan. Ostohinta oli 4,76 e ja siitä on noustu yli 26 euroon.
• Sampo A: + 247 % Sampo on aika itsestään selvä case, ainakin jälkikäteen tarkasteltuna (2 ostoerää vuonna 2008). Nallen mukana on kannattanut pysytellä.
• Nokia: + 208 % Nämä Nokiat ostin vuonna 2012 ja 2013. Tämän jälkeen Microsoft osti Nokian puhelinliiketoiminnan ja kurssikehitys on ollut suotuisaa.

Hyvät

• Neste: +148% Ostin Nestettä vuoden 2009 aikana kolme erää, 9-10 euron kieppeillä. Vuosien varrella sijoitus on näyttänyt välillä vähän kehnoltakin kun muut 2009 vuoden sijoitukset ovat nousseet reilummin. Lopulta biodiesel alkoi tuottamaan, ja Neste on palkinnut hyvällä kurssinousulla ja mukavilla osingoilla.
• Cramo: +106% Ostin Cramoa reilun 8 euron kappalehintaan kaksi erää vuonna 2008 ja yhden erän lisää suunnilleen samaan hintaan 2012 kun markkinat dippasivat. Tämän päivän hinta on tästä yli tuplaantunut.
• Nordea Bank: +78% Ostoja kolmessa erässä, mukaan lukien vuoden 2009 osakeanti. Hyvä sijoitus (varsinkin osinkojen kanssa), mutta Sampo olisi toisaalta ollut vielä parempi.
• Cargotec B: + 56% Cargotec on useamman oston jälkeen melko hyvin plussalla, mutta ei ole lähtenyt lentoon odottamallani tavalla. Maailmantalouden ja -kaupan elpymistä odotellessa...
• Metso: +56% Ensimmäiset Metsot ostin reilulla 7 eurolla vuonna 2009 (päivän hinta 23 euroa), mutta tämän jälkeen tehdyt lisäostot ovat pienentäneet voittoprosentin vain kohtalaiseksi. Toisaalta Metsosta irrotettiin Valmet, jonka sittemmin myin pois. Tämä täytyy laskea puhtaaksi tuotoksi, kuten myös mukavat osingot vuosien saatossa.
• Sponda: +52% Olen ostellut Spondaa viidessä erässä (ml. osakeanti) vuosien 2009-2014 välillä. Voittoprosentti maltillinen, mutta osinkoja tulee tasaisen kasvavana virtana. Yksi suosikkisijoituksistani tästä syystä. 

 Pahat

•  Fortum: -12% Olen Fortumin tapauksessa tehnyt kuten monet muutkin piensijoittajat, eli ostanut osinkojen kiilto silmissä Fortumia lisää vuosien varrella. Kurssi matelee sähkön hinnan mukana, mutta osinkoja on toki tullut. Huonoon kategoriaan tämä silti kuuluu, mutta jää salkkuun odottelemaan parempia aikoja. Joskus ne tulevat.
•  Outotec: -5%; Pihlajalinna: -13% Nämä ovat hyvin tuoreita ostoksia viimeisen 2 kuukauden sisältä, joten sikäli vertailu on epäreilu. Odotellaan pari vuotta ja tarkastetaan kurssit uudestaan.

Rumat 

• Talvivaara: -96% Mitähän tästä sanoisi. Oppirahat.

Tämä listaus ei ottanut huomioon osinkoja (sellaisenkin voisi joskus taas tehdä), mutta näyttää kuitenkin mukavasti sen, että osta-ja-pidä sijoittaminen palkitaan ajan myötä. Uskoisin, että tällä listalla ei ole montaa osaketta joita tulen myymään lähitulevaisuudessa, monia näitä en myy ehkä ikinä :)

Mukavaa viikonloppua!

ETF-idea: Globaali low carbon indeksi

Maailman energiapolitiikka on murroksessa. Ilmastonmuutos ja ympäristötietoisuus sekä energiateknologioiden kehitys on johtanut siihen, että hiilidioksidin tuotanto on suurennuslasin alla. Paine tulee monesta suunnasta: energiatehokkuudesta, kuluttajilta, sekä kansallisesta ja kansainvälisestä sääntelystä.

Laajalti ennakoidaankin, että yritykset, joiden toiminta tuottaa paljon hiilidioksidia tai jotka tarvitsevat paljon fossiilisia polttoaineita, ovat vaikeuksissa tulevaisuudessa. Monet suuret eläkerahastot ja esim. Norjan öljyrahasto ovatkin kiristäneet omia sijoituskriteerejään liittyen yritysten hiilijalanjälkeen. Suursijoittajat tarvitsevat siis tehokkaita työkaluja kattamaan globaalit osakemarkkinat, joissa hiiliriski on minimoitu. Näihin tarpeisiin on hiljattain syntynyt kaksi ETF:ää, jotka seuraavat samaa globaalia vertailuindeksiä: MSCI ACWI Low Carbon Target Index. Indeksin idea on kuvattu seuraavassa:

"The MSCI ACWI Low Carbon Target Index is designed to address two dimensions of carbon exposure - carbon emissions and fossil fuel reserves, expressed as potential emissions. By overweighting companies with low carbon emissions relative to sales and per dollar of market capitalization, the Index aims to reflect a lower carbon exposure than that of the broad market. The Index is designed to achieve a target level of tracking relative to a broad market index (such as the Parent Index) while minimizing the carbon exposure. The Index is a subset of the MSCI ACWI Index (the Parent Index), which measures the combined equity market performance of developed and emerging market countries."

Indeksin maajakauma noudattelee yleistä globaalia markkina-arvon jakautumista eli n. puolet jenkkilää, ja loput sitten kehittyneille ja kehittyville markkinoille huomattavasti pienemmillä maakohtaisilla painoilla. Indeksillä on näkemys hiilijalanjälkeen ja hiiliriskiin, mutta muuten se noudattelee "normaalia" globaalia markkina-arvopainotettua indeksiä (tässä tapauksessa MSCI ACWI Index).

Näillä hiljattain markkinoille lanseeratuilla ETF:illä on varsin kuvaavat tikkerit: LOWC ja CRBN. Ensimmäistä hallinnoi State Street Global Advisors ja jälkimmäistä Blackrock (tunnettu iShares-tuoteperheestä). Kuten sanottua, nämä ETF:t ovat varsin samanlaisia. Molemmat seuraavat samaa vertailuindeksiä, niitä vaihdetaan NYSE:ssä, molemmat maksavat osingot ulos ja hallinnointipalkkio on 0,2%.

LOWC: SPDR MSCI ACWI Low Carbon Target ETF (linkki tuotesivuun)

CRBN: iShares MSCI ACWI Low Carbon Target ETF (linkki tuotesivuun)

Kun oikein tarkkaan kaivelee, löytyy ETF:istä pieni ero. Molempien hallinnointipalkkio on 0,2%, mutta lisäksi molemmilla on käytössä "fee waiver" -menettely, jossa rahastoyhtiö antaa määräaikaisen alennuksen. Alennukset tulevat molemmissa ETF:issä nykytiedon mukaan joko päättymään 2016-2017 akselilla, tai tapauskohtaisesti jatkumaan. Jos alennukset eivät jatku, niin LOWC tulee halvemmaksi 0,30% palkkiolla vs. CRBN:n 0,33%. Koska molemmat rahastoyhtiöt ovat hyvämaineisia, ja pääomaa on molemmissa rahastoissa mukavasti, niin oma päätökseni kallistuisi näillä tiedoilla LOWC-ETF:ään.

En ole tehnyt vielä sijoituspäätöstä tämän suhteen, mutta näkisin jonkinlaisen sijoituksen sopivan salkkuni "erikoisteemojen" alle. Jollekin sijoittajalle taas tämä voisi sopia ainoaksi salkun sijoitukseksi koska kyse on globaalista indeksistä ja hallinnointikulut ovat pienehköt. Miinuksena tosin kotimaiselle sijoittajalle on osinkojen ulos maksaminen.

Tiedän että myös muita tämän sijoitusteeman ETF:iä on olemassa (itselläni on PZD:tä noin kymppitonnin edestä). Kuulisinkin mielelläni muiden mielipiteitä LOWC ja CRBN ETF:istä, sekä muista samantyylisistä sijoitusideoista.

Riskiä ja varmuutta salkkuun: Lisää Fortumia ja Volkkaria, uutena Pihlajalinna

Markkinatilanteet ovat muuttuneet hyvin mielenkiintoisesti useamman omistukseni ja seuraamani yrityksen osalta. Nyt tein kerralla useamman oston ja yhden myynnin jotka ovat olleet mielessä pidempään.

Ensimmäisenä uusi tulokas salkkuun: ostin Pihlajalinnaa reilulla 1000 eurolla hintaan 15,85 euroa /kpl. Tuoreen pörssilistautujan kurssi on ollut kasvussa viime aikoina, ja tämä ostos on kieltämättä vähän "kelkasta putoamisen pelkoa". Ei kovin hyvä investointikriteeri, mutta toisaalta aioin ostaa Pihlajalinnaa jo aiemmin (kts. merkintä). Itselleni on käynyt usein niin, että olen katsellut sivusta vuosien kurssinousuja enkä ole uskaltanut hypätä kyytiin, koska osa voitoista on jo "menetetty". Tämä on selkeä psykologinen virhe, mikä kostautui minulla esim. Koneen kanssa (t. nimimerkki 5 vuotta kurssinousua sivusta seurannut!). Pihlajalinna houkuttaa minua pidemmällä aikavälillä liiketoimintamallinsa suhteen (yksityinen terveydenhuolto), joten mukaan on lähdettävä. Aika näyttää miten tämän suhteen käy. Lisäsijoitus tullee tehtyä, jos kurssit tippuvat.

Tein myös lisäostot Fortumiin ja Volkswageniin. Ensimmäinen on aika perus-case: suomen valtion pääomistama osinkokone jonka hinta on laskeutunut hyvin matalalle. Ostin Fortumia lisää 50 kpl kurssiin 13,37 euroa. Volkkari taas on toinen tarina: harva on välttynyt kuulemasta yhdestä yrityshistorian törkeimmästä päästöhuijauksesta. Omasta näkökulmastanikin yrityksen maine musteni kerralla, ja dramaattinen kurssilasku on ihan perusteltua. Ostin volkkarin osaketta lisää 10 kpl hintaan 97,94 euroa. Edelliset ostokseni ovat tasoilta 153 ja 137 euroa, joten nyt osaketta sai huomattavasti halvemmalla. Iso kolhu tästä volkkarille tulee niin maineelle kuin rahallisestikin, mutta en usko että koko firma tästä menee nurin. Pidän vieläkin volkkarin tuotepalettia autoteollisuuden parhaana, ja jos nykyisestä alhosta selvitään, niin tulevaisuus palkitsee kärsivällisen sijoittajan. Voin olla väärässäkin, joten tsekataan asia viiden vuoden päästä, jolloin on mukavaa olla jälkiviisas!

Rahoitin nämä kolme ostoa pitkälti VEREIT:in myynnillä, sillä haluan pitää käteiskassan 10000 eurossa ennakoimaani isompaa kurssilaskua varten. Myin VEREIT:in osakkeet pois kahdesta syystä. Ensinnäkin, yrityksen kirjanpitoskandaalin jälkeinen meno ei ole oikein vakuuttanut, tiedotuksen puolesta tai muutenkaan. Toisekseen, odottelen jenkkilän lainakorkojen kääntyessä nousuun laskua USA:n REIT-markkinoille, joten VEREIT ei ole siitäkään näkökulmasta houkutteleva sijoitus.

Näiden ostojen jälkeen tekisi mieli vetäytyä markkinoilta ja odotella laskua. Volatiliteetin lisääntyessä omakin kaupankäynti kuitenkin tuppaa aktivoitumaan. Pitää varoa, ettei vahingossa ala "treidaamaan" :)

2015 / Q3 Tilinpäätös

Vuoden 2015 kvartaali oli salkun kehitykselle synkkää seurattavaa. Salkun kokonaisarvo tippui reilusta 140:sta 128 tuhanteen euroon, noin 9% pudotus! Tämä tapahtui siitä huolimatta että uusia sijoituksia tuli tehtyä vaihteeksi reippaasti, osittain juuri halpenevista kursseista johtuen. Alla kvartaalin keskeiset luvut.

• Uusi sijoitettu pääoma 2015 Q3 aikana: 5855 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): -12577 euroa (-8,9%)

• Osingot (netto): 78 euroa

• Tuotto-% (pl. osingot): -12,6 %

Uusia sijoituksia tuli kvartaalin aikana Outoteciin, kehittyviin markkinoihin, Seligson Russian Prosperityyn sekä VNQI:hin ja Fortumiin. Lisäksi 900 euroa kuussa on mennyt Nordnetin kautta ETF-kuukausisijoituksiin (IS3N, DXET, DX2J, DXSU).

Alla olevasta kuvajasta näkyy hyvin viimeisten kahden kvartaalin laskusuhdanne salkun kokonaisarvon osalta. Odottelen itse asiassa tämän trendin jatkuvan, ja voi olla että jossain vaiheessa sijoitetun pääoman määrä on suurempi kuin salkun markkina-arvo (viimeeksi näin oli 2011 lopussa). Tämä ei minua pelota, sillä hommaa katsotaan luonnollisesti syklien yli.

Alla olevassa kuviossa näkyy salkun allokaatio Q3 lopussa. Tavoiteallokaatiossa jokainen kategoria on tasan 20%. Erikoisteemoihin aionkin lähiaikoina sijoittaa lisää jos markkinat laskevat (kts. REIT-osto-ohjelma VNQ & VNQI). Kehittyville ja kehittyneille markkinoille sijoitukset hoituvat tällä hetkellä pääosin ETF-kuukausisijoitusten kautta. Korkosijoitukset tulevat pysymään pienessä roolissa lähivuosina huonojen tuotto-odotusten takia.

Osto: Outotec

Minulla on tapana seurailla mielenkiintoisten osakkeiden kurssikehitystä, vaikka erityisiä ostoaikeita ei olisikaan (tähän on olemassa muuten käteviä mobiilisovelluksia). Tämä joukko on koostuu itselläni 20-30 osakkeesta, joka sisältää nykyisiä omistuksia ja muista kiinnostavia kohteita.

Yksi seurannassa ollut on Outotec. Kyseessä on teknologiayhtiö, joka on irroitettu aikanaan Outokummusta. Outotec keskittyy materiaalitehokkuuteen ja -prosessointiin, ja ratsastaa kestävän kehityksen megatrendien aallonharjalla. Tämä ei osakekurssissa näy, sillä metallien hintojen laskiessa myös Outotecin kurssi on tullut rymisten alas.

Ostin Outoteciä 200kpl hintaan 3,8 euroa / kpl. Oksaharju kertoi käynnistävänsä osto-ohjelman Outotecissä kuuden euron hinnan kohdalta (kts. blogimerkintä), joten mielestäni ensimmäinen osto 3,8 eurossa ei ole kovin paha. Tosin Oksaharjun osto-ohjelmasta ei sittemmin ole kuultu :)

Outotec menee itselläni pitkään salkkuun. Sen verran hintaa tulee seurattua, että ostan toisen erän jos hinta laskee tästä vielä reilusti. Mitään erityistä osto-ohjelmaa ei ole tällä kertaa tarkoitus perustaa, sillä sellaisia on päällä muutama muu (VNQ & VNQI, Seligson Russian Prosperity). Kurssilaskuja odotellessa...

Lapsilisät sijoittamalla miljonääriksi? Helposti.

Suomen hallitus kaavailee kiristyksiä eläkeikään ja eläkkeen karttumiseen. Tulevaisuudessa eläkeikä siirtyy yhä korkeammalle, sillä se tullaan sitomaan elinajan odotukseen. Lisäksi ns. "elinaikakerroin" pienentää aikanaan saatavaa eläkettä.

Tulevaisuudessa on vaikeaa luottaa siihen, että eläke turvaa edes kohtuulliseen elämään tarvittavat tulot. Itse olen tämän tiedostanut jo pidemmän aikaa (kts. esim. tämä merkintä), joka on yksi sijoitustoimintani suurimmista motiiveista.

Omasta toimeentulostani en oikeastaan enää ole huolissani, sillä olen terve, työkykyinen ja saanut kasvatettua sijoitusomaisuutta mukavaan tahtiin. Olen enemmän huolissani jälkikasvusta (kyllä, sitä löytyy). Jos eläkkeen riittämisen tulevaisuus on epävarmaa minulle, niin se on todella paljon epävarmempi tämän päivän vauvoille ja lapsille. Onko eläkejärjestelmää edes olemassa yli 70-80 vuoden päästä kun ko. sukupolvi jää eläkkeelle? Jos on, riittääkö järjestelmästä jaettavaa?

Ratkaisu ongelmaan on helppo ja se on itselläni käytössä. Lapsilisien (n. 100 euroa/kk) sijoittaminen kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin. Lahjaveroa näin pienestä summasta ei mene (3600 euroa / 3 vuotta, eli alle verotettavan rajan). Tämän johdosta oma lapseni on reilusti ennen nykyistäkin eläkeikää miljonaari ja eläkeiässä monimiljonääri. Kuulostaako uskomattomalta? Sitä se maailman kahdeksenneksi ihmeeksi (kts. hyvä artikkeli aiheesta) tituleerattu korkoa korolle -efekti tuottaa!

Alla oleva kuvaaja kertoo koko homman yksinkertaisuudessaan. Siinä on laitettu luvut exceliin olettamalla 100 e/kk sijoitus 16 vuoden ikään asti (johon asti lapsilisiä maksetaan) ja 8% vuotuinen tuotto. Oletuksena on toki myös, että rahat jätetään 16 ikävuoden jälkeen kasvamaan rauhassa korkoa, joka onkin sitten se paljon vaikeampi osuus.

• 0 - 16 vuoden iässä lapsen salkkuun sijoitetaan lapsilisät, tässä yksinkertaistuksen vuoksi tasan 100 euroa kuussa. Sijoitukset eivät tänä aikana kerry vielä kovin hurjasti. 16 ikävuoden lopussa, kun sijoitukset lopetetaan, on salkkuun kertynyt 8% tuotto-odotuksella reilu 40 000 euroa. Ihan mukava pesämuna tämäkin, mutta ei vielä mikään merkittävä varallisuus.
• 30 vuoden iässä, kun moni ryhtyy perustamaan perhettä ja ostaa omistusasunnon, on salkku kasvanut n. 120 000 euroon. Tässä vaiheessa varmasti raha olisi tarpeen, mutta salkkuun kajoamattomuus kannattaa, kuten parabolisesta käyrästä näkyy.
• 50 vuoden iässä lapsilisäsalkku on jo ylittänyt puoli miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa eläköityminen olisi varmaan jo mahdollista, varsinkin jos lapsi on kerryttänyt muuta varallisuutta elämänsä aikana.
• 58 vuoden iässä salkku rikkoo miljoonan euron rajan. Tämä siis edelleenkin pelkästään sillä, että lapsilisät sijoitettiin 16 ikävuoden loppuun asti! Melko helppo miljoona, vai mitä? :)
• 67 vuoden iässä virallinen eläkeikä alkaa jo lähestyä ja salkussa on 2 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa potti mahdollistaa helposti vauraat eläkepäivät.

Yllä mainittu kehitys toimii teoriassa, mutta on todellisuudessa haastavaa. Lapsilisien sijoittaminen onnistunee monelta, varsinkin jos tätä rahaa ei välttämättä tarvita arjen pyörittämiseen. Arvo-osuustilin perustaminen lapselle ja kuukausittaiset hyvin hajautetut indeksirahastosijoitukset siitä eteenpäin ei vaadi asiaan perehtyneeltä paljokaan vaivannäköä. Huomattavasti haastavampaa on se, mitä tapahtuu 16 ikävuoden jälkeen, ja erityisesti sitten kun lapsi täyttää 18 vuotta ja on taloudellisesti itse vastuussa omaisuudestaan. Mutta se on sitten toinen tarina :)

Loppuun vielä pieni herkkyysanalyysi. Monelle varmaan tulee mieleen, että 8% tuotto on mahdollinen nimellistuotto, eikä niinkään reaalituotto. Jälkimmäisen tarkastelu on tietyllä tapaa mielekkäämpää, jotta inflaatio ja todellinen ostovoima tulisi huomioitua (toki 8% voi olla myös reaalituotto, mutta tämä olisi aika optimistinen oletus). Tässä pari skenaariota:

• Reaalituotto 6% (8% - 2% inflaatio): Salkku 16 vuotiaana reilut 33 000 (ei dramaattista eroa edelliseen skenaarioon). Pienempi tuotto kuitenkin tekee sen, että puoli miljoonaa ylittyy vasta 63 vuotiaana ja miljoona euroa 75 vuotiaana.
• Reaalituotto 6%, mutta sijoitussumma 200 e/kk: Tämä skenaario lähtee siitä, että lapsilisän lisäksi sijoitettaisiin myös toinen 100 euroa/kk. Tämä menee vielä verottomien lahjojen piiriin, jos sataset tulevat eri vanhemmilta. Tämäkään ei vielä ole suuren suuri taloudellinen panostus, mutta vaikutukset lapsen varallisuuteen ovat merkittävät. 16 vuotiaana salkku olisi 67 000 euroa. Puoli miljoonaa ylittyisi tällä kertaa 51 vuotiaana (eli suunnilleen samaan aikaan kuin 8% tuotolla 100e/kk sijoituksella), ja miljoona euroa 63 vuotiaana.

Olisi kiinnostavaa kuulla kommentteja lukijoilta, varsinkin niiltä joilla on jälkikasvua tai sellaista suunnitteilla. Oletteko tehneet vastaavia suunnitelmia ja ratkaisuja? 

REIT-ETF osto-ohjelmat: VNQ ja VNQI

Markkinoilla on sen näköistä liikehdintää, että on aika lanseerata osto-ohjelmia. Muuten tulee osteltua hetken mielijohteesta erinäisiä osakkeita, kunnes huomaa että käteiskassa on käytetty. Näin on käynyt itselleni aiemmin, joten nyt kokeilen systemaattisempaa lähestymistapaa.

Osto-ohjelman kohteena on kaksi Vanguardin REIT-ETF:ää: VNQ ja VNQI. Ensimmäinen sijoittaa jenkkimarkkinoille ja jälkimmäinen muualle maailmaan, ml. kehittyvät markkinat. Näillä kahdella saa siis taklattua kiinteistösijoitukset maailmanlaajuisesti. Vanguardin tuotteet ovat kaiken lisäksi todella halpoja. VNQ:n vuosikulut ovat 0,12% ja VNQI:n 0,24%.

Osto-ohjelma tulee toimimaan 1000 euron kertasijoituksilla seuraavasti:

VNQ: Ensimmäinen osto, kun hinta alle 70 dollaria (nyt 72,9). Tästä eteenpäin uusia ostoja 5 dollarin välein, eli 65, 60, 55 jne.

VNQI: Ensimmäinen osto, kun hinta alle 45 dollaria (nyt 49,8). Tästä eteenpäin uusia ostoja 5 dollarin välein, eli 40, 35, 30 jne. Tein VNQI:n kriteereistä tarkoituksella tiukemmat kuin VNQ:n osalta, sillä salkussani on jo VNQI:tä pari erää.

Jos kunnon dippi toteutuu, niin tulen laittamaan merkittäviä määriä sijoituksia näihin kahteen ETF:ään. Tämä onkin tarkoitukseni, sillä tavoiteallokaatiossani on 20% siivu "erikoistilanteille", joista REIT-sijoitukset ovat isossa osassa.

Osto(paniikki): IS3N

Tunnustan, pokka petti.

Vaikka tarkoitus oli odotella kauemmin ja lanseerata systemaattisia osto-ohjelmia, niin menin sitten ostamaan heti aamusta lisää IS3N-ETF:ää. IS3N seuraa kehittyviä markkinoita laajalti, sisältäen kaiken kokoiset yritykset (myös small capit).

Ostopäätöksen takana oli indeksitasojen tarkastelu ja yleinen tuntuma siitä että kehittyvillä markkinoille reagoidaan hyvin usein sekä yltiöpositiivisesti (kuten nyt Kiinassa nähtiin viimeisen buumin aikana) sekä liioitellun negatiivisesti (kuten nyt uskon tapahtuneen).

Indeksimielessä tilanne on kutkuttava: kehittyvät markkinat olivat eilisiltana lähes viiden vuoden pohjilla! Vähän pidemmälläkin tähtäimellä ajateltuna ostoajankohta ei siis voi olla kovin huono, vaikka lasku jatkuisikin.

Ostin IS3N:ää noin tuhannen euron arvosta hintaan 16,75 euroa/kpl. En saanut ihan aamun halvimmalla hinnalla, mutta IS3N:n kurssi on noussut tätä kirjoitettaessa edelleen. Mielenkiinnolla seuraan, että oliko vapaapudotus tässä, vai tuleeko seuraava kierros jo lähiaikoina. Käteiskassasta on vielä yli 9000 euroa jäljellä, joten sinänsä rahkeita olisi lisäostoihin jos reipas lasku jatkuu.

Osto-ohjelma käynnistetty uudelleen: Seligson Russian Prosperity

Markkinoilla - erityisesti kehittyvillä - on aivan hurjaa alamäkeä! Päivittäin saamme katsella 2-4 prosentin pudotuksia. Viime viikolla kirjoittelin että tekisi jo mieli aloittaa isommat ostot, mutta toisaalta kärsivällisyyttä tarvitaan, etteivät ne tapahdu liian aikaisin.

Näissä tilanteissa selkeät osto-ohjelmat yleensä helpottavat asiaa. Päätin aloittaa uuden osto-ohjelman Venäjän markkinoilla, koska se on erinäisistä syistä johtuen varsin alhaisesti arvostettu ja on mukana tässä viime aikojen laskussa.

Edellinen osto-ohjelmani käsitti neljä ostoa RTS-indeksin alitettua aina tasaluvut 1000, 900, 800 ja 700 pistettä.

Tätä kirjoitettaessa RTS on 734 pisteessä ja tein ensimmäisen 500 euron merkinnän. Aloitan tämän osto-ohjelman siis alhaisemmalta tasolta kuin edellisen. Katsotaan miten alas tällä kertaa päästään.

Seuraavat merkinnät teen samalla logiikalla kuin edellisessä osto-ohjelmassa, eli aina tasaluvun alituttua RTS-indeksissä. Seuraava 500 euron merkintä tapahtuu siis RTS:n alitettua 700 pistettä (ehkä jo piakkoin?).

Muutoin seuraan markkinoita mielenkiinnolla, mutta yritän malttaa mieleni suuremmilta lisäostoilta. Jos nyt jenkeissä ja Euroopassa rytisee kunnolla, on alas vielä pitkä matka, sen verran pitkät nousut ovat takana.

Kärsivällisyyttä ison romahduksen edellä... vai oston paikka?

Ajoitus on todella hankala laji.

Juuri kun sain 10K käteiskassan kerättyä, niin markkinoilla alkoi rytistä oikein kunnolla. Kaikki keskeiset indeksit tuntuvat olevan nyt reippaassa laskussa.

Toisaalta, laskua on edeltänyt yhtä lailla reipas nousu. Esim. OMX-H Cap -indeksi on vielä korkeammalla kuin vuoden alussa. Tästä syystä olen itselleni epätyypillisen pitkään pidättäytynyt lisäostoista.

Aiemmissa markkinalaskuissa minulle on usein käynyt niin, että rahat ovat loppuneet kesken. Tällä kertaa en halua että näin käy. Tästä syystä olen katsellut pääasiassa sivusta, kun tämän vuoden tuotot on syöty käytännössä kaikkien sijoitusteni osalta.

Keskeinen kysymys nyt onkin, että kuinka paljon tästä vielä päästään alaspäin? Oma ajatukseni on että vielä melko paljonkin, mutta tämä on vain arvaus. Kohta en enää malta pidättäytyä lisäostoista.

Mitä ajatuksia muilla on markkinatilanteesta? Joko on syytä lähteä ostamaan halventuneita osakkeita ja miltä suunnalta?

Puoli miljoonaa katselukertaa blogissa

Jopas jotakin - huomasin Bloggerin tilastoista että puoli miljoonaa katselukertaa on tullut täyteen. Nöyrä kiitos kaikille kiinnostuksesta!

Blogi aloitti n. kuusi vuotta sitten, elokuussa 2009. Ensimmäinen merkintä käsitteli tavoitteita näin: "Blogin tarkoituksena on esitellä ajatuksiani sijoittamisesta ja taloudesta. Erityisesti blogissa seurataan sijoitussalkkuni kehitystä ajan mittaan." Näin on matkan varrella tehty ja tavoite ei ole juurikaan muuttunut. Uskoisin että blogin kirjoittaminen on pitänyt omaa kiinnostustani sijoittamiseen yllä, ja osaltaan mahdollistanut kuusi vuotta sitten olleen 18000 euron pääoman kasvattamisen tämän päivän n. 150000 euroon. Hieno matka kaiken kaikkiaan!

Top 5 suosituimmat bloggaukset ovat olleet seuraavat:

• Kuukausisäästäminen ETF:iin Nordnetissa (maaliskuu 2013)
• Oravan pörssilistauksen pohdintaa (syyskuu 2013)
• Kirjoitus Nordnetin tuoreista Superrahastoista (toukokuu 2014) 
• Sijoitusidea: Eurooppa (helmikuu 2011)
• Sijoitusidea: REIT-rahastot jat ETF:t (lokakuu 2014)

Suosituista aiheista huomaa sen, että eniten lukukertoja keräävät erityisen ajankohtaiset asiat yksityissijoittajan näkökulmasta. Nämä ovat aiheita, jotka kiinnostavat itseäni ja näköjään muitakin.

Laiska sijoittaja -blogin huippukohta tuli helmikuussa 2014, kun Cision listasi blogin suomen suosituimpien talousaiheisten blogien top-3:een. Blogia aloitellessani en uskonut että mitään tällaista olisi näköpiirissä. Uskoisin, että suosio perustuu pitkäjänteisyyteen, melko tasaiseen kirjoitustahtiin (n. 1 kirjoitus viikossa keskimäärin), sekä sijoitusten ja euromäärien avoimeen raportointiin. Näillä askelmerkeillä mennään jatkossakin eteenpäin.

Blogi on muodostunut itselleni yllättävän tärkeäksi. Yleensä kirjoitan tänne sijoitusideat ennen niiden toteuttamista tai vähintään heti sijoituksen toteuduttua. Tämä saa harkitsemaan sijoituksia paremmin, sillä päätökset - hyvät ja huonot - joutuu laittamaan esille blogosfääriin. Tämä saa minut pitäytymään paremmin buy-and-hold strategiassani, kuin jos mitään "raportointivelvollisuutta" ei olisi.

Kiitos vielä kaikille mielenkiinnosta vuosien varrella, toivottavasti törmätään jatkossakin! :)

ARCP-update: Uusi nimi ja uusi listaus

Olen muutamaan otteeseen ostanut mielenkiintoista REIT-yhtiötä ARCP:tä (kts. merkintä). Mielenkiintoista tässä on se, että ARCP jäi kiinni finanssitietojensa huijaamisesta juuri ostokseni jälkeen. Ollapa huono ajoitus :)

ARCP:n kurssi laski reilusti uutisten jälkeen ja ostin halvemmalla vielä toisen erän. Kovin kummoinen sijoitus ei ole ollut tähän mennessä, sillä tappiota on tullut muutama prosentti. ARCP on viime ja tämän vuoden aikana siivonnut johtoaan ja käytäntöjään kovalla kädellä, eikä osinkoja ole skandaalin jälkeen vielä maksettu.

Nyt yritys on luonut nahkansa täydellisesti. NASDAQ-listaus vaihdettiin NYSE:en ja samalla vaihtui nimikin. Uusi nimi on VEREIT (tikkeri VER). Nimeä perustellaan seuraavasti:

The name VEREIT (pronounced "ver-REIT") is the blend of veritas, the Latin word meaning truth, and REIT, the industry in which the Company strives to be a respected leader.  "Changing the name of the Company was high on my list of priorities as we work towards establishing a new business foundation and organizational culture," explained Glenn J. Rufrano, VEREIT's Chief Executive Officer. "VEREIT is the perfect name as it succinctly represents a commitment to serve our tenants, business partners, investors and employees through discipline, transparency and consistency."

Suuria sanoja. Nähtäväksi jää, mikä VEREIT:in tulevaisuus on. Jätän muutaman tonnin sijoituksen salkkuun hautumaan, ja odottelen ensimmäisiä osinkoja jossain vaiheessa. ARCP tunnettiin aikanaan 10%:in vuosiosingoista, jotka paljastuivat vääriin finanssitietoihin pohjautuviksi. VEREIT toivottavasti toimii kestävämmällä tavalla. Todennäköisesti näin onkin, sen verran tarkkaan yhtiön uusia kuvioita tullaan seuraamaan.

Kohti tavoiteallokaatiota: Lähivuosien ostokohteet listattu

Tavoiteallokaatiossani olen tehnyt linjauksen salkun jakamisesta tasaisiin 20% siivuihin seuraavien teemojen/omaisuusluokkien välillä:

1. Omat osakepoiminnat kotimaasta ja ulkomailta
2. Kehittyneet markkinat (indeksit, rahastot)
3. Kehittyvät markkinat (indeksit, rahastot)
4. Erikoisteemat (aktiiviset rahastot, REIT, cleantech jne)
5. Korkosijoitukset

Tilanne on nyt sellainen, että kategoria 1. eli osakepoiminnat on yli 40 %:issa, ja korkosijoitukset muutamassa prosentissa. Muut kategoriat ovat 20% molemmin puolin. Vertasin salkun allokaation mukaista tulevaisuutta 300 Keuron kokoluokassa (joka on suurinpiirtein tuplat tämänhetkiseen). Johtopäätökset tässä:

• Osakepoiminnat ovat jo nyt 20% osuudella 300 Keuron salkun mittakaavassa (eli 60000 euroa). Näitä ei siis tarvitse ihan lähiaikoina lisäillä, vaikka kiinnostavia ovatkin. En usko että pystyn täysin näistä pidättäytymään, sillä osakepoiminnat ovat yleensä se mielenkiintoisin juttu sijoittamisessa.
• Korkosijoituksia pitää nostaa salkussa radikaalisti, jopa yli 50000 eurolla lähivuosien aikana. Tätä toteutan jo nyt kun DXSU-ETF on kuukausisäästö-ohjelmassa, ja vuodesta 2017 alkaen uskoisin, että pääsen aloittamaan reilummat panostukset esim. Seligsonin euroalueen pitkien korkojen rahastoihin.
• Kategorioissa 2 ja 3 (kehittyneet ja kehittyvät markkinat) teen tälläkin hetkellä sijoituksia useamman ETF:n kautta (kts. asiaan liittyvä merkintä). Sijoituksia menee IS3N, DXET ja DX2J -ETF:iin. Lisäsijoituksia näihin ETF:iin voisin tehdä markkinatilanteesta riippuen myös kk-sijoitusten ulkopuolella. Jossain vaiheessa haluaisin sijoittaa myös S&P500 equal weight -ETF:ään (esim. XDEW), mutta se vaatii otollisempaa markkinatilannetta.
• Kategoriassa 4 (erikoisteemat) mielessä on lisäostot cleantechissä (PZD) ja REIT-rahastoissa (VNQ, VNQI). Lisäksi mahdollinen 5000 euron lisäsijoitus HCP Quantiin voisi tulla kysymykseen.

Tässä oli lueteltu valtava määrä ostoksia, mutta tarkoitus olikin hahmoitella päälinjoja useille seuraaville vuosille. 300Keuron salkkuun on matkaa vielä pitkään, mutta suunnitteluhan on tunnetusti jopa mukavampaa kuin toteutus :)

Orava Asuntorahasto: kuinkas sitten kävikään?

Vuoden 2013 syksyllä mietiskelin sijoitusta tuoreeseen listautujaan Orava Asuntorahastoon. Se on OMX-H:n pörssilistattu REIT-tyylinen asuntoihin sijoittava rahasto, jota koskee oma sääntelynsä (kts. merkintä). Jo tuolloin Orava herätti sijoittajien ja markkinakommentaattoreiden keskuudessa suurta mielenkiintoa ja myös merkittävää kritiikkiä mm. ansaintamallinsa ja tulonjakonsa perusteella. Lopulta päätin itse jättää sijoituksen tekemättä.

Jälkikäteen ajateltuna sijoitus olisi ollut listautumishinnalla ostettuna tähän mennessä ehdottamasti kannattava, sillä osinkoja olisi tullut matkan varrella vuosineljänneksittäin (Oravan erityispiirre) ja osakekurssi on yhä korkeammalla kuin listautuessa. Toisaalta, tällä hetkellä Oravan kurssi on putoamassa kohti listautumishintaa, eivätkä epäilykset ansaintamallin kestävyydestä ole hälvenneet mihinkään. Oikeastaan päinvastoin. Tämän päivän kauppalehdessä on varsin seikkaperäinen ja kriittinen kirjoitus Oravan ansaintalogiikasta.

Olen yhä edelleen kiinnostunut Oravaan sijoittamisesta periaatteessa, mutta olen KL:n toimittajan kanssa samaa mieltä siitä, että arvonnousujen kirjaamiseen pääasiassa perustuva tulos ei välttämättä ole kestävä eri markkinasykleissä. Erityisesti tämä korostuu niiltä osin kuin Oravan sijoitukset ovat kaupungeissa, missä arvonnousua ei (toimittajan mukaan) ole tulevaisuudessa todennäköisesti tulossa. Lainakorkojen aikanaan noustessa tilanne tulee uskoakseni vielä kärjistymään. Oravaa voisin ostaa salkkuun jos osakkeen hinnoittelu olisi radikaalisti nykytasoa halvempaa. Jos tätä ei tapahdu, jää sijoitus (edelleenkin) tekemättä.

Paluu normaaliin, ETF-sijoitukset 900 e/kk

Kaikkien käänteiden jälkeen Kreikan tilanne alkaa selvitä siihen suuntaan mitä arvelin n. kuukausi sitten (kts. merkintä). Euroalue ja Kreikka eivät nähtävästi ole valmiita Grexitiin millään, ja ratkaisut väännetään kalkkiviivoilla tai lisä-ajalla.

Ottamatta kantaa yllä olevan järjestelyn järkevyyteen, uskoisin että sijoitusmarkkinoilla on hetkeksi aikaa edessä paluu "normaaliin". Tämä tarkoittaa vähemmän dramaattista ja hitaampaa noususyklin loppupuolta, ja osake- ja valtionlainakuplan puhkeamisen odottelua. Oma ratkaisuni tilanteeseen on ollut 10k käteiskassa (joka on nyt kasassa) + ETF-kuukausisijoitukset. Nyt kun käteiskassa on kerätty haluttuun summaan, viritin myös ETF-kuukausisijoituksia Nordnetissa ylöspäin:

• 300 euroa/kk, DXSU: DB X-trackersin ETF, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Kulut 0,55% pa.
• 300 euroa/kk, IS3N: iSharesin ETF, kattaa kehittyvien markkinoiden yritykset harvinaisen kattavasti, sisältäen sekä suuret että pienet yritykset. Kulut 0,25% pa, osingot uudelleensijoitetaan.
• 150 euroa/kk, DXET: DB X-trackersin EURO STOXX 50 -indeksiin sijoittava ETF. Kulut superedulliset 0,09%, osingot uudelleensijoitetaan.
• 150 euroa/kk, DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index). Kulut 0,40%, osingot uudelleensijoitetaan.

Yhteensä näihin menee siis jatkossa n. 900 euroa kuussa, joka on kohtuullisen iso summa (10800 euroa vuodessa!). Tämä on mahdollista siksi, että käteiskassa on valmiina lisäsijoituksiin tarvittaessa, ja muu sijoitustoiminta tapahtuu Nordnetin tarjoaman "ilmaisen" ETF-kk-sijoittamisen kautta. Tavoiteallokaatiossani kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden ETF:illä on isompi paino kuin tämän hetkisessä salkussa, ja tämä panostus auttaa korjaamaan tilanteen kohti tavoitetta.

Katsotaan, josko loppukesä menisi talouspoliittisesti vähemmän kiinnostavaksi. Tähän mennessä uutisvirtaa on tullut seurattua melko ahkerasti. Loppukuu menee matkaillessa, mökkeillessä ja kesästä nauttiessa... Mukavaa ja lämmintä kesää kaikille! :)

2015 / Q2 Tilinpäätös & kaksi uutta ostoa

Siinä missä vuoden ensimmäinen kvartaali toi salkulle merkittävää kasvua ja ATH-lukemat, oli toinen kvartaali paljon vaisumpi. Tämä johtui yleisesti osakekurssien kasvun hyytymisestä sekä varmaan osittain Kreikan kriisistä, joka on aiheuttanut epävarmuutta markkinoilla. Lisäksi tein kvartaalin aikana merkittäviä myyntejä korkosijoitusstrategian muutoksen yhteydessä. Tästä syystä salkun uusi sijoitettu pääoma oli tällä kertaa hieman negatiivinen.

• Uusi sijoitettu pääoma 2015 Q2 aikana: -856 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): -5886 euroa (-4,0%)

• Osingot (netto): 1002 euroa

• Tuotto-% (pl. osingot): -3,5 %

Sijoituksia meni tavalliseen tapaan Nordnetin kautta neljään eri ETF-kuukausisijoitukseen (IS3N, DXET, DX2J, DXSU). Muita ostoja en tällä kertaa tehnyt, muuten kuin edellä mainitun korkosijoitusstrategian muutoksen yhteydessä. Tämä liike on osoittautunut onnistuneeksi, sillä voitolla myymäni kehittyvien markkinoiden valtionlaina -ETF (DXSU) on tätä kirjoitettaessa alempana kuin myyntihetkellä, ja daily short ETF -positioni euroalueen valtionlainoissa pari prosenttia voitolla. Mielenkiinnolla seuraan jatkossakin, että oliko tämä (itselleni harvinainen) peliliike onnistunut.

Alla oleva kuvaaja näyttää salkun kokonaiskehityksen pidemmältä aikaväliltä. Tästä näkyy hyvin, että toinen kvartaali ei tuonut kovin kummoista muutosta kokonaiskuvaan. Salkku on tällä hetkellä 41,5 % voitolla, ja lisäksi tuottanut yli 6000 euron osingot ja myyntivoitot. Olen tilanteeseen kaiken kaikkiaan varsin tyytyväinen.

Salkun allokaatiossa tapahtui muutos lähinnä korkosijoitusten suhteen, jotka laskivat vain parin prosentin painoon. Koska korkosijoituksista ei jatkossa ole tiedossa kovin hyviä tuottoja, pysyy tämä osio pienessä painossa. Joskin korkosijoituksissa minulla on suurelta osin short-positio, joten itse asiassa uskon jonkinlaisia tuottoja tulevan euroalueen korkojen nousun myötä.

2 uutta ostoa: Fortum & VNQI

Koska käteiskassani oli jo kasvanut lähes 10K euroon, alkoi näpeissä jo poltella siihen malliin, että lopulta tein ostoja tänään kaksi, molemmat noin tonnilla. Fortumia ostin lisää salkkuun kurssilla 16,1 euroa ja VNQI:tä (Vanguardin international REIT ETF) hintaan 55,55 dollaria. Fortumin osalta houkutteli hyvä osinkotuotto (päivän hinnoilla yli 8%), sekä viime aikoina lasketellut hinta. VNQI:tä olin suunnitellut ostavani muutenkin lisää (kts. merkintä).

Grexit häämöttää, markkinoilla punaista

Talouspoliittisen draaman superviikonloppu on takana. Kreikan ilmoitus kansanäänestyksestä yllätti kaikki osapuolet. Sinänsä ihan "demokraatiinen" idea, mutta se tuli turhan viime metreillä ja syö varmasti velkojatahojen viimeisiä luottamuksen rippeitä Kreikan poliitikkoihin.

Kreikan pankit ovat tämän viikon kiinni ja nostorajoitukset käytössä. Grexit - eli Kreikan ero eurosta - näyttää jälleen vähän todennäköisemmältä. Ilmeisesti taas tiedossa on epävarmuutta ja odottelua. Mahdollisesti seuraava etappi on sunnuntainen Kreikan äänestys velkojien ehtojen hyväksymisestä, joka on tulkittu äänestyksestä eurossa pysymiseksi. Kyllä-äänten voittaessa, varmaankin neuvottelut ja huopaaminen taas jatkuvat. Kyynikko sanoisi, että kyseessä on vääjäämättömän siirtäminen. Euro-optimisti sanoisi, että pakon edessä kompromissi lopulta löytyy ja Kreikka palaa vihdoin mukaan kestävälle kasvu-uralle (useampi kuitenkin naurahtaisi tälle ajatukselle).

OMX-H ja muut indeksit avasivat tänään komeasti punaiselle. Ottaen huomioon tämän vuoden nousut, ei voi puhua vielä mistään alennusmyynnistä. Perspektiiviä saa kivasti kun valitsee osakeindekseistä tarkasteluun 5 vuotta 1 kuukauden sijaan :)

Laitoin kuitenkin lyhyen koron rahastot lunastukseen jo valmiiksi, sillä Grexit-skenaario on todennäköinen (joskin yhä veikkaan että se ei toteudu), ja silloin käteiselle uskoakseni tulee käyttöä.

Kreikka - kolme skenaariota

Draamaa taas riittää: Miten käy Euron, EU:n, demokratian, solidaarisuuden, maailmanrauhan? Kuulostaa kovin tutulta. Aivan, Kreikka on taas huomion keskipisteenä. Selkeitä vaihtoehtoja on kaksi ja kolmas vaihtoehto on sitten epämääräinen.

1) Kreikka tekee viime hetkellä (myöhemmin tällä viikolla tai kesäkuun viimeinen päivä) jotain myönnytyksiä, ja velkojat vastapalkkioksi maksavat jälleen yhden kierroksen Kreikan veloista. Sama rundi kuin ennenkin, mutta tällä kertaa hieman tiukemmin äänensävyin. Uskoisin että tämä on se todennäköisempi vaihtoehto.

2) Kreikka ei onnistu vakuuttamaan velkojiaan talouspolitiikan muutoksesta. Tämä vaihtoehtohan on ollut koko ajan voimassa tähän asti, ja pian nähdään pitääkö Syrizan ja pääministerin "pokka" loppuun asti.

3) Kolmas vaihtoehto on mielestäni vielä se, että sopua ei synny, mutta EU (Euroalue) ei uskalla päästää Kreikkaa irti. Tällöin edessä on mahdollisesti uudet vaalit Kreikassa ja yleistä sekasortoa ja epäselvyyttä asian suhteen.

Näistä ensimmäinen vaihtoehto todennäköisesti aikaansaisi helpotusrallin. Toinen vaihtoehto taas muodostaisi mahdollisesti ostonpaikan. Kolmas taas on epäselvempi tapaus. Itse olen varautunut jokaiseen skenaarioon kasvattamalla käteiskassaa, joka on melkein 10k tällä hetkellä.

Toinen keskustelu on se, että mikä olisi järkevintä Euroaluuen kannalta pitkällä tähtäimellä... Mutta näissä asioissa taitavat painaa muutkin kuin talouspoliittiset syyt.

Ostoslista lähitulevaisuuteen

Markkinoilla on pitkästä aikaa sellainen tunnelma, että liikehdintää on tulossa. Olen lähestymässä 10K käteiskassa-tavoitetta, joten tässä ajatuksia ostoslistasta, joka tulee käyttöön kunhan se kauan odotettu kurssilasku koittaa :)

- Pihlajalinna: En ole analysoinut yhtiötä vielä sen tarkemmin, mutta yleisesti ottaen terveydenhuoltosektori lienee harvoja varmoja kasvualoja suomessa. Seuraan rauhassa analyysejä ja kurssikehitystä tämän yrityksen suhteen.

- VNQ ja VNQI: Vanguardin mainiot kustannustehokkaat ETF-tuotteet kiinnostavat, mutta eivät päivän hinnoilla. VNQ (USA:n markkinoille keskittyvä REIT-ETF) on jo alkanut laskea huipuistaan, ja odottelen rauhassa ostotilaisuutta. VNQI:ssä (kansainvälinen, ex-USA REIT-ETF) sama juttu.

- HCP Quant: Pasi Havian kvanttirahastolla on mennyt hyvin viime aikoina, ja aikanaan laittamani 5000 euron potti on kasvanut mukavasti. Jos tätä saa vielä jossain vaiheessa merkittävästi halvemmalla, teen toisen 5000 euron merkinnän.

Nämä nyt päällimmäisenä mielessä. Noihin se 10K voisi helposti upotakin, sillä viimeeksi mainitun HCP Quantin minimimerkintä on 5000 euroa.

Mitä osakkeita/rahastoja/ETF:iä muilla on seurannassa? Vieläkö oston paikkoja löytyy?

Huiput lähestyvät

Vaikka markkinoita onkin vaikeaa (mahdotonta?) ennustaa, niin yritetään. Uskon että osakemarkkinoiden syklinen huippu on lähellä ja se nähdään tänä tai viimeistään ensi vuonna. Tässä evidenssiä sekalaisessa järjestyksessä:

• Korkomarkkinat ovat länsimarkkinoilla pohjassa ja ovat jo alkaneet nousta keskuspankkien purkaessa elvytystään. FED lopettaa jo, EKP tulee jälkijunassa. Elvytyksen loppuminen ja erityisesti nousevat korot aikanaan lopettavat merkillisen tilanteen, missä vain osakkeet näyttävät houkuttelevalta sijoitukselta.
• Uusia pörssilistauksia ilmaantuu jatkuvasti, jopa suomen pörsseihin (kts. KL:n uutinen). Tämä on klassinen syklihuipun merkki.
• Sijoitusrahastot saavat ennätysmäärin merkintöjä. Tämäkin on klassinen ryhmäkäyttäytymisen merkki, joka kiihtyy paikallista huippua kohti.
• Pohjat nähtiin jo 6 vuotta sitten. Keskimääräinen nousumarkkinan pituus on muistaakseni jenkkimarkkinoilla noin 5 vuotta. Nousu on ollut lisäksi varsin voimakas juuri jenkeissä, ja kun siellä aikanaan pudotaan, se vaikuttaa vahvasti myös muiden markkinoiden kehitykseen.

Mitä tehdä? Itse en keksi muuta kuin rahan jemmaaminen sukanvarteen (tällä hetkellä suurin osa säästämisestäni menee sukanvarteen) ja pienet lisäsijoitukset ETF:iin kuukausittain. Onko lukijoilla näkemystä asiasta, ja tähän liittyen strategiaa laskukauteen/isompaan dippiin varautumiseen?

Muutos korkosijoitusstrategiaan (päivitetty)

Tein viime viikolla merkittävän muutoksen keskipitkän aikavälini korkosijoitusstrategiaan. Korkosijoitukset ovat tavoiteallokaatiossani 20% tasolla, mutta viime aikoina ne ovat olleet muutaman prosentin osuudella salkusta, koska korkosijoittajan markkinanäkymät eivät houkuttele.

Tämän viikon muutokset pähkinänkuoressa:

1) Myin kaikki korkosijoitukseni, eli käytännössä n. 6000 euron edestä DXSU-ETF:ää, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Tein tämän kahdesta syystä. Ensiksi, haluan kasvattaa käteiskassaa tulevia osakeostoja varten. Toiseksi, kehittyvien markkinoiden valtionlainat eivät välttämättä ole kovin hyvä sijoitus siinä vaiheessa kun USAn valtionlainojen korot lähtevät nousuun. Riskilisät USA vs. kehittyvät markkinat ovat yleensä tietyllä tasolla, ja USAn lainojen korkojen nousu "työntää" myös kehittyvien markkinoiden lainakorkoja ylöspäin, ja täten sijoittajien tuottoja alemmas. Tässä vaiheessa koen, että raha on paremmassa käytössä käteiskassana osakesijoituksia varten.

Edellä mainituista ajatuksista huolimatta, laitoin DXSU:n kuitenkin takaisin ETF-kuukausisäästämiseen 1 kpl / kk -tahdissa (nykykurssi 307 euroa), sillä haluan tämän ETF:n olevan osa portfoliotani pidemmällä aikavälillä, ja Nordnetin kautta ajallinen hajautus kuukausiostoilla on kustannustehokasta. 6000 euron potin kasvattaminen takaisin vie pari vuotta, ja tänä aikana pääsen ostamaan DXSU:ta eri hinnoilla joka kuukausi, mahdollisesti halventuvillakin.

2) Otin short-position euroalueen valtionlainoihin. Ostin vajaan 3000 euron edestä DXSV -ETF:ää, viralliselta nimeltään (tai nimihirviöltään): db x-trackers II Short iBoxx Euro Sovereigns Eurozone Total Return Index ETF. Sijoituscase tähän on oletukseni siitä, että euroalueen valtionlainat ovat lähellä pohjia tällä hetkellä, ja sijoittajien tuotot negatiiviset lähivuosina. DXSV:n tuotto on päivätasolla kääntäen verrannollinen euroalueen valtionlainojen tuottoihin*. Seuraava teksti on suoraan esitteestä: "Linked inversely to the movements of IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX. The Index replicates the performance of an investor with a short position on the IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX that is rebalanced daily."

* Huom! DXSV on ns. "daily short" ETF, jonka tuotto vastaa käänteisesti long-position tuottoa kunakin päivänä, mutta tämän jälkeen arvonmuodostus alkaa aina uudelleen. Tämä alkaa vaikuttaa heti toisen päivän jälkeen siten, että markkinatuotto ei vastaa täysin "peilikuvana" long-position tuottoa, vaan voi poiketa tästä kuvitteellisesta peilikuvatuotosta negatiivisesti tai positiivisesti. Pääpointti on se, että sijoitusta tulisi aktiivisesti seurata, ja DB ei suosittele sitä pitkän aikavälin osta ja pidä/unohda tyyppiseksi tästä syystä. Tästä linkistä löytyy hyvä selvitys esimerkkeineen: http://etf.deutscheawm.com/LUX/ENG/Download/Brochure/44e328a7-2643-4705-bb6e-131568b33315/ETFs-on-short-indices.pdf

Alla olevasta käyrästä näkyy, miten vuodesta 2008 asti tällä short-ETF:llä olisi tehnyt tappiota. Kuten tiedämme, paremmin on käynyt valtionlainoihin sijoittaneille, jotka ovat saaneet todella hyviä tuottoja. Odotukseni on nyt, että seuraavat vuodet mennään toiseen suuntaan, ja käänteinen positio on perusteltu. En aio kuitenkaan yli 3000 euroa tähän riskeerata, vaan otan tämän salkun mausteeksi, ja käännän jossain vaiheessa position takaisin "normaaliksi", kunhan markkinatkin ovat sen näköiset että valtionlainat ovat hyvä sijoituscase. Siinä vaiheessa DXSV-sijoitus on ensimmäinen pesämuna valtionlainamarkkinoille palaamiselle (tosin en tiedä tulenko pitämään tätä positiota päällä niin pitkään).

Alla vielä DXSV-ETF:n tarkemmat tiedot. Kustannukset 0,15% pa.

Näiden liikkeiden avulla sijoituksia varten sivuun laitettu käteiskassani kasvoi jo 7000 euroon, eli melko lähelle 10K tavoitettani "pelikassasta". Seuraavaksi sitten odottelua, että milloin pelikassan pääsee ottamaan käyttöön :)

Kevätdippi - joko se alkoi?

Moni on varmaan huomannut tällä viikolla että osakemarkkinat ympäri maailman - eikä vähiten Suomessa - ovat dipanneet melko railakkaasti. Väkisinkin hiipii mieleen, että näinköhän se paljon odotettu dippi on alkanut?

Ennen kuin itse innostun ylimääräisille ostoksille, niin haluan tarkastella asiaa vähän laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi seuraavat kysymykset ja vastaukset ovat käyneet mielessä.

Mikä on muuttunut nyt viikon aikana? Ei mitään kummempaa, joitakin tulospettymyksiä.

Mitä jatkossa tapahtuu? Ei välttämättä erikoisempaa, EKP jatkaa elvytystä ja korot pysyvät alhaalla, osakkeet ovat pelkästään siksi houkutteleva sijoituskohde lähivuosina.

Kuinka paljon kurssien pitää pudota, että hyvä ostonpaikka muodostuu? Paljon.

Viimeeksi kun olin enemmän ostolaidalla, tunnistin hyvän ostotilaisuuden Venäjän osakemarkkinoilla ja tein pienimuotoisen osto-ohjelman joka päättyi varsin hyvin ainakin tänä päivänä tarkasteltuna (kts. wrap-up). Nyt en koe erityistä kiirettä ostoksille. Tilanne on eri jos tämän viikon kaltaisia viikkoja tulee useampi lisää. Tässä muutama ajatus seuraavista ostokohteista ja tavoitehinnoista, jotka on asetettu enemmän mutu-tasolla kuin tarkemmalla analyysillä. Näistä on kuitenkin itselleni hyötyä, etten ala liikaa intoilemaan.

• OMX-H Cap: Indeksi kävi jo 6000:ssa tässä kuussa, ja on tänään 5500 paikkeilla. Alle 5000 lukemissa alan kiinnittämään ostotilanteisiin enemmän huomiota, ja alle 4500 tason uskoakseni teen jo lisäostoja kotimaisissa osakkeissa, toki osakkeesta riippuen. Ihan vielä ei siis kaupoille oli kiire.
• VNQ-ETF: Olen viime aikoina sisällyttänyt salkkuuni globaalisti kiinteistösijoituksia ETF:ien ja REIT-osakkeiden kautta. VNQ-ETF on kustannustehokas (kulut 0,10% pa.) Vanguardin jenkki-REIT:eihin sijoittava ETF. VNQ kävi jo 88 dollarissa Tammikuussa ja on siitä laskenut kohta 80 dollarin tasolle. Tätä on kuitenkin edeltänyt pitkä nousu finanssikriisin pohjista (alle 30 dollaria!!!). Kiinnostun VNQ ostoksista sitten, jos tai kun kurssi lähestyy 60 dollaria. Saa nähdä tuleeko tällaista skenaariota lähiaikoina eteen, mutta tarkoitus olisi odotella rauhassa tätä mahdollisuutta.
• ETF-kuukausisijoitukset: Tammikuussa säädin viimeeksi ETF-kuukausisijoituksiani Nordnetissa. Tällä hetkellä sijoitan kuukausittain kolmeen ETF:ään yhteensä 300 euroa. Nämä sijoitukset menevät jaolla 50/25/25 ETF:iin IS3N, DXET ja DX2J. Ensin mainittu hajauttaa kehittyvien markkinoiden suuriin sekä pieniin yrityksiin ja jälkimmäiset kaksi tekevät saman euroopassa (DXET isot yritykset, DX2J pienet). Jos kurssitasot laskevat nykyisestä reippaasti, saatan lisätä 300 euron sijoituksia esim. 500-600 euroon kuukaudessa. Tällä hetkellä tämäkin tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta menen tässä markkinakehityksen mukaan. Olen myös miettinyt neljännen ETF:än ottamista mukaan kk-sijoituksiin, mutta kohde on vielä hakusessa. Tulen miettimään tätäkin markkinakehityksen ja salkun allokaation pohjalta.

En aio murehtia markkinoiden melskettä tulevana viikonloppuna vaan keskittyä vapun viettoon. Luulen että tästä vuodesta tulee vielä mielenkiintoinen sijoitusvuosi, ja nyt olen asettanut ensimmäiset askelmerkit lisäsijoituksille. Joku suunnitelma on aina hyvä olla.

Hyvää vappua kaikille blogin lukijoille!

Uusi Nokia

Noniin, tätä olikin jo hieman mediassa ennakoitu, mutta yllättävän nopeasti uutiset tulivat:  

Nokia ostaa koko Alcatel-Lucentin liiketoiminnan.

Uuden yrityksen nimi on Nokia, ja se nousee maailman suurten yritysten joukkoon kiinteiden ja mobiilien verkkojen valmistajana ja kehittäjänä. Kauppa toteutuu osakevaihdolla, jossa Alcatel-Lucentin osakkeenomistajat saavat Nokian osakkeita (kts. Kauppalehden uutisesta tarkemmat tiedot).

Tässä pätkä suoraan Nokian tiedotteesta:

"Nokia has agreed to combine with Alcatel-Lucent in an all-share public exchange offer in France and the United States.

With more than 40,000 R&D employees and spend of EUR 4.7 billion in R&D in 2014, the combined company will be in a position to accelerate development of future technologies including 5G, IP and software-defined networking, cloud, analytics as well as sensors and imaging.

Alcatel-Lucent and Nokia have highly complementary portfolios and geographies, with particular strength in the United States, China, Europe and Asia-Pacific. They will also bring together the best of fixed and mobile broadband, IP routing, core networks, cloud applications and services. This combination is expected to create access to an expanded addressable market with improved long term growth opportunities.

Each company’s Board of Directors has approved the terms of the proposed transaction, which is expected to close in the first half of 2016. The proposed transaction is subject to approval by Nokia’s shareholders, completion of relevant works council consultations, receipt of regulatory approvals and other customary conditions."

Tiedossa on huomattavasti suurempi yhdistymisoperaatio kuin aikanaan Nokia Siemens Networksilla. Nyt yhdistyvä kokonaisuus on jättimäinen, ja saneeraus ja kulttuurien yhteensovittaminen tulee olemaan pitkä prosessi. Suomen kansalaisena sekä Nokian osakkeenomistajana toivon luonnollisesti että uusi Nokia tulee menestymään.

Itse ostin Nokiaa viimeeksi lisää noin 2,5 euron hintaan (kts. merkintä), enkä ole näillä näkymin omistuksista luopumassa. Uusi Nokia on tulevan fuusion vaikeuksista huolimatta mielestäni paljon kilpailukykyisempi kokonaisuus kuin mitä se oli kamppaillessaan tappiollisen kuluttajaliiketoiminnan kanssa.

Lisäksi viime aikoina on huhuttu Nokian karttaliiketoiminnan myynnistä. Tämän päivän uutiset huomioiden tämä olisi varsin luontevaa, jolloin uusi Nokia olisi pelkkä jättimäinen verkkoyhtiö. Mielenkiintoisia aikoja!

Pienet osingot verovapaiksi... kuulostaako tutulta?

Kansankapitalismi on suomessa melko kehittymätöntä, joka näkyy suurten kansanjoukkojen harmillisena tapana säästää ja sijoittaa lähinnä seiniin tai talletustilille. Yksi asia mikä suomalaisia motivoi, kannustaa ja ohjaa, on verotus. Tähän liittyen pienten osinkojen verovapaus olisi oiva ja ei-niin-kovin-kallis veroporkkana. Toteuttaisipa se hyvässä mielessä myös verotuksen progressiota piensäästäjiä suosimalla.

Kirjoitin asiasta viimeeksi 2012 liittyen silloiseen Stadighin ryhmän raporttiin, jossa ehdotettiin verovapautta alle 2500 e / vuodessa osingoista (kts. merkintä). Tällöin sateenkaarihallituksemme kävi läpi verolinjauksia. Olin asian suhteen silloin pessimistinen, ja niinhän siinä kävi että pienten osinkojen verovapaus jätettiin kaikessa hiljaisuudessa jälleen kerran toteuttamatta.

Déjà-vu iski, kun tällä kertaa tuleva pääministeri Juha Sipilä esittää Kauppalehden haastattelussa alle 1000 euron osingoille verovapautta.

Jälleen on aika olla pessimistinen. Vai mitä luulette?

2015 / Q1 tilinpäätös: ATH-lukemat, salkku kasvoi 17,9%!

2015 ensimmäinen kvartaali on takana. Moni on varmaan huomannut, että vuoden alku on ollut hurjaa juhlaa osakemarkkinoilla. Tästä kiitos kuuluu mm. jenkkitalouden elpymiselle ja EKP:n aloittamalle määrälliselle elvytykselle. Oma salkkuni heilahti kvartaalin päätteeksi ylivoimaisiin all-time-high lukemiin, yli 146K euroon. Uusia sijoituksia tuli tutusti noin tonnin kuukausitahdilla, mutta salkun pääoma kasvoi hurjat 22218 euroa!

•  Uusi sijoitettu pääoma 2015 Q1 aikana: 2975 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 22218 euroa (17,88 %)

• Osingot (netto): 587 euroa

• Tuotto-% (pl. osingot): 15,1 %

Sijoituksia meni kvartaalin aikana kolmeen eri ETF-kuukausisijoitukseen (IS3N, DXET, DX2J; kts. merkintä). Tämän lisäksi ostin vuoden alussa Adidasta ja ARCP:tä sekä helmikuussa VNQI:tä. Alla olevassa kuvaajassa näkyy salkun kehitys sijoitetun pääoman ja markkina-arvon välillä. Varsin mukava pomppu tähän vuoden alkuun.

Allokaatio säilyi lähes muuttumattomina kun kaikilla sektoreilla oli enemmän tai vähemmän samanaikaista nousua. Korkosijoitusten osuutta on tarkoitus nostaa joskus sitten kun niistä on näköpiirissä jotain tuottoa. Toisaalta käteiskassa (joka ei näy tässä allokaatiossa) kasvoi melkein kolmeen tonniin. Käteiskassa olisi tarkoitus hilata kymppitonnin paikkeille tulevia ostotilanteita silmällä pitäen.

Osingot palkitsevat pitkällä aikavälillä

Yksittäisiä osakekursseja tulee usein tarkasteltua siten, että osingot unohtuvat, tai vaihtoehtoisesti tarkastellaan kulloisenkin vuoden osinkoa. Pitkällä aikavälillä osta-ja-pidä -sijoittajan on hyvä aina välillä tarkastella osinkojen roolia kokonaistuotossa.

Katsastin pitästä aikaa suomi-salkun osinkokertymää kahdesta näkökulmasta. 1) Kuinka paljon osinkotuotto vaikuttaa kokonaistuottoon ja 2) kuinka suuren osan alkuperäisestä hankintahinnasta osingot ovat "maksaneet takaisin".

1) Osingot ja kokonaistuotto

Alla lista suomi-osakkeista, joita en ole kertaakaan myynyt pois, vaan ostanut aikanaan yhden tai useamman erän. Näiden osalta kokonaistuoton ja osinkojen roolin tarkastelu on mielekästä, sillä tuotto ja osingot ovat kehittyneet vuosi toisensa jälkeen ja niitä voi verrata hankintahintaan. Listassa ensimmäinen luku on kurssinousu, ja jälkimmäinen luku kurssinousu lisättynä osinkojen arvolla verojen jälkeen (eli vain realisoitunut netto-osinkotuotto huomioitu).

• Amer Sports: +320% vs. +357%
• Cargotec: + 53% vs. 60%
• Cramo: +83% vs. 101%
• Fortum: +23% vs. 45%
• Metso: +54% vs. 79%
• Neste Oil: 152% vs. 178%
• Nordea Bank: 99% vs. 131%
• Sampo: 265% vs. 322%
• Sponda: 62% vs. 86%

Tästä listasta näkyy hyvin, että kokonaistuotto voi olla hyvinkin paljon korkeampi kuin pelkkä kurssinousu. Esim. Fortumin osalta todellinen tuotto on kaksinkertainen! Lisäksi nyt markkinatilanne on ollut pitkään noususuuntainen, ja kun kurssit joskus kääntyvät laskuun, on osinkojen rooli huomattavasti suurempi. Pitkällä aikavälillä osingot muodostavatkin reaalituotosta merkittävän osan.

2) Osingot ja takaisinmaksu-%

Toinen mielenkiintoinen näkökulma osinkoihin on se, että kuinka suurelta osin osingot ovat maksaneet osakkeen alkuperäisen hankintahinnan takaisin. Silloin kun lukema yltää sataan prosenttiin, on osakkeen hankinta maksettu kokonaan takaisin, ja myyntivoitto ja tulevat osingot ovat pelkkää plussaa. Seuraavassa samat osakkeet kuin yllä takasisinmaksu-%:in muodossa, huomioiden saadut osingot verojen jälkeen.

• Amer Sports: 36%
• Cargotec: 8%
• Cramo: 18%
• Fortum: 23%
• Metso: 25%
• Neste Oil: 26%
• Nordea Bank: 32%
• Sampo: 57%
• Sponda: 24%

Ylläolevista lukemista pisimmällä on Sampo, jossa 57% alkuperäisestä hankintahinnasta on kuitattu osingoilla. Näillä näkymin muutaman vuoden päästä aikanaan ostamani kaksi erää Sampoa on maksettu kokonaan takaisin. Muissakin osakkeissa näkyy edistystä asian suhteen, mutta kokonaan takaisinmaksu on suoritettu suurimmassa osassa vasta ensi vuosikymmenellä.

Tällaisia laskuharjoituksia on aina välillä mukava tehdä, sillä ne muistuttavat osta-ja-pidä strategian toimivuudesta. Tulevaisuudestahan ne eivät kerro. Toisaalta en ole edellä mainittujen osakkeiden suhteen aikeissa tehdä ainakaan myyntejä, vaan päin vastoin saatan joskus ostaa näitä lisääkin. Tämän päivän hinnoilla en ole asiaa harkinnut.

Miksi sijoitamme? Miksi emme vaurastu?

Olen tullut siihen tulokseen, että normaalin palkansaajan suurin este vaurastumiselle on pitkäjänteisyyden puute. Tänä vuonna olen muutaman kerran päätynyt keskelle säästämis- ja sijoittamiskeskusteluja. Tässä pari melkein suoraa lainausta:

"X & Y -rahastot ovat nousseet viime aikoina mukavasti. Nyt voisikin ostaa sen uuden auton, sporttivarusteilla!"

"Tallinnan matka on taas plakkarissa."

Kukaan ei ole puhunut sijoittamisesta vaurastumisen takia. Kukaan ei ole puhunut sijoittamisesta yli 5 vuoden aikajänteellä. Onneksi olen sentään saanut lähipiiristä ja sukulaisista muutaman "käännynnäisen" innostumaan pitkäaikaissijoittamisesta.

Kivijalkapankkien mainonta ei auta tässä lainkaan. Päinvastoin, (rahasto)sijoittamista markkinoidaan usein vuosittaisen etelänmatkan tai jonkin muun lyhyen aikajänteen tavoitteen toteuttamiseen. Onhan tällainen toki konkreettisempi ja mukavampi asia, kuin vain säästäminen "säästämisen vuoksi".

Itselleni tällainen ajattelutapa ei ole koskaan toiminut. Ehkäpä siksi olen saanut säästettyä kohta 150K euron arvoisen salkun palkkatyön ohessa, ja ajatuksissa on että tämä on vasta alkua. Pidemmällä aikavälillä salkku alkaa tuottaa osinkoja siihen malliin, että voin tehdä niitä Tallinnan matkoja ja vaikka ostaa autojakin (tähän menee toki vähän pidempään) pelkästään osinkotuotoilla, jos siltä tuntuu. Pointti on siinä, että tässä matkan varrella tulee tienattua itselleen taloudellinen riippumattomuus, sekä harjoiteltua järkeviä ja kohtuullisia kulutustottumuksia. Näillä pärjääkin sitten jo varsin pitkälle.

ARCP-update: parempaan päin menossa

American Realty Capital Properties (ARCP) on jättimäinen jenkkilässä vaikuttava REIT-rahasto, joka kärsi viime vuonna suuresta kirjanpidon ja tulosten vääristelyskandaalista. Itse ostin ARCP:tä kahteen otteeseen: epäonnekkaasti juuri ennen skandaalin esilletuloa jolloin kurssi kyykkäsi oikein kunnolla (kts. merkintä) ja sitten uudemman kerran tämän vuoden alussa (kts. merkintä).

Tällä hetkellä ARCP on salkussani jo reilusti voitolla ja katastrofiajoitus ekan ostoerän suhteen on täten kuitattu. ARCP:n nousua selittää tilien tarkistuksen valmistuminen. Ohessa pätkä tänään julkaistusta tiedotteesta (löytyy ARCP:n sivuilta):

“The restatement of our financial statements is an important milestone for ARCP and enables the Company to put this matter behind us,” said William Stanley, interim Chairman and Chief Executive Officer of ARCP. 

“The Board moved swiftly to put in place new senior management, realign the Board committee compositions, appoint an interim Chief Executive Officer, and conduct an extensive review of the Company’s financial statements, accounting policies, financial controls and corporate governance, with the assistance of the new management team. Importantly, the investigation did not identify any material changes relating to our real estate ownership, the validity of our leases or our fundamental business operations. With the restatement, we are moving swiftly to appoint a new Chief Executive Officer and independent Chairman of the Board, which we hope to announce in the near term, and will focus on bringing our financial controls and corporate governance to world-class standards as a leading net lease REIT.”

Eli mahdottoman isoja vahinkoja itse liiketoiminnalle ei skandaalista huolimatta syntynyt, ja tämä myös näkyy nyt osakekurssin suotuisassa kehityksessä viime aikoina. Koska nyt julkistettiin vasta 2014/Q3 tulos, niin osinkopolitiikka ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Todennäköisesti osingot tulevat olemaan pienempiä kuin aiemmin (ennen jopa 10% luokkaa!), mutta tänään tulleiden tietojen mukaan ARCP:n tulevaisuus näyttää ihan hyvältä, eikä tämä ostos kaduta minua enää. Mielenkiinnolla odottelen osingon julkistamista.

Osto: VNQI

Tänään salkku sai taas lisää täytettä, vaikka tarkoitus onkin ollut kasvattaa käteiskassaa. Ostin tänään noin puolentoista tuhannen dollarin potin Vanguard Global ex-US Real Estate ETF:ää (VNQI, kts. esittelysivu).

Tähän alkuun Morningstarin kuvailu VNQI:stä:

"Vanguard Global ex-US Real Estate ETF offers the most-diversified, lowest-cost exposure to real estate securities from 35 countries around the world, excluding the United States. It is the only international real estate ETF to also include emerging-markets stocks (accounting for 17% of the portfolio). U.S. real estate companies account for less than half of the world's total real estate market cap, which makes the international firms tracked by VNQI an important component of a diversified investment in real estate."

VNQI on siis ETF joka sijoittaa kiinteistösijoitysyrityksiin sekä REIT-rahastoihin ympäri maailman (kts. myös aiempi merkintäni REIT -teemasta).

VNQI on Vanguardin tuote ja jenkkimarkkoinoille sijoittavan VNQ-ETF:n "veli". VNQ sijoittaa pelkästään USA:n kiinteistömarkkinoille, kun taas VNQI hajauttaa globaalisti, ml. kehittyvät markkinat. Näillä kahdella ETF:llä saakin kätevästi hajautettua globaalisti kiinteitösektorille. VNQI:ssä on esimerkiksi Suomesta mukana Spondaa, Technopolista ja Cityconia.

Vanguardille tyypillistä on kustannustehokkuus - näin myös VNQI:n tapauksessa. Expence ratio on 0,27%, jota halvempaa ei tästä kategoriasta löydy. Lisäksi kun hajautus on kohdallaan, on VNQI mielestäni mainio tuote pitkään salkkuun. Osinkoa tämä ETF maksaa tällä hetkellä n. 4%.

Ostohetki VNQI:n osalta on mielestäni nyt kohtuulisen hyvä. EKP jatkaa elvytystään, ja samanlaista liikehdintää on muuallakin maailmalla. Näin ollen kiinteistömarkkinat tulevat saamaan jonkinlaista tukea alhaisista korkotasoista. Toisaalta VNQ:ta en ostaisi tässä markkinatilanteessa, nyt kun jenkkien kiinteistömarkkinat ovat nousseet erittäin pitkään ja voimakkaasti. VNQ:n ostamisen aika tulee kuitenkin eteen sitten kun aika on otollisempi, sillä ajatuksena on rakentaa VNQ:n ja VNQI:n varaan salkkuni "kiinteistösijoituspalikka". Esimerkiksi 5% pidemmällä aikavälillä tässä kategoriassa voisi olla asiallinen siivu (lisäksi minulla on ARCP-REIT:iä).

Osto-ohjelma Seligson Russian Prosperity - wrap-up

Osto-ohjelma laskeviin kursseihin on hyvä idea silloin, kun sijoittajalla on houkutteleva ostokohde ja näkemys siitä, että laskua on edessä mutta sen pituus ei ole tiedossa. Itselläni tällainen tilanne tuli Venäjän markkinoilla, joissa havaitsin mahdollisesti erittäin edullisen ostopaikan joka johtui monen asian menemisestä mönkään samaan aikaan yksillä markkinoilla. Totta puhuen, tilannehan ei ole vieläkään helpottanut, mutta markkinoilla suurin paniikki on ainakin toistaiseksi ohi. Nyt onkin hyvä aika katsastaa, että "kuinkas sitten kävikään".

Joulukuun 1. päivä 2014 aloitin osto-ohjelman Seligson Russian Prosperity -rahastossa, jota pidän hyvänä instrumenttina sijoittaa Venäjän markkinoille (ajatuksiani ko. rahastosta tässä).

Osto-ohjelmassa käytin hyvin simppeliä kriteeriä: 500 euron sijoitus joka kerta kun RTS-indeksi alittaa seuraavan 100 indeksipisteen tasaluvun. Näin sijoitukset etenivät:

• 1000 pisteen alitus ja ensimmäinen 500 euron sijoitus 1.12.2014
• 900 pisteen alitus ja toinen 500 euron sijoitus 8.12.2014
• 800 pisteen alitus ja kolmas 500 euron sijoitus 15.12.2014
• 700 pisteen alitus ja neljäs 500 euron sijoitus 16.12.2014

RTS on nyt yli 900 pisteen, eli jo siitä näkee että osto-ohjelma on nyt voitolla. Tämän hetken tilanne on merkintöjen osalta seuraava. 1) 489 euroa, 2) 517 euroa, 3) 577 euroa ja 4) 713 euroa. Viimeinen merkintä on siis jopa 42 % plussalla, samoin osto-ohjelman kokonaisuuskin ihan mukavasti.

Tämä osto-ohjelma oli hyvin simppeli. Jos tarkemmin ajattelee, niin tällaisessa tilanteessa nousevalla sijoituksella porrastettu ohjelma olisi ollut yksiselitteisesti parempi. Toisaalta se vaatisi että kassa ja pää kestävät laskum jatkumisen ja kasvavat sijoitussummat. Esim. olisin voinut tehdä osto-ohjelman siten, että ensimmäinen sijoitus 500 e, seuraava 600 e, jne. Tällä tavalla olisin ostanut suuremmalla summalla silloin kun kurssit ovat alimpana. Ehkä ensi kerran sitten :)

Toki tämäkin osto-ohjelma jatkuu tarpeen vaatiessa. Tällä hetkellä RTS 600 pisteen alitus tuntuu tosin hieman kaukaiselta.

Suomisalkun osingot 2015 - tasaista kasvua

Jokainen salkkuni OMX-H -yritys on nyt ilmoittanut osinkoesityksistään. Pääasiassa toteutuneet vuoden 2014 tulokset ovat olleet hyviä ja samalla osinkoja on kasvatettu. Pitkäaikaiselle sijoittajalla tämä on tietysti mukava ja odotettu uutinen. Tässä lyhyesti lista euromääräisistä osakekohtaisista osingoista ja niiden kasvusuunnasta (edellisen vuoden osinko suluissa).

• Sponda: 0,19 (0,18)
• Cargotec: 0,55 (0,42)
• Nordea Bank: 0,62 (0,43)
• Metso: 1,05 (1,00)
• Neste Oil: 0,65 (0,65)
• Amer Sports: 0,45 (0,40)
• Cramo: 0,55 (0,60)
• Fortum: 1,30 (1,10)
• Nokia: 0,14 (0,37)
• Sampo 1,95 (1,65)

Osingot laskivat ainoastaan Cramossa ja Nokiassa. Jälkimmäinen menee Microsoft kaupan piikkiin, sillä viime vuonna Nokia maksoi omistajilleen ekstra-osinkoa myyntivoitosta. Koska Nokia on salkussani iso omistus (lähes 6000 euroa), se vaikutti osinkojen kokonaissummaan merkittävästi.

Suomisalkkuni osinkosumma oli viime vuonna 1514 euroa (brutto). Tänä vuonna tämä summa on 1499 euroa. Salkussani on tapahtunut pieniä muutoksia (esim. viime vuonna Uponor maksoi osinkoa, jonka olen sittemmin myynyt pois) joten summa ei ole täysin vertailukelpoinen.

Joka tapauksessa olen varsin tyytyväinen osinkosumman kehitykseen. Huonoista taloudellisista ajoista huolimatta OMX-H -poimintani ovat onnistuneet pääasiassa kasvattamaan osinkojaan, jotkut hyvin merkittävästikin (esim. Nordea). Uskoisin, että tästä portfoliosta pidän kiinni, sillä se takaa kasvavaa osinkovirtaa myös tulevaisuudessa.

ETF-kuukausisijoitukset takaisin rullaamaan pienellä panostuksella

Viimeisen vuoden aikana olen muutamaan otteeseen odotellut korjausliikettä pitkän osakemarkkinoiden nousukauden päätteeksi (kohta 6 vuotta täynnä!). Korjausliike tuntuu karkaavan koko ajan kauemmaksi, koska vastaan taistelevat keskuspankit elvytyspolitiikan avulla. Korkosijoitusten tuotot on puristettu lähelle nollia, jolloin osakemarkkinat jatkavat nousuaan pidempään kuin jos tilanne olisi "normaali". Edellisessä kirjoituksessani ennakoinkin että etenkin euroalueella nousu tulee jatkumaan keskuspankkipolitiikan ansiosta.

Nousu on kuitenkin huteralla pohjalla ja ajoitus tunnetusti vaikeaa. Tästä syystä otin käyttöön omasta näkökulmastani helpoimman, mukavimman ja edullisimman keinon olla mukana sijoittamassa osakemarkkinoille syklin eri vaiheissa - eli Nordnetin ETF -kuukausisijoittamisen.

Tällä kertaa panostus on maltillinen, sillä en pidä nykytilannetta mitenkään parhaana mahdollisena ajoitusmielessä. Haluan silti olla mukana myös syklin yli, sillä en kykene syklien pituutta ennustamaan. Kuukausisijoituksilla osun myös pohjille, kunhan maltan pitää ne juoksemassa yli ajan. Sijoitan jatkossa kuukausittain yhteensä 300 euroa kolmeen ETF:ään (jaolla 50/25/25):

• IS3N: iSharesin ETF, joka kattaa kehittyvien markkinoiden yritykset varsin kattavasti, sisältäen sekä suuret että pienet yritykset. Kulut ovat erittäin kilpailukykyiset eli 0,25% pa, ja osingot uudelleensijoitetaan. Kehittyvät markkinat ovat olleet pitkään alisuoriutujia, ja edelleen pidän järkevänä sijoittaa niihin (vrt. esim. lisäsijoitukset jenkkimarkkinoille).
• DXET: DB X-trackersin klassikkotuote, joka on ollut erittäin edullisesti hinnoiteltu (kts. aiempia mietteitä täältä). Sittemmin tasan 0%:in hallinnointipalkkio on nostettu 0,09%:iin, mutta kallista tämä ei ole vieläkään! DXET sijoittaa eurooppalaisiin suuryhtiöihin, tarkemmin EURO STOXX 50 -indeksiin, ja osingot uudelleensijoitetaan.
• DX2J: Tämä ETF täydentää edellä mainittua, sillä se sijoittaa eurooppalaisiin pienyhtiöihin (MSCI Europe Small Cap Index). Hallinnointi 0,40% ja tässäkin sijoitetaan osingot uudelleen.

Tämä 300 euron panostus kuukausittain mahdollistaa minulle samaan aikaan käteiskassan kasvattamisen, jolloin voin varautua mahdolliseen tulevaan dippiin. Seurataan tilannetta, tästä vuodesta voi tulla hyvinkin mielenkiintoinen!

EKP avasi rahahanat - osakemarkkinoille nousua?

Otsikon kysymys kävi varmasti monen mielessä kun EKP ilmoitti omasta QE-ohjelmastaan eli velkaelvytyksestä (kts. Arvopaperin uutisesta yksityiskohdat). Ohjelma tarkoittaa käytännössä 60 miljardin euron kuukausittaisia ostoja euromaiden velkakirjojen osalta ja se kestää syyskuun 2016 loppuun.

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle? 

No ainakin asuntosijoittajalle (tai velalliselle) se tarkoittaa hyvää. Korot tulevat pysymään "nollassa" hyvin pitkään eli raha on halpaa. Osakesijoittajalle euroopan oma QE on myös todennäköisesti hyvä asia, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämä tarkoittaa nimittäin sitä, että osakkeet ovat edellen houkutteleva sijoitusluokka verrattuna lainoihin. Tämän päivän osakekurssireaktiot Euroopan markkinoilla ja esim OMX-H:ssa olivat myös varsin positiivisia.

Itse odotan, että eurooppalaisten ja suomalaisten osakkeiden alisuoriutuminen verrattuna esim. USA:n markkinoihin tulee korjautumaan hieman. Tämä tulee myös toki sitä kautta että euron kurssin alenuttua vientikilpailukyky paranee. Oma salkkuni on siinä asennossa, että nämä QE uutiset eivät aiheuta toimenpiteitä. Suomiosakkeet ovat isolla painolla salkussani, ja ehkä pitkästä aikaa sieltä on odotettavissa hyviä tuottoja.

Pidempi aikaväli on sitten erikseen. Korjataanko elvytyksellä Euroopan rakenteelliset ongelmat? Tuskimpa...

Ajatuksia vuodelle 2015

Uusi vuosi, ja aika heittää ilmoille ajatukset vuoden 2015 kehityksestä. Kertasin hetki sitten vuodelle 2014 tekemäni vastaavat (kts. postaus). Vuoden 2014 odotukset toteutuivat melkolailla siten kuin ajattelinkin, poislukien korkomarkkinoiden mainiot tuotot ja Venäjän markkinoiden kriisi.

Nyt heitän vastaavat ennustukset ilmoille tälle vuodelle. Aluksi sanottakoon, että näillä pohdinnoilla on lähinnä viihdearvoa. Mutta kun itseäni sattuu maailmantalous ja sijoittaminen kiinostamaan, niin kirjoitellaan kuitenkin! Toisekseen, vuosi 2015 näyttäytyy harvinaisen epäselvänä, ainakin minulle. Osakemarkkinoiden noususuhdanne länsimarkkinoilla on kestänyt varsin pitkään ja korkomarkkinoilla vallitsee erikoinen tilanne "nollakorkoineen". Lisäksi Venäjä-kuvio voi tuottaa vielä yllätyksiä. Näistä huolimatta heitän nyt mahdollisimman vahvat näkemyksen, niin ainakin voi sitten kirjata missä meni pieleen :)

Kehittyneet korkomarkkinat: Nyt on tiedossa turbulenssia erityisesti euroopan lainamarkkinoille sijoittaville. EKP avaa rahakoneen ja se voi parantaa korkorahastojen/ETF:ien tuottoja vuoden aikana. Nollakorkopuheesta huolimatta euroalueen valtionlainat eivät ole faktisesti nollassa, vaan puolen prosentin ja parin prosentin välillä maasta riippuen (esim. Saksa 10-vuotinen 0,49%, Italia 1,87%). Jos EKP aloittaa valtionlainojen osto-ohjelman elvytysmielessä, voidaan näistäkin koroista tulla vielä alaspäin. Pohja kuitenkin häämöttää, joten itse en tässä markkinatilanteessa lähde enää sijoittamaan euroalueen lainoihin. USA:n lainamarkkinat ovat sitten vielä selkeämpi case. Ohjauskorot lähtenevät nousuun hyvin pian, ja markkinatilanne ei suosi korkosijoittajaa.

Kehittyvät korkomarkkinat: Kehittyvillä korkomarkkinoilla nähdään tyypillisesti turbulenssia kun kehittyneen maailman korot kääntyvät nousuun. Tämä siitä syystä, että vähempiriskisten korkosijoitusten (esim. USA) tuottoa verrataan kehittyviin markkinoihin, joissa mm. maksamattajäämisriskit ovat korkeammat. Omassa salkussani olevan kehittyvien markkinoiden korkoihin sijoittavan DXSU-ETF:än keskimääräinen kuponkikorko on 4,8%. Tämä on melkoisen pieni verrattuna mm. USA:n 10-vuoden valtionlainan tasoon (joka kohta nousee ylöspäin). Kehittyvien markkinoiden tämän hetkinen korkotaso ei houkuttelekaan sijoittamaan, vaan uskon että suunta näissä koroissa on jo tänä vuonna ja seuraavina vuosina ylöspäin, ja samalla tuotot alaspäin. Oma suunnitelmani on lisätä DXSU Nordnetin kk-säästöihin siinä vaiheessa kun se alkaa tosissaan halpenemaan. Kiirettä asian suhteen ei ole. 

USA: Jenkit jatkavat maailmantalouden veturina. Viime vuoden alussa ennustin, että viimeistään vuonna 2015 kurssi kääntyy alaspäin. Mutta nyt näyttää siltä sekä taloudessa että jenkkien osakemarkkinoilla tulee olemaan "one more year". Itselläni on sijoituksia jenkeissä ihan mukavasti (n. 9 % salkusta IJS-ETF:ssä joka on kohta tuplannut arvonsa, sekä suhteellisen isot suorat sijoitukset Microsoftissa ja Goldman Sachsissa). Tästä syystä en todennäköisesti tule tekemään jenkkeihin lisäsijoituksia, koska uskon seuraavien pohjien olevan hyvin mahdollisesti nykykursseja alempana. Nämä seuraavat pohjat ovat sitten joskus 2016-2018 välillä, ja siinä vaiheessa toivottavasti olen hereillä ja tekemässä lisäsijoituksia.

Eurooppa, Suomi: Eurooppa ja Suomi ovat pulassa. Taantuva talous, euron ongelmat ja vanheneva väestö eivät ole herkkua osakesijoittajalle. Nämä tietysti ovat näkyneet kursseissa verrattuna esim. USA:n menoon. Eurooppaan (ja sitä myöten Suomeen) saadaan tänä vuonna lisää ahdistusta, jos Kreikan velat lähtevät järjestelyyn tai radikaaleimmassa skenaariossa Kreikka eroaa eurosta. Toisaalta EKP valmistautuu omaan versioonsa QE:stä, ja aloittaa elvytyksen. Korkomarkkinat tulevat olemaan vielä pitkään nollissa, joten osakemarkkinat ovat niin Euroopassa kuin Suomessakin ainut varteenotettava sijoituskohde. Olen jonkun verran tehnyt ostoksia näillä markkinoilla viimeisen vuoden aikana. Nyt alkuvuodesta pyrin kasvattamaan kassaa, mutta näkisin että tulen sijoittamaan Euroopan markkinoille tämän ja seuraavien vuosien aikana sopivissa paikoissa.

Kehittyvät markkinat: Kehittyvät markkinat ovat olleet viime vuosina alamaissa. Tänä vuonna, öljyn hinnan laskettua, uskon että kehittyvät markkinat pärjäävät vaihteeksi hieman paremmin. Itselläni sijoituksia kehittyviin markkinoihin on riittämiin (n. viidennes salkusta), joten näkemyksestäni huolimatta juuri nyt suuriin lisäostoihin ei ole aihetta. Saatan ottaa jossain vaiheessa vuotta kk-sijoitukset kehittyvien markkinoiden indekseihin takaisin, jos markkinakehitys antaa aihetta (esimerkiksi jos kurssit lähtevät odotuksieni vastaisesti halpenemaan).

Venäjä: Loppuun vielä jokerikorttina Venäjä-case. Osto-ohjelmani Seligson Russian Prosperityyn pyrki hyödyntämään RTS-indeksin pohjakosketuksen, mutta ei ole mitenkään poissuljettua, etteikö venäjän markkinat romahtaisi tänä vuonna vielä alemmaksi. Öljyn hinta, ukrainan tapahtumat ja pakotepolitiikka tulevat vaikuttamaan tähän. Oma näkemykseni on nyt varovaisen optimistinen. Uskon että pohjat nähtiin joulukuun puolessa välissä ja hidas toipuminen tilanteesta alkaa. Jos näin ei ole, niin osto-ohjelma toki jatkuu suunnitelmien mukaan.

Näillä ajatuksilla tähän vuoteen!