Luovutustappioiden vähentäminen laajenemassa kaikkiin pääomatuloihin

Olen aina pitänyt epäloogisena sitä, että maksan osingoista (=pääomatuloja) veroja, vaikka samana vuonna tekisin tappiota arvopapereiden myynneillä. Mielestäni olisi ainoastaan loogista ja reilua, että osingoista ei tarvitse maksaa veroa jos kyseisenä vuonna on tullut toisaalla tappioita. Tällöin verot maksettaisiin todellisista voitoista, eikä määrittelykysymykset ja tulolajit vääristäisi tilannetta.

Nyt näyttää siltä, että verotuskäytännöt muuttuvat parempaan suuntaan tämän suhteen, ensi vuoden alusta lähtien:

"Luovutustappio muuttuu vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se aikaisemmin on ollut vähennyskelpoinen ainoastaan luovutusvoitoista." (Lähde: Veronmaksajat)

Sama tieto löytyy valtion talousarvioesityksestä. Kuten tälläkin hetkellä, luovutusvoitot vähennettäisiin samana verovuonna kuin tappiot syntyvät, ja näitä seuraavina viitenä verovuotena.

Miksi piensijoittajan pitäisi olla tästä asiasta tietoinen ja mitä se vaikuttaa käytännössä? Omalta osaltani voin sanoa, että muutos mahdollistaa huomattavasti monipuolisemman (ja laillisen!) verosuunnittelun tappioiden vähentämisen/hyödyntämisen suhteen.

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Minulla on useiden tuhansien realisoimat tappiot Talvivaaran osakkeissa. Toisaalta saan pari tuhatta euroa osinkoa vuosittain eri arvopapereista. Uudessa veromallissa voin myydä Talvivaaran osakkeet reilulla tappiolla, ja kuitata parin vuoden ajan verottomat osingot, koska verotuksessa luovutustappioilla voi siis jatkossa kuitata myös osinkotuloista saatavat pääomatulot.

Tämä lakimuutos ei johdu piensijoittajien kohtelun parantamisesta, vaan taustalla on laajempi keskustelu yritystoiminnan riskien realisoitumisesta ja tappioiden vähennyskelpoisuudesta muista tuloista (kts. esim Suomen Yrittäjien lausunto). Yhtä kaikki, muutos on tervetullut. Seuraava odotettava uudistus on sitten pienten osinkojen verovapaus, josta on puhuttu jo vuosikaudet ilman käytännön edistystä.

Orava Asuntorahasto: Kohti vaikeuksia?

Asuntosijoittaminen on suosittu sijoitusmuoto ja täydentää mainiosti muuten osakkeisiin keskittyvää sijoitussalkkua. Asuntosijoittaminen tuottaa parhaimmillaan vakaata tulovirtaa ja on vähemmän volatiilia kuin osakesijoittaminen. Ongelmaksi koituu suuri pääoman tarve ja oma vaivannäkö käytännön vuokraustoiminnassa ja kiinteistöhuollossa. Viime aikoina piensijoittajille on tuotu paljon hyviä ja vähemmän hyviä ratkaisuja joilla nämä ongelmat voi kiertää.

REIT-sijoittaminen on yksi hyvä tapa päästä mukaan asuntomarkkinoille ilman että pitää itse alkaa vuokraisännäksi. Parhaimmillaan tämän voi tehdä kustannustehokkaasti ja globaalisti ETF-rahastoilla, kuten Vanguardin VNQ & VNQI -ETF:illä jotka ovat myös omalla ostoslistallani.

Suomessa on yksi pörssilistattu REIT-rahasto: Orava Asuntorahasto. Orava listautui pörssiin 2013 ja olin kiinnostunut sijoitusmahdollisuudesta (kts. merkintä). Sijoitus jäi tuolloin tekemättä ansaintamalliin liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Vaikka Orava on ollut seurannassani siitä lähtien, pidättäydyin ostosta vielä tämän vuoden kesänäkin. Nyt alkaa näyttää siltä, että päätökseni oli oikea, enkä tule lopulta sijoittamaan Oravaan euroakaan.

Ongelma on siinä, että Oravan asunto-omaisuuden hallinnointiin menevät kulut vaikuttavat vievän ison osan mahdollisista tuotoista, ja on epäselvää miten homma toimii siinä vaiheessa jos asuntojen hinnat laskevat tai edes pysyvät paikallaan. Ansaintamalli ja osingonmaksun kestävyys on pohjautunut nimittäin pitkälti arvonnousuihin. Oravan ansaintamalliin liittyen löytyy verkosta suuri määrä keskustelua ja spekulointia, joten tässä asiaa ei liene tarpeellista avata sen enempää.

Jonkin aikaa sivusta seuraamalla näytti siltä, että Oravan malli toimii. Osakekurssi nousi ja runsaita kvartaaliosinkoja makseltiin. Keväällä 2014 osakekurssi kävi huipussaan, hetkellisesti yli 15 eurossa. Tämän jälkeen on tultu koko ajan alaspäin, ja aivan viime aikoina pudotus on kiihtynyt. Tämän päivän hinta on n. 9,5 eurossa, joka on jo vähemmän kuin listalletulohinta.

Viimeisimpänä negatiivisena käänteenä Orava ei saanut tämän kuun osakeannissaan tavoittelemaansa määrää lisärahoitusta (kts. Arvopaperin uutinen). Koko osakeannin rooli jäi vähän epäselväksi, ja nyt kun se jäi vajaaksi, niin asian seuraukset ovat myös auki. Ensi vuosi näyttää miten Oravan käy. Itse taidan pysyä syrjässä, mutta seuraan tilannetta mielenkiinnolla. Orava on ensimmäinen suomalainen pörssilistattu REIT-rahasto ja sinänsä toivon sille menestystä. Voi myös olla, että tulevaisuudessa saamme muita REIT-toimijoita Suomeen, jotka oppivat pioneerien virheistä.

Tämä taisi olla viimeinen merkintä ennen joulupyhiä. Siispä käytän tilaisuuden hyväksi ja toivotan kaikille lukijoille rauhallista joulua!

Lisäosto: Outotec

Tein tänään lisäoston Outoteciin kuten edellisessä postauksessa suunnittelin. En malttanut odottaa hinnan putoamista alle kolmeen euroon, vaan tämän päivän erä toteutui hintaan 3,39 euroa. Ensimmäinen osto tapahtui hintaan 3,8 euroa. Kumpikaan ostos ei ole kovin kaukana Outotecin finanssikriisin aikaisista pohjahinnoista, ja esimerkiksi viiden vuoden aikajänteellä tämän päivän ostos näyttää todella halvalta.

Toinen puoli asiasta on toki se, että Outotecin bisnes (mineraali- ja metallituotannon prosessit ja palvelut) yskii maailmanlaajuisen raaka-ainelaman takia. Itse näen tämän kuitenkin oston paikkana. Jos joku hetki on tulla uutena omistajana mukaan, niin tämä! Aika näyttää olinko oikeassa. Useinmiten sijoitusmaailmassa kärsivällisyys palkitaan, ainakin keskimäärin :)

Osto-ohjelmat kohta käyntiin?

Markkinoilla on ollut viime aikoina liikehdintää alaspäin. Minulla on käynnissä muutama osto-ohjelma, joiden seuraavat ostotasot saattavat pian aktivoitua. Lisäksi ajatuksissa oli lisäosto Outoteciin. Tässä tiivistettynä tilanne:

1) VNQ & VNQI: Globaalisti kattavaa Vanguardin kahden REIT-ETF:n settiä olisi tarkoitus ostella kun niiden kurssit alkavat laskea. VNQ on karannut 77 dollariin (ensimmäinen osto tapahtuu jos/kun 70 dollaria alittuu). VNQI in madellut matalammalla, ja alittaa ihan pian 50 dollaria. Ajattelin tämän osalta aikaistaa osto-ohjelman ensimmäisen oston 50 dollariin, ja jatkaa tästä viiden dollarin välein lisäostoilla alkuperäisen suunnitelman mukaan.

2) Seligson Russian Prosperity: Halventuva öljyn hinta ja maailmanpolitiikka kurittavat edelleen venäläisiä osakkeita. Seuraava 500 euron erä tulee ostoon 700 indeksipisteen alittuessa RTS-indeksissä (tällä hetkellä 777).

3) Outotec: Ostin ensimmäisen erän Outoteciä 3,8 euron kappalehintaan. Vaikka en osto-ohjelmaa tässä aloittanutkaan, niin seuraavan erän voisin ostaa esim. kolmen euron kappalehinnan alittuessa (nyt 3,5 euroa). Sinänsä ihan sopivassa kohtaa aloitettu nämä ostot, jos vertaa Oksaharjun blogosfäärissä kuuluisuutta saaneeseen Outotec osto-ohjelmaan joka blogimerkinän mukaan alkoi (vai alkoikohan oikeasti?) kuuden euron tasoilta.