Suomi-salkun jakauma

Sijoittajan ainut ilmainen lounas on hajautus, kuuluu vanha (ja tosi) sijoitusviisaus.

En ole aiemmin miettinyt osakesalkkuni koostumusta toimialahajautusmielessä sillä salkku on ollut rakennusvaiheessa. Nyt kuitenkin osakesalkku alkaa olla jo suhteellisen kookas, ainakin siinä mielessä että lisäsijoituksilla ei voi vaikuttaa kovin suuresti salkun rakenteeseen.

Alla suomisalkkuni koostumus toimialoittain. Yhdistelin muutamia tarkastelun sujuvoittamiseksi. Osakkeet eri toimialojen sisällä on järjestetty suhteellisen painoarvon mukaisesti.

Rahoitus (28%)
Nordea Bank
   Keskihinta 5,63, arvonkehitys +39,90
Sponda
   Keskihinta 2,10, arvonkehitys +70,60
CapMan
   Keskihinta: 1,45, arvonkehitys +13,79
Sampo A
   Keskihinta 12,88, arvonkehitys +55,84

Perusteollisuus, teollisuustuotteet ja –palvelut (21%)
Metso
   Keskihinta 9,16, arvonkehitys +345,74
Cramo
   Keskihinta 7,39, arvonkehitys +136,27
Uponor
   Keskihinta 11,14, arvonkehitys +23,05
Rautaruukki
   Keskihinta 14,65, arvonkehitys +13,79

Kulutustavarat & päivittäistavarat (19%)
Amer Sports A
   Keskihinta 4,71, arvonkehitys +101,76
Kesko B
   Keskihinta 17,85, arvonkehitys +102,63 
Stockmann B 
   Keskihinta 11,23, arvonkehitys +146,29

Yhdyskuntapalvelut & energia (13 %)
Neste Oil
   Keskihinta 9,57, arvonkehitys +26,32
Fortum
   Keskihinta 17,68, arvonkehitys +22,68

Terveydenhuolto (10%)
Oriola-KD B
   Keskihinta 1,94, arvonkehitys +90,75

Informaatioteknologia (9%)
Nokia
   Keskihinta 13,70, arvonkehitys -45,39
Teleste
   Keskihinta 4,25, arvonkehitys +5,50


Kokonaisuutta tarkastellessa huomaa, että salkku on koottu suurelta osin lamahinnoin. Parhaat poiminnat ovat nostaneet varsinkin sykliset osakkeet suureen painoon (mm. Metso on kirinyt hurjaa vauhtia). Toisaalta on mielenkiintoista ja mukavaa huomata, että kulutus- ja päivittäistavarat ovat hyvien arvonnousujen myötä muodostaneet tukevan "kivijalan" salkkuun.

Vaikka tarkastelinkin tässä toimialajakaumaa, otan sen annettuna enkä lähde tekemään myyntejä esim. syklisistä saatujen voittojen kotiuttamisesta - en voine voittaa markkinoita tässä. Jatkossa kuitenkin saatan käyttää tätä tarkastelua lisäostokohteiden valinnassa.

Tämän merkinnän myötä blogi ja blogisti jäävät joululomalle.

Mukavaa loppuvuotta ja joulun aikaa kaikille blogin lukijoille!

ETF:iä ympäri maailman

Olen tehnyt tällä viikolla kaksi lisäostosta sijoitussuunnitelman mukaisesti. Nämä sijoitukset hajauttavat edelleen Suomi-painotteista salkkuani sekä maantieteellisesti että sijoitustyylillisesti.

Ensinnäkin, ostin alkuviikosta erän DB-X S&P Select Frontier ETF:ää.

Frontier- eli reuna-alueiden markkinat - joihin kuuluvat tässä indeksissä mm. Kuwait, Kolumbia, Argentiina, Kypros, Pakistan, Panama ja Nigeria - eivät ole vielä nousseet arvostuksessa taantuman pohjilta samassa tahdissa "kehittyneempien kehittyvien" BRIC-maiden kanssa. Uskon, että nousukauden mahdollisesti jatkuessa frontier-markkinat tulevat nousemaan varsin mukavasti. Riskiähän tässä indeksissä riittää - mutta se on toisaalta tavoitteenikin, koska sijoitusaika on hyvin pitkä. Potentiaalisten tuottojen toivossa ja myös geografisessa hajautusmielessä pyrin pitämään frontier-markkinoita mukana salkussa suhteellisen merkittävällä painolla. Itse asiassa frontier-markkinat ovat tällä hetkellä minulla lähes yhtä suuri osa salkusta kuin BRIC-maat sisältävä emerging markets -indeksi.

Lisäksi ostin vielä kaupan päälle erän iShares S&P Small Cap 600 Value ETF:ää.

Ensimmäisen kerran tätä ETF:ää ostaessani kirjoitin jo pieniin arvoyhtiöihin sijoittamisen eduista. Useassa varteenotettavassa lähteessä on todettu näistä irtoavan pitkässä juoksussa suurempia tuottoja verrattuna muun tyyppisiin yrityksiin juuri jenkkimarkkinoilla (suuremman riskin ja pienemmän analyytikkoseurannan takia). Suunnitelmissani on nostaa tämän ETF:n osuus salkusta n. 10 % ja pitää sitä pitkällä aikavälillä lähellä tätä painoarvoa.

iShares S&P Small Cap 600 Value on noteerattu Dollareissa - ja tämä antaa pienen lisämausteen sijoitukselle. Tällähetkellä Eurolla saa n. 1.32 dollaria, mutta joissakin lähteissä on povailtu valuuttojen pariteettia, eli 1:1 arvostusta. Dollarin on myös sanottu olevan "sijoitus, joka kestää Euroopan velkakriisin". Jos Euro todella jatkaa heikkenemistään Dollariin nähden pariteettiin asti tai sen alle, tulevat Dollarimääräiset sijoitukset kuten juuri ostamani ETF kasvattamaan arvoaan pelkästään valuuttakurssien muutoksen takia. Tämä pohdinta ei millään muotoa ole kuitenkaan sijoitukseni päämotiivi, vaan mielenkiintoinen asia seurattavaksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä - mitä salkkuni sijoitukset edustavat - valuuttakurssit tulevat todennäköisesti heilumaan milloin mihinkin suuntaan, eikä minulla ole tämän osalta eväitä tehdä ennustuksia.

Näiden ostosten jälkeen onkin hyvä vetaytyä joulutauolle sijoitusmielessä - uusia sijoituksia teen tässä kuussa enää omaan ja läheisten hyvinvointiin.

Toinen erä Capmania

Pari kuukautta sitten ostin erän Capmania, ja tänään ostin samankokoisen satsin (500 kpl) lisää. Tämän ostoksen myötä Capman muodostaa salkustani sopivan kokoisen osan - en nimittäin halua omistaa kovin pieniä eriä tiettyä osaketta, koska kiinnostuksen ja seurannan kohteita ei voi olla rajattomasti.

Ostokselle on muutama keskeinen motiivi:

Capman on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin valikoituihin kasvu- ja listautumispotentiaalia omaaviin yrityksiin. En itse omista resursseja tällaisten seuraamiseen tai suoraan omistukseen, joten Capmanin omistaminen antaa kätevän pääsyn näihin ja täydentää salkkua.

Pienet yritykset ovat vähemmän seurattuja ja usein riskisempiä kuin suuremmat (ja täten tuottoisempia pitkällä aikavälillä). Capmanin omistukset ovat pienyrityksiä ja Capman on melko pieni itsekin. Tämä tasapainottaa salkkuni tämänhetkistä suuryrityksiin painottuvaa jakaumaa.

Capman on tämän hetkiseltä hinnoittelultaan houkutteleva. Tämän päivän hinta on hyvin lähellä vuoden 2001 listautumishintaa ja päivän kurssilla laskettu osinkotuotto (n. 3%) on suhteellisen hyvä. Lisäksi tulevaisuudessa Capmanin omistaja voi päästä huomattavasti parempiin osinkotuottoihin, jos historia toistaa yhtään itseään - osinko per osake 2010 oli 0.04 euroa, mutta aiemmin on jaettu jopa 0.12 - 0.26 euron osakekohtaisia osinkoja.

Tämän vuoden puolella ostoslistalla on vielä joko DB-X S&P Select Frontier tai iShares S&P Small Cap 600 Value.

Korkomarkkinoiden ajoittaminen

Väitän että korkomarkkinoiden ajoittaminen on suhteessa paljon helpompaa kuin osakemarkkinoiden. Tämä siitä syystä että korkomarkkinoiden lähiaikojen tuottoja voi tietyssä suhdannevaiheessa ennustaa melko hyvin. (kts. esim aiempi merkintäni aiheesta)

Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.

Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.

Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.

Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.

Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.

Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.

Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.

Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?

Tavoiteallokaation viilausta lähivuosille

Pidemmän aikavälin tavoiteallokaationi on suurinpiirtein seuraava:

40-50 % kotimaisiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
5-10 % small cap arvo-osakkeet (esim. USA)
5-10 % clean energy
20 % korkomarkkinat (yrityslainat ja valtionlainat)

Blogin oikeasta laidasta voi todeta, että nykyinen allokaatio on sinnepäin, mutta poikkeaa kahdessa mielessä - kotimaiset osakkeet ovat yli tavoitteen ja korkosijoitukset alle. Tulevien vuosien aikana pyrin tasoittamaan salkkua kohti tavoiteallokaatiota.

Tavoitteita varten on aina hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma. Seuraavassa omani vuosille 2011-2013. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä, että EKP alkaa nostaa viitekorkoja joko ensi vuoden lopussa tai viimeistään 2012 vuoden alkupuolella. Tämä oletus liittyy korkomarkkinoiden tuleviin tuotto-odotuksiin ja sitä kautta sijoitussuunnitelmaani (kts. myös tämä). Seuraavassa siis tavoitteelliset painotukset omaisuuslajien välillä tuleville vuosille - tavoite on asetettu aina ko. vuoden loppuun.

2011

60 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
5 % korkomarkkinat

2012

55 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
10 % korkomarkkinat

2013

50 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
15 % korkomarkkinat

En toki noudata suunnitelmaa täysin orjallisesti, jos todella hyviä ostopaikkoja avautuu. Lisäksi Mr. Market saattaa muuttaa suhteellista allokaatiota voimakkaammin kuin mihin voin reagoida.

Erä Nokiaa keskihinnan alentamiseksi

Ostin tänään erän Nokiaa, vaikka olin jo aiemmin päättänyt että en tätä tekisi. Nokia on se osake, jolla olen maksanut oppirahojani - ja ainut osake joka on salkussani tappiolla. Keskimääräinen hankintahinta kolmella edellisellä erällä on nimittäin n. 17 euroa, eli olen ostanut sitä 2008 vuoden "kuplahintoihin".

Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.

Korkomarkkinat ja huonojen tuottojen tulevat vuodet

Näyttää kovin todennäköiseltä, että valtionlainoihin sijoittavat rahastot ja yrityslainarahastot tulevat tuottamaan melko huonosti tulevina vuosina. Kerron seuraavassa miksi.

Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.

Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.

Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.

Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.

Osingot - välttämätön paha

Tämänhetkisessä verokeskustelussa tuntuu siltä, että osingonsaajat - pienet ja suuret - tulevat saamaan tuta verokarhun karheaa kouraa. Osinkojen verotuksen muuttuessa mahdollisesti 19,6 % 30 %:iin muuttuu osinkojen saaminen kotimaisilta yrityksiltä kannattamattomammaksi. Yhtä suuri muutos tämä ei olisi ulkomaisista pörsseistä ostettaville ETF:lle, joiden jakamien osinkojen verotus kiristyisi vain kaksi prosenttia.

Veronkorotusskenaariosta huolimatta en aio pidättäytyä kotimaisten osakkeiden omistuksesta jatkossakaan. Toisaalta vältän kiristyvää osinkoverotusta osalla salkusta - ohjaan kohtuullisen merkittävän osan tulevista sijoituksista osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin sekä yritys- ja valtionlainarahastojen kasvuosuuksiin.

Osinkoja olen saanut lyhyellä sijoitusurallani seuraavasti:

2008: 26 € (pelkkä Nokia)
2009: 460 € (isompi tukku kotimaisia osakkeita)
2010: 600 € tähän mennessä (osakkeita ja ETF:iä)

Yhteensä näistä on kertynyt n. tonni. Osingot ovat jääneet siis melko pieniksi verrattuna salkun kymppitonnin arvonnousuun. Toisaalta osingot ovat "oikeaa rahaa", ja siksi mielestäni hieman arvokkaampaa. Osingot ovat myös luonnollinen tapa saada tuloja sijoitusomaisuudestaan, varsinkin jos ajattelee tavoitetilaa, missä voisi elää pelkillä koroilla/osingoilla ilman että pääomaan tarvitsisi kajota. Tätä tilannetta odotellessa syötän osingot takaisin salkkuun.

Päivitin yläkulman tikkeriin kumulatiivisen osinkoseurannan. Ensi vuonna siellä on jo nelinumeroinen lukema - viisinumeroista nettolukua saanee odottaa muutaman tovin.

Ensi vuoden tavoite saavutettu

Ylitin aikanaan sijoitussuunnitelmassani asettamani vuoden 2011 tavoitteen salkun arvolle. Suunnitelmasta edellä olo johtuu keskimääräistä suuremmista kuukausittaisista sijoituksista tänä vuonna sekä varsin hyvästä arvonkehityksestä kehittyvien markkinoiden ETF:issä ja kotimaisissa osakkeissa. Iloisia yllätyksiä tänä vuonna ovat olleet mm. Sponda ja Stockmann.

Matka tavoitteeseen on vielä pitkä, joten erityistä tyydytystä tämä ei aiheuta. Jotenkin tuntuu, että mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä selkeämmin tajuaa kuinka vähän siellä loppujen lopuksi vielä on...

2010 / Q3 tilinpäätös

Vuoden 2010 kolmas kvartaali oli sijoitussalkun suhteen aivan loistava jakso. Markkinat nousivat kautta linjan ja lisäksi sain tehtyä keskimääräistä enemmän sijoituksia. Seuraavassa erittely sijoitusten arvonkehityksestä ja salkun tämän hetkisestä sisällöstä.

Sijoitukset

Sijoitusten kokonaisarvo nousi viimeisen 3 kk:n aikana 29,8 % eli 9450 euroa. Tämä on erittäin suuri summa suhteellisen pienessä salkussani. Uusia sijoituksia tästä summasta on 5323 euroa ja arvonnousua 4127 euroa.

Sijoituksia tein tällä jaksolla kolmeen eri ETF:ään (DB-X Emerging Markets, iShares Global Clean Energy & iShares Small Cap Value), CapManiin sekä Seligsonin yrityslainarahastoon. Keskimääräinen kuukausisijoitus oli 1774 euroa, eli reilusti yli tavoitteellisen 600 e/kk. Jatkossa hidastan tahtia lähemmäs tavoitesummaa.

Alla kuvio sijoitusten määrästä ja markkina-arvon kehityksestä. Nihkeän alkuvuoden jälkeen yhteenlaskettu markkina-arvo on pompannut merkittävästi ylöspäin.

Portfolio

Olen kuluneen kvartaalin aikana kehittänyt sijoitusten jakaumaa paremmin hajautettuun suuntaan. Suomalaisten osakkeiden osuus on edelleen melko korkea - 66 %. Tämä on jatkossa edelleen laskemaan päin, sillä loppuvuoden aikana pyrin sijoittamaan lähinnä yrityslainoihin salkun kokonaisriskin pienentämiseksi sekä mahdollisesti muutamiin ETF:iin.

Alla on kuva tämän hetkisestä sijoitusten jakaumasta (klikkaa kuva suuremmaksi). Suurimmat yksittäiset sijoitukset ovat kehittyvien markkinoiden ETF:ssä sekä cleantech -ETF:ssä. Suurimmat osakesijoitukset ovat loistavasti menestynyt Oriola-KD, Nordea Bank, ja viime aikoina mukavasti noussut Sponda.

Osto: iShares S&P Small Cap 600 Value & Capman

Ostin perjantaina ensimmäisen erän iShares S&P Small Cap 600 Value -ETF:ää. Jatkossa tämä ETF tulee olemaan tärkeä osa salkustani - tavoiteenani on nostaa ja pitää sen osuus 5-10 % välillä koko allokaatiosta.

Miksi juuri pienet arvoyhtiöt?

Tämän ostoksen kantavana ajatuksena on täydentää salkkua sijoitusstrategialla, joka on tuottanut historiallisesti hyviä tuottoja. Kyseinen strategia on siis sijoittamista vähemmän seurattuihin (=pieniin) ja tylsiin (=arvo) yrityksiin. Pienempi julkisuus sekä analyytikoilta että lehdistöltä johtaa siihen, että tämän tyyppiset osakkeet ovat harvoin yliarvostettuja. Lisäksi pienyhtiöiden kurssit ovat yleisesti olleet sijoittajille tuottavampia kuin suurten. Monet perustelevat tätä suuremmalla riskillä. Toisaalta suurempi riski ei tässä haittaa minua - tämä ostos auttaa nimittäin lisäämään maantieteellistä sekä yhtiötyyppeihin liittyvää hajautusta.

Miksi juuri S&P 600 value indeksi eikä joku muu?

Olen pohtinut pienyhtiöindeksejä trackaavia ETF:iä muutamassa aiemmassa merkinnässäni. Russel 2000 indeksin tiputin pois laskuista, sillä sen tuotto kärsii hieman arbitraasikauppiaista (kts. esim. aiempi pohdiskeluni tai tämä kirjoitus). Päädyinkin S&P 600 indeksiin (value painotuksella) koska se ei kärsi niin paljon arbitraasista kuin kuuluisampi Russel 2000 ja lisäksi kyseisen indeksin seuraamiseen ei mene niin paljon kuluja. Lisäksi iShares S&P Small Cap 600 Value (IJS) on suhteellisen edullinen - kokonaiskustannukset ovat 0,25 %.

Ostin myös pienen erän Capmania. Tämä on yritys, josta olen ollut kiinnostunut pitkään, mutta ostohinta ei ole koskaan tuntunut oikein sopivalta. Päätin viimein lopettaa jahkailun, ja hankin 500 kpl erän ko. osaketta.

Näiden ostojen myötä salkun arvo on kohonnut jo yli 40000 euroon. Jospa 50000 ylittyisi sitten ensi vuonna...

Seligson Euro Corporate Bond uutuutena salkkuun

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt korkojen lisäämistä pieneksi osaksi salkkua. Korkomarkkinat heiluvat usein jopa vastakkaiseen suuntaan kuin osakemarkkinat, ja ne ovat usein vähäriskisempisiä (ja -tuottoisempia). Pieni osuus salkusta korkomarkkinoilla tarjoaa tasaisempaa tuottoa ja pienempää heiluntaa - tämä on pitkäaikaiselle sijoittajalle ainakin henkisesti rauhoittava asia.

Tähän asti olen sijoittanut lähes pelkästään osakkeisiin, sillä niitä on saanut mielestäni houkutteleviin hintoihin. Tällä hetkellä osakkeet ovat kallistuneet lähiaikojen pohjistaan huomattavasti, ja aliarvostettuja markkinoita on vaikea löytää. Tästä syystä aion sijoittaa lähivuosina korkomarkkinoille suhteellisen paljon - tavoitteena on parin vuoden sisällä 15-20 % koko salkun allokaatiosta.


Liittyen aiempaan pohdintaani korkomarkkinoista, päätin lähteä ensin yrityslainamarkkinoille, sillä valtionlainoista saatavat tuotot voivat olla melko vaatimattomia seuraavien parin vuoden aikana. Yrityslainoissa valitsin välineeksi Seligsonin Euro Corporate Bond -rahaston seuraavien tekijöiden takia:

- Seligsonin sijoituspolitiikka on passiivinen ja kuluja minimoiva. Tämä johtaa pienehköihin hallinnointipalkkioihin (0,34 % Corporate Bond -rahastossa).

- Corporate Bond -rahasto ei ota näkemystä yrityslainamarkkinoilla, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä (toisin kuin osa yrityslainarahastoista). Tämä vastaa tavoitettani salkun riskitason pienentämisestä.

- Seligson on kotimainen pienehkö rahastotoimija ja haluan osaltani tukea tällaista toimintaa. Seligsonin passiivinen sijoituspolitiikka ei tuota välttämättä maksimaalisia tuottoja rahastoyhtiölle, mutta on erityisen hyvä asia asiakkaan näkökulmasta.

Pienyhtiöihin sijoittava ETF - missä vähiten "ongelmia"?

Petre Pomell kirjoittaa viimeisessä merkinnässään varsin relevantista aiheesta - ainakin oman tilanteeni osalta.

Kuten pari merkintää sitten kirjoitin, aion täydentää salkkua piakkoin pienyhtiöihin sijoittavalla ETF:llä. Alunperin ajattelin käyttää Russell 2000 -indeksiä. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että indeksin vuosittaisia muutoksia vaanivat kurssimanipulaattorit vähentävät indeksisijoittajan tuottoa jopa yli prosentin vuodessa. Tämä on suurehko ongelma ilmeisesti juuri tässä indeksissä.

Täten käännynkin lukijoiden puoleen - Olisiko kellään hyviä vaihtoehtoja pienyhtiö-ETF:lle/indekseille Russell 2000 sijaan?

Milloin ja mitä korkoja salkkuun?

Sijoitussuunnitelmaani kuuluu sisällyttää myös pieni määrä korkosijoituksia tasapainottamaan osakemarkkinoiden aiheuttamia heilahteluita. Kuten osakkeissakin, on korkosijoituksissa huonompia ja parempia ostoajankohtia. Tämä pätee varsinkin pidempiin korkosijoituksiin.

Olen ajatellut aloittaa viimeistään ensi vuonna - ellen sitten jo tänä syksynä - salkun täydentämisen korkosijoituksilla. Pääasialliset vaihtoehdot ovat valtioiden obligaatiot ja yrityslainat. Seuraavassa mietteitäni molemmista.

Valtioiden obligaatiot
Pitkällä aikavälillä valtioiden obligaatiot ovat tuottaneet suhteellisen tasaisesti ja suhteellisen hyvin. Ja mikä parasta - ne eivät usein korreloi osakemarkkinoiden kanssa kovin voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että obligaatiot (obligaatiorahastot) voivat pienentää salkun volatiliteettia, kun ne yhdistetään osakkeiden kanssa. Tästä syystä vanha sijoitusviisaus kehottaa sijoittamaan valtionlainoihin oman ikänsä verran.

Tällä hetkellä valtion obligaatiot (tai niihin sijoittavat rahastot) eivät kuitenkaan houkuttele. Obligaatioista saatava tuotto on tällä hetkellä erittäin pieni. Lisäksi kun korot lähtevät ensi vuoden puolella nousuun, tulee obligaatiorahastoille hetkellisesti miinusta. Tästä syystä tähän sijoituslajiin panostaminen saa odottaa osaltani.

Yrityslainat
Yrityslainat ovat hieman valtioiden obligaatioita riskisempiä, mutta nekin tarjoavat tasaisempaa tuottoa kuin osakemarkkinat. Yrityslainamarkkinat ovat tuottaneet viime aikoina erittäin hyvin riskipreemioiden pienentyessä. Tästä huolimatta tuottoa voi tulla kohtuullisesti jatkossakin.

Heitänkin tässä kysymyksen ilmoille, mitä korkosijoituksia sinä suosittelisit nykyisessä markkinatilanteessa? (lähdetään siitä, että aion jokatapauksessa tehdä joitakin korkosijoituksia osakeostojen jatkamisen lisäksi)

Ostoslista lähikuukausille

Viitaten edelliseen kirjoitukseeni, pyrin lisäämään salkkuun lähiaikoina enemmän osingot uudelleensijoittavia ETF:iä. Näitä löytyy mm. Deutche Bankilta suuri valikoima. Erityisessä seurannassa minulla on lähikuukausina seuraavat:

- DB X Russell 2000

- DB-X MSCI Emerging Markets TRN

- DB-X S&P Select Frontier

Näistä kahta jälkimmäistä löytyykin jo ihan mukavasti, mutta lisäsijoituksia voisi ihan hyvin vielä tehdä. Uutuutena salkkuun ajattelin lisätä jenkkilän pienyrityspuolta tasapainottamaan koko salkun suuryrityspainotteisuutta.

Verotuksen koveneminen ja pitkäaikaisen sijoittajan vaihtoehdot

Osakesijoittajan osinkoverotuksen on povattu kasvavan nykyisestä 19,6 prosentista jopa 30 prosenttiin lähivuosina. Tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta huomattavaa heikennystä vuosittaiseen osinkotuloon. Samaan aikaan yritysten verokanta toki laskee, mutta ei niin paljon, että tämä kompensoisi verojen kasvun.

Omalta osaltani tämä asia on suhteellisen merkittävä, sillä salkustani on tällä hetkellä n. 70 % kotimaisissa osakkeissa. Jos verotus kiristyy kaavaillulla tavalla, niin minulla ja muilla samassa tilanteessa olevilla on muutama enemmän tai vähemmän hyvä vaihtoehto reagoida tilanteeseen.

Sijoittaminen samaan malliin kuin ennenkin
Tämä vaihtoehto ei ehkä kuulosta houkuttelevalta verojen kiristyessä. Toisaalta yritykset todennäköisesti keksivät muita tapoja palkita osakkeenomistajiaan (esim. omien osakkeiden ostot) verotuksen kiristyessä. Lisäksi piensijoittajille saattaa tulla verovapauksia liittyen esim. 1000 tai 5000 euron vuosittaisiin osinkoihin. Näistä syistä hyvät osingonmaksajat ovat kohtuullisen järkevä sijoitus tulevaisuudessakin.

Osinkoveron välttäminen käyttämällä erityisiä sijoitusmuotoja
Näistä vaihtoehtoisista tavoista houkuttelevin on mielestäni osingot uudelleensijoittavat ETF:t tai vaihtoehtoisesti indeksirahastot, jotka eivät maksa vuosittaisia tuottoja ulos. Itse suosin ensimmäistä vaihtoehtoa ( kts. esim. tämä ), mutta esim. Seligsonin indeksirahastot ovat varmasti monille hyvä vaihtoehto.

Vaihtoehtona on myös suhteellisen laimean vastaanoton saanut PS-tilisäästäminen. PS-tilin hyvänä puolena on tietysti osinkojen veroton uudelleensijoittaminen ja verojen siirto tulevaisuuteen laajemminkin. Huonona puolena taas ovat poliittiset riskit ja tiukka sitoutuminen aikatauluihin, jotka eivät välttämättä sovi jokaiselle. Toisaalta PS-tili voisi toimia pienenä osana suurempaa pitkä-aikaista sijoitussuunnitelmaa (varsinkin kiristyvä osinkoverotus huomioiden).

Omat toimenpiteeni asian suhteen viettävät osingot uudelleensijoittavien ETF:ien suuntaan. Lisäksi alan lisäämään pitkiä korkoja ja yrityslainoja mukaan salkkuun - nimenomaan  pääomaa ulos jakamattomassa muodossa.

Keskihinnan alennusta

Kärsivällisyys kytätä markkinalaskuja petti ja ostin erän iShares S&P Global Clean Energy - ETF:ää. Ensimmäisen erän ostin noin 9,5 euron hintaan, toisen 8,5:den, ja uusin oston tarttui hintaan 6,9.

Kyseinen ETF (indeksi) on ollut varsin heikko suorittaja viime vuosina. Siinä missä lähes kaikki markkinat ovat tulleet ylös taantuman pohjilta, on S&P Global Clean Energy -indeksi lähellä viime vuoden pohjiaan. Tämä on ymmärrettävää - puhtaan energian osakkeet eivät ole ensimmäisiä, mitkä pomppaavat ylös laman pohjilta. Toisaalta pidemmällä tähtäimellä voi ajatella, että tällä hetkellä niitä saa suhteessa edullisesti. Siksi tartuin mahdollisuuteen ja lisäsin puhtaan energian osuutta salkussa. Pitkällä aikavälillä pyrin olemaan mukana puhtaan energian megatrendissä 5 - 10 % osuudella koko salkusta, ja tämä ostos pitää minut mukana tässä tavoitteessa.

Oston paikka syksyllä?

USA:n teollisuuden toiminnallisuutta mittaava Philadelphia Fed -mittari värähti yllättäen miinukselle. Lisäksi työttömyyskorvaushakemuksia tuli tavallista enemmän. Molemmat signaalit kertovat siitä, että taantuma on kaikkea muuta kuin taitettu. Maailmantalous on elpymässä mutta matkalle mahtuu vielä monta mutkaa.

Vuosi 2010 on taitettu tähän mennessä osakemarkkinoilla pitkin jyrkkää ylös-alas-liikettä. Tämä olikin jo etukäteen monella "tiedossa", povattiinhan vuodesta hyvin volatiilia. Pitkän aikavälin sijoittajalle volatiliteetti ei oikeastaan merkitse muuta kuin mahdollisuutta poimia hetkellisesti halventuneita arvopapereita salkkuun.

Itselläni on sellainen tuntuma, että syksy tuo tullessaan pudotusta osakemarkkinoilla. Viime aikoina on tultu pikkuhiljaa ylöspäin, mutta laskujakin on vuoden loppua kohti luvassa - siitä pitävät levottomat markkinavoimat huolen.

Aion tietysti hyödyntää mahdolliset alennusmyynnit jos sellaisia on luvassa. Olen itse asiassa kerännyt sukanvarteen hieman enemmän sijoitettavaa tätä silmällä pitäen (liittyen myös aiempiin pohdiskeluihin "pelikassasta"). Iltojen pimetessä voidaan todeta kuinka hyvin kyttäily-strategia onnistuu tältä erää.

Metso lähti lentoon ja Neste valui alaspäin

Otsikko kertoo päivän tulosjulkistusten annin kahdelle salkkuni tukevahkolle osaselle.

Metso on ollut jo pitkään nousukiidossa ja se on yksittäisistä sijoituksistani tällä hetkellä paras. Tein kuitenkin Metson kanssa vähän tyhmästi, eli ostin sitä vain yhden erän keväällä 2009 ja siitä lähtien se on lentänyt aina vain yhä korkeammalle ja korkeammalle. Useamman kuin yhden kerran olen miettinyt sijoitusten lisäämistä Metsossa koska uskon yritykseen nyt ja tulevaisuudessa. Ristiriitaista kyllä, alhainen hankintahintani (vähän 9 euron pintaan, nousua yli 230 %) on estänyt lisäostot ihan psykologisista syistä - en jotenkin vaan ole uskonut että nousu voisi jatkua läheskään yhtä räväkkänä. Sijoittamisessa pitäisikin unohtaa tällaiset asiat ja toimia kylmäpäisesti. En silti aio ostaa esim. tänään lisää Metsoa, vaan yritän saada myöhemmin halvemmalla. Aika näyttää onnistunko :)

Nestettä taas olen "tankannut" kolmeen otteeseen pitkin talouslaman pohjia. Nousua on silti kertynyt vain reilut 20 %. Toisaalta osingot olivat hyvät ainakin vuonna 2009 ja ehkä ovat sitä myös mahdollisina tulevina hyvinä aikoina.

Pitkäaikainen ja laiska sijoittaja kuten minä ei kuitenkaan hätkähdä kummastakaan tuloksesta tämän enempää. Metsolla menee hyvin ja lisää nousua on ehkä luvassa. Toisaalta Nesteen kurssi laski jo tuloksen jälkeen, eikä hötkyilyyn ole aihetta. Molemmat yritykset löytyvät salkustani jatkossakin.

Verottaja kannusti sijoittamaan ulkomaille

Alkaa näyttää siltä, että osinkoverotusta tullaan kiristämään kaikilta - meiltä piensijoittajiltakin. Tämä on ikävää varsinkin osakesijoittajan näkökulmasta. Pitkällä tähtäimellä on aidosti välisä sillä maksetaanko osingoista 19,6 prosenttia (nykytaso) vai 30 prosenttia veroa (vihjattu taso tulevaisuudessa).

Mitä sijoittaja voi tehdä välttääkseen mahdolliset veronkiristykset? Finanssitavaratalojen toive olisi tietystikin erilaiset aktiiviset sijoitusrahastot, PS-tilit tai sijoitus/eläkevakuutukset. Näissä on omat puolensa, mutta mukana tulee myös kuluja, varsinkin verrattuna osakesijoittamiseen. On kuitenkin toinen mahdollisuus: passiiviset sijoitustuotteet, jotka sijoittavat osingot automaattisesti pääomaan. Itse olen suosinut tällaisia DB X-Trackerien muodossa.

En toki aio hylätä suoraa osakesijoittamista jatkossakaan, mahdollisista veronkorotuksista huolimatta. Yksittäisten yritysten seuraaminen ja niihin sijoittaminen on erittäin mielenkiintoista ja myös yleissivistävää puuhaa. Pitkällä aikavälillä hyvät osingonmaksajat palauttavat sijoitetun pääoman moninkertaisena takaisin.

Sen verran verokeskustelu kuitenkin vaikutti tällä kertaa sijoitusvalintaan, että lisäsin salkkuun DB X-Trackerin Emerging Markets TRN ETF:ää, joka sijoittaa osingot takaisin pääomaan. Tällä tuotteella pääsen kustannus- ja verotehokkaasti kiinni kehittyviin markkinoihin. Lisäksi tämä tapahtuu perinteistä BRIC-nelikkoa monipuolisemmin - mukana on myös mm. Etelä-Korea, Meksiko, Etelä-Amerikka ja Malesia.

2010 / Q2 Tilinpäätös

Siinä missä edellisen kvartaalin lopussa sijoitukset näyttivät nousujohteiselta, ei samaa voi sanoa toisesta neljänneksestä. Tämä ei tietysti ole pitkäaikaiselle sijoittajalle mikään yllätys - mukaan mahtuu nousuja ja laskuja.

Sijoitukset

Tällä kvartaalilla lisäsin sijoituksia kolmeen otteeseen (Oriola-KD, Sponda ja DB-X Emerging markets ETF). Keskimäärin kuukaudessa sijoitussumma oli 780 euroa, mikä on edelleen enemmän kuin tavoittelemani 600 euron keskiarvo. Loppuvuodesta hidastankin varmaan hieman tahtia. Vaikka tein lisäsijoituksia, sijoitusten kokonaisarvo laski reilulla tuhannella eurolla. Markkinat ovat olleet aikamoisessa myllerryksessä, mutta olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa liikaa ja keskittyä enemmän kesälomiin. Eipähän ainakaan tule tehtyä hätiköityjä myyntejä!

Alla graafi sijoitusten kehittymisestä. Jatkossa odotan optimistisesti, että sininen palkki lähtee nousuun kohti vuoden loppua, ja punainen palkki nousee tasaisen varmasti :)

Tuottopuolelta mainittakoon, että kokonaistuotto salkulle oli toisella kvartaalilla n. -11 %. Samaan aikaan esim. OMXH Cap PI laski vajaat 9 % (joka ei toki ole mikään täydellinen vertailuindeksi, mutta suuntaa antava kyllä).

Kesäterässä

Viime aikoina ei ole tullut päiviteltyä blogia, mutta ei toisaalta salkkuakaan. Osakemarkkinat ovat heiluneet edestakaisin ja ihan viime aikoina on nähty vähän nousuakin Euron paineiden hetkellisesti (?) helpottaessa. Viimeiset pari ostostani ovat pinnistäneet plussan puolelle, joten mitään erityistä huolta salkusta ei ole - vaikka markkinoiden heilunta jatkuisikin.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoille!

Pelikassaa tarvittaisiin taas

Aiemmin kirjoittelin että olisi mukavaa, jos salkun arvosta laskettuna olisi n. 10 % pelikassa (lähes) aina valmiina ostoksia varten. Nyt sellaisesta olisi erityisen paljon iloa. Eilen ja toissapäivänä oli pari oston paikkaa, mutta nyt ei vaan valitettavasti irtoa enempää ostoksiin. Toisaalta esim. pari viikkoa sitten poimimani Sponda on noin samoissa hinnoissa kuin silloin, joten ei tässä ihan metsään olla menty.

Seurataan tilannetta...

Kaksi ostosta markkinapohjan ympäriltä

Euromaiden päättäjät onnistuivat yllättämään minut ja muut markkinatoimijat aika täydellisesti. Siinä missä EU on yleensä hidas liikkeissään, teki se viikonloppuna päätöksen valtavasta 750 miljardin euron vakautuspaketista, joka koostuu useasta eri tyyppisestä osatekijästä. Tämä on paljon enemmän kuin alunperin kaavailtu Kreikka-paketti, joka ei onnistunut rauhoittamaan markkinoita. Sunnuntaina tehtaillulla ratkaisulla oli huikea vaikutus kursseihin ympäri maailman. Kotoisassa Helsingin pörssissäkin on intouduttu tänään yli 7 prosentin nousuihin.

Vaikkakaan EU:n junailema paketti ei ratkaise velkaantumisongelmia pitkällä aikavälillä, auttaa paketti rauhoittamaan negatiivisen epäluottamuksen kierteen markkinoilla. Paketti vakuutti minut siitä, että se vakuuttaa markkinat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä mitä tulee velkaongelmiin. Tästä syystä uskalsin tehdä nopealla aikataululla kaksi ostosta. Ensimmäinen oli tehty oppikirjamaisesti keskellä epätoivoa ja veren virtaamista viime perjantain markkinamyllerryksessä. Toisen tein enemmän lauman mukana tänä aamuna.

Perjantaina ostin lisää Spondaa, kuten aiemmassa postauksessani kerroin. Aina ostoni eivät ole osuneet kohdalleen, mutta tämä osuma oli kohtalainen - Sponda nousi tänään noin 6 prosenttia. Lisäksi tein innoissani markkinoiden rauhoittumisesta myös toisen oston. Ostin tänään heti aamusta lisää kehittyvien markkinoiden ETF:ää (DB-X MSCI Emerging Markets TRN), ja Xetran sulkeutuessa tuore ostos oli noin puolentoista prosentin nousussa. Nopea ostonapin painelu viikonlopun ympärillä pienensi kassaa hetkeksi aikaa, mutta en toisaalta tiedä tuleeko yhtä hyviä ostopaikkoja ihan lähiaikoina.

Ostan usein ale-tuotteita - niin nytkin

Silloin kun laadukkaita tuotteita myydään alennuksella, kannattaa valveutuneen kuluttajan ajoittaa tälle ajalle hankintansa. Itse pyrin esimerkiksi ostamaan kerralla kasan laadukkaita paitoja alennusmyyntien aikaan.

Sama periaate pätee myös osakemarkkinoilla. Viime vuoden alennusmyynnit sijoittuivat kevääseen ja samoin taitaa olla tänäkin vuonna. Taustalla tässä(kin) ovat toki fundamentit, mutta toisaalta markkinoilla on tapana reagoida liioitellusti sekä myötä- että vastamäessä.

Tänään alekoriin tarttui erä Spondaa ja jopa hieman halvemmalla hinnalla kuin viime vuoden keväänä. Olin ajatellut jossain vaiheessa lisätä sijoituksia Spondaan ja vuoden alussa hinnat olivat jo "ärsyttävän" korkealla lisähankintoja ajatellen. Käytin siis mahdollisuuden lisähankintaan nyt.

Jos alennusmyynnit jatkuvat tai vielä paranevat tästä, niin olen tiukasti mukana jatkossakin tavallista suuremmilla panostuksilla. Toisaalta tällaisia tilanteita varten varaamani käteiskassa ei kestä loputtomiin. En oikeastaan tiedä kumpaa pitäisi toivoa/pelätä enemmän - alennusmyyntien loppumista vai pitkittymistä?

ETF:t ja osinkojen uudelleensijoittaminen

Pitkäaikaiselle sijoittajalle ETF:ien maksamat osingot ovat monessa tapauksessa rasite. Ensinnäkin, ETF:ien tuotto-osuudet verotetaan isommalla verokannalla kuin esim. kotimaisten yritysten osingot (28 % vs. 19,6 %). Toisekseen, osinkojen takaisin sijoittaminen ETF:ään ei ole taloudellisesti järkevää merkintäkulujen takia, elleivät omistukset ETF:n osalta liiku kymmenissä tuhansissa. Näistä syistä osingot uudelleensijoittavat ETF:t ovat houkutteleva valinta suomalaiselle pitkäaikaiselle sijoittajalle.

Osinkoja uudelleensijoittavia ETF:iä tarjoaa helposti saatavassa muodossa Deutche Bank. Tuottekategorian nimi on db x-tracker. X-trackereita löytyy lähes kaikille markkinoille ja niiden suosio on ollut viime aikoina nousussa. Suosituimmat ovat jo kohtuullisen kokoisia ja vilkkaasti vaihdettuja, jotka ovat toivottuja ominaisuuksia miltä tahansa ETF:ltä.

DB X-trackereihin sisältyy kuitenkin ylimääräinen vastapuoliriski, mikä puuttuu monesta muusta ETF:stä. Tämä johtuu siitä, että DB X-trackerit noudattavat ns. swap-rakennetta joka tarkoittaa sitä, että sijoittaja ei omista indeksin alla olevia osakkeita, vaan on oikeutettu johdannaisten kautta indeksin tuottoon (kts. tarkempi selvitys taloudellinen riippumattomuus -blogista). Swap-rakenne tarjoaa monenlaisia kulurakennetta keventäviä hyötyjä verrattuna "perinteiseen" ETF:ään. Tästä syystä tarjolla on mm. täysin hallinnointipalkkioton ETF euroopan osakemarkkinoille (kts. Petre Pomellin pohdintaa aiheesta)! Hyvien puolien vastapainona on kuitenkin edellä mainittu vastapuoliriski - Deutche Bankin kaatuessa mahdolliset tappiot sijoittajalle vaihtelevat 0 - 10 % välillä. Ei siis ilmaisia lounaita tälläkään kertaa.

Itse olen kuitenkin lähtenyt kehittyville markkinoille x-trackereiden kautta ja aion tehdä niin jatkossakin. Arvioin omalta osaltani db x-trackereiden hyvät puolet lisäriskin arvoiseksi.

Millaisia mietteitä itselläsi on asian suhteen?

Oriola-KD:n negatiivinen tulosvaroitus

Oriola-KD antoi tänä aamuna negatiivisen tulosvaroituksen, joka johtui Venäjän liiketoimien ennakoitua huonommasta tuloksesta. Markkinat reagoivat tähän näyttävästi yli 20 % laskulla. Myyjäosapuolina on ollut lähinnä ulkomaisia tahoja ja ostolaidalla kotimaisia. Ostolaidalla olin tänään minäkin, sillä pidän tätä hyvänä tilaisuutena lisätä omistuksiani mainiossa yhtiössä.

Aiemmat ostokseni ovat osuneet n. 1,6 euron keskihintaan, joten mikään superhalpa erä tämänpäiväinen ei romahduksesta huolimatta ollut. Pitkällä tähtäimellä näen kuitenkin Oriola-KD:ssä potentiaalia sekä kasvuyhtiönä (ikääntymisen ja medikalisaation megatrendien takia), että hyvänä ja tasaisena osingonmaksajana. Siksi en voinut vastustaa kiusausta lisäostoon päivän kurssimyllerryksen tiimellyksessä.

Epäröintiä keskellä nousutrendiä

Uskallan tässä vaiheessa sanoa ilman epäilyksen häivää, että osakemarkkinoiden pohjat nähtiin viime vuoden keväällä. Tämä tarkoittaa sitä, että nousutrendi on alkanut. Kaiken lisäksi nousutrendit kestävät yleensä (käytännössä aina) useita vuosia ennen kuin uudet huiput saavutetaan.

Edellä mainitun yksinkertaistuksen perusteella minun kannattaisi sijoittaa jatkuvasti kaikki ylimääräinen varallisuus osakkeisiin, kuten olen tehnyt syksystä 2008 lähtien. Viimeisen parin kuukauden aikana en ole kuitenkaan näin tehnyt - vaikkakin olen jatkanut sijoituksia edelleen. Tämä johtuu siitä, että pelkään/toivon markkinoiden heilumista aivan lähiaikoina. Tähän minulla ei ole sen kummempaa syytä - ainoastaan tunne ja historiaan perustuva tieto että osakemarkkinoiden nousu ei ole koskaan lineaarista vaan aina polveilevaa, sisältäen suuriakin pudotuksia.

Juuri tällaista pudotusta odottelen. Tähtäimessä on varsinkin kehittyvät markkinat, joiden kyytiin en hypännyt viime vuoden alussa keskittyessäni haalimaan kotimaisia osakkeita alennushinnoilla. Toki olen näissäkin voitolla muutamia kymmeniä prosentteja (Emerging markets & Frontier -ETF:t). Nykyhinnoilla kehittyvät markkinat vaikuttavat kuitenkin yliostetuilta. Tai sitten olen vain väärässä ja markkinat oikeassa - joka onkin todennäköisempi skenaario :)

Toisaalta en menetä kovin paljoa, vaikka pidän muutamaan ostoerään riittävät rahat odottamassa kurssien väliaikaista niiausta. Olenhan kuitenkin mukana lähes 100 % allokaatiolla osakkeissa, joten en menetä noususta muuta kuin sijoittamatta jättämänieni rahojen tuoton. Tällaisen pienen pelikassan tarjoama mielenrauha onkin ehkä potentiaalista markkina-ajoituksesta tulevaa lisätuottoa merkkittävämpi tekijä.

2010 / Q1 Tilinpäätös

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille!

Nyt on tilaisuus laittaa vuoden 2010 ensimmäinen kvartaali pakettiin sijoitustavoitteiden ja -tulosten osalta. Ajattelin jatkossa tehdä tästä kvartaaliraportoinnista pysyvän käytännön.


Sijoitukset

Sijoitussuunnitelmani tavoitteena on keskimäärin 600 euron kuukausisijoitus, joka pitkällä aikavälillä johtaa miljoonan euron sijoitusomaisuuteen viisikymppisiä viettäessäni. Tähän on kovin pitkä aika, mutta tavoitekin on tavalliselle palkansaajalle kunnianhimoinen. Olen luonteeltani varsin tulosorientoitunut, joten olen yrittänyt kiriä tätä tavoitetta lähemmäs jo alkumetreillä mahdollisuuksien mukaan. Tämä on näkynyt kuukausisijoituksen suuruudessa, joka viime vuonna oli keskimäärin 1018 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tahti on hieman hidastunut - ensimmäsen kvartaalin sijoitukset ovat olleet keskimäärin 807 euroa / kk. Loppuvuonna tahti saattaa hidastua edelleen hieman, mutta 600 euron tavoitteessa varmaankin pysytään vuositasolla.

Mitä tämänhetkiseen yhteenlaskettuun sijoitusomaisuuteen tulee, olen reilusti edellä aiemmin asettamaani tavoitetta tälle vuodelle. Ajattelen kuitenkin mieluummin pitkää aikaväliä, joten voisi ennemminkin sanoa että olen yli 960000 euroa jäljessä :)

Sijoittajaurani alku oli vuonna 2008 vaikeahko (onneksi aloitin tosissani vasta vuoden jälkipuoliskolla), mutta kuten monella muullakin, vuodet 2009 ja 2010 ovat tuottaneet reilusti tulosta sijoitetulle pääomalle. Alla olevassa kaaviossa on esitetty kumulatiiviset sijoitukset ja periodien lopussa olleet markkina-arvot.

Sijoitusten tuotto

Siinä missä viime vuonna sijoitukseni tuottivat paremmin kuin vertailuindeksi (OMXH CAP PI), niin 2010 alkuvuodesta tuotto noudatteli aika pitkälle vertailuindeksiä. Käytän tässä OMXH Cap hinta-indeksiä, vaikkakin sijoituksistani neljännes on muualla. Esimerkiksi Frontier ETF-sijoitukset kehittyivät loistavasti alkuvuodesta. Pitänee jatkossa kehittää jonkinlainen sovellettu vertailuindeksi (olisiko kenelläkään tähän hyviä ideoita?) tai verrata ainoastaan salkun kotimaisten osakkeiden osuutta vertailuindeksiin. Yhtä kaikki, seuraavassa kuviossa näkyy sijoituksieni ja vertailuindeksin tuottoprosentit ajanjaksoilta 2008, 2009 ja 2010 / Q1.

Fortumia lisää osinkodipin jälkeen

Siinä missä Metsot ja Cramot piti osata poimia salkkuun jo aiemmin, on pörssissä vielä joitakin yrityksiä, joiden kurssi ei ole vielä noussut kovin suurella kulmakertoimella pohjistaan. Kun ajattelen kotimaisen pörssin tarjontaa ja yhtiöitä joiden kurssi on edelleen houkuttelevalla tasolla, tulee aina mieleen Fortum. Niinpä lisäsin Fortumia osinkodipin kunniaksi 40 kappaleen erän salkkuun ennestään omistamieni seuraksi.

Fortumissa miellyttää tasainen osinkovirta, joka on jatkunut varsin vahvana viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi Fortumin Venäjä-riski on minulle lähinnä mieluinen asia - suurempi riski olisi olla kokonaan poissa Venäjän markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Uskon että Fortumin kurssikehitys ja osinkovirta palkitsevat kärsivällisen sijoittajan ruhtinaallisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

PS-tilikisa avattu vakuuttavasti, mutta...

Pitkäaikaissäästämisen (PS) tilien kisa on alkanut yllättävän kilpailullisesti. Palveluntarjoajien välillä on ilmennyt suuriakin eroja. Nordea ja OP aloittivat pelin ensimmäisenä, tarjoten hallinnoitikuluiksi 0,3 ja 0,4 prosenttia vuodessa (+ lisäksi kaupankäyntipalkkiot). Tämä oli hieman vähemmän kuin olin odottanut. Tänään kuitenkin Sampo Pankki ilmoitti että heidän tuotteessaan ei ole hallinnointipalkkiota lainkaan - kuluja menee ainoastaan PS-tilin alla olevien sijoituskohteiden normaalien palkkioiden mukaisesti.

Jos haluaisin aloittaa PS-säästämisen, Sampo Pankki olisi näillä ehdoilla selkeä valinta. Esimerkiksi osinkojen verottomuus ja uudelleensijoittaminen säästöaikana toimii tällaisella hallinnointipalkkiottomalla tilillä mukavasti kerryttäen korkoa korolle.

...mutta kun en halua aloittaa PS-säästämistä. Tämä johtuu siitä, että PS-tilin varat saa käyttöön vasta virallisen eläkeiän alussa. Jos olisin yli 50-vuotias ajatus olisi houkuttelevampi, koska eläkeikä olisi suhteellisen lähellä. Kuitenkin alle 30-vuotiaalle taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevalle PS-tili sisältää ikäviä - ja osin tuntemattomia - muuttujia.

Ensinnäkin, virallinen eläkeikä jolloin PS-tililtä voi alkaa nostaa varoja on tällä hetkellä 63 vuotta. Ihmisten elinikä pitenee kuitenkin vääjäämättä ja omalta osaltani voi olla, että virallinen eläkeikä huitelee lähempänä 70 vuotta siinä vaiheessa kun haluaisin elinikäiset säästöt käyttööni. Vielä pahempaa on se, että nostoaika olisi 10 vuotta (olettaen että nostot aloitetaan heti kun se on mahdollista). En todellakaan aio nauttia säästöistäni vasta 70-80 vuotiaana. Siksi en tässä vaiheessa harkitse PS-tiliä.

Toisekseen, säästöjä tullaan aikanaan verottamaan silloisella pääomatuloveroprosentilla koko säästösummasta. Jos tämä prosentti on isompi kuin nyt, jää säästäjälle vähemmän käteen kuin mitä tällä hetkellä voisi ennakoida.

Ottaen huomioon edellä mainitut huonot puolet (varsinkin ensimmäisen), ei PS-tili vastaa oman säästämis- ja sijoitussuunnitelmani tavoitteita. Joillekin ihmisille tuote voi kuitenkin sopia. Jään seuraamaan asiaan liittyvää keskustelua mielenkiinnolla.

Miten PS-tili sopii sinun sijoitussuunnitelmaasi?

Kärsivällisyys on vaikea laji

Kärsivällisyys on vaikeaa sijoittamisessa. Omassa salkussani on muutama yritys, jonka kurssikehityksestä olen ollut huolissani jopa niin paljon, että olen harkinnut myyntiä. Tämä on kuitenkin jäänyt vain ajatustasolle, ja kärsivällinen - eli laiska - sijoittaja minussa on vienyt onneksi voiton. Kerron tässä kaksi käytännön esimerkkiä.

Kesko B
Ostin Keskon osaketta kahteen otteeseen loppuvuodesta 2008. Ostohinnat olivat molemmissa ostoissa n. 18 euron tuntumilla.Vuoden 2009 alussa tuli selväksi, että Keskon myynti on romahtanut ja Venäjällä myynti on käytännössä lakannut kokonaan. Tässä vaiheessa kurssi sukelsi päivässä yli 10 % ja valui tulevien viikkojen aikana lähelle 15 euroa. Aloin miettimään että näinköhän S-ketju jyrää suomessa ja Keskon investoinnit Venäjälle osoittautuvat liian rohkeaksi. Mietin myös tulevien osakevirtojen vähäisyyttä. En tehnyt kuitenkaan mitään. Jälkikäteen ratkaisu tuntuu onnistuneelta - kurssi lähestyy jo 30 euroa ja osinkotuottokin on ihan kohtalainen. Laiskuus kannatti tässä tapauksessa.


Neste Oil
Neste Oilin kanssa kävi oikeastaan täsmälleen samalla tavalla. Ostin osaketta kolmessa erässä  vuoden 2009 alkupuoliskolla n. 9,5 euron keskihintaan. Nesteeltä kuului paljon pettymyksiä syksyn mittaan ja moni kertoi netin keskustelupalstoilla myyneensä Nesteet pienellä voitolla ja siirtäneensä rahojaan kannattavampiin sijoituksiin. Minä taas en nähnyt pitkällä aikavälillä mitään erityistä syytä lähteä realisoimaan tuoreita ostoksia ja aiheuttamaan itselleni veroja ja kuluja myynneistä johtuen. Tällä hetkellä ratkaisu tuntuu - kuten Keskon kohdallakin - varsin hyvältä.

Vähän arveluttavampia osta ja pidä -tapauksia salkustani löytyy kaksi - Nokia ja Rautaruukki. Ihan viime viikkoina molemmat näistä ovat alkaneet nousta, enkä ole aikeissa ryhtyä myyntioperaatioihin (niiden aika olisi ollut jo hyvän aikaa sitten).

Yhteenvetona: En toki ehdota että huonosti tuottavaa osaketta ei pitäisi myydä missään tapauksessa. Ehdotan kuitenkin, että ellei myymiselle ole erittäin hyvää syytä (kuten fundamenttien muuttuminen merkittävästi tai selvästi paremmat sijoitusmahdollisuudet muualla), niin kärsivällisyys yleensä palkitsee kurssinousun muodossa. Tässä on tietysti edellytyksenä se, että on alunperin valinnut sijoituskohteensa huolellisesti.

Laiskan sijoittajan pelikassa - osa 2

Aiemmin kirjoitin pelikassan hyödyistä ja haitoista. Pelikassalla tarkoitan rahavaroja, mitä ei ole tarkoitettu elämiseen tai edes "pahan päivän varalle", vaan nimenomaan sijoitettavia varoja odottamaan hyviä ostopaikkoja.

Kuten edellisessä merkinnässä mietin, ison pelikassan ongelma on siinä, että rahat eivät ole tuottavassa käytössä. Toisin sanoen rahat voivat olla esim. lyhyessä korossa samaan aikaan kun osakemarkkinat nousevat vuosi toisensa perään. Tällaisen skenaarion välttämiseksi voi kuitenkin käyttää paria simppeliä keinoa.

Ensinnäkin - kurssien noustessa pelikassaa tulisi rakentaa pikkuhiljaa. Osakemarkkinoiden syklit kestävät vuosia ja nousun jatkuessa voi syrjään laittaa pikkuhiljaa varoja, joilla mahdollisesti tekee hankintoja nousumarkkinan "dipeistä". Toisaalta mitä pidempään nousumarkkina kestää, sitä suurempi pelikassa on kerättynä vääjäämättä seuraavaa laskua ajatellen. Liian suurta kassaa ei kuitenkaan kannata kerätä, sillä vaihtoehtoiskustannus (markkinoilta pois oleminen) voi olla liian suuri. Toinen vaihtoehto olisi esim. muuttaa salkun allokaatiota esim. pitkien joukkolainojen ja osakkeiden välillä tilanteen mukaan. Tämä vaihtoehto kuitenkin luo varmoja tuloja vain verottajalle.

Kurssien laskiessa tulisi noudattaa vastakkaista strategiaa, eli pikkuhiljaa lisäillä ostoja kohti pohjaa. Mitä suurempi pelikassa, sitä paremmat mahdollisuudet osua ostoilla pohjalle. Kim Lindström on muistaakseni kirjoittanut tästä nimellä "dollar cost averaging".

Monet kärsivälliset sijoittajat ovat noudattaneet edellä mainittua strategiaa. Sen toimiminen vaatii kuitenkin hyviä hermoja, näkemystä ja vakaita tuloja. Helpompi ja vähemmän vaivaa vaativa vaihtoehto olisikin sijoittaa syklien läpi tasaisesti ilman suuremaa huolta markkinoiden heilahteluista. Aion itse noudattaa jonkinlaista välimuotoa - pienen potin pitäminen syrjässä ei nimittäin sulje pois jatkuvaa sijoittamista, mutta antaa mahdollisuuden tehdä valistuneita painotuksia silloin kun tilanne avautuu.

Uponoria ostettu ja vuoden tavoite saavutettu

Ostin tänään lisäerän Uponoria entisten lisäksi. Aiemmin ostamani erä oli noussut jo n. 50 % ostohetkestä, mutta uskon Uponoriin yhä pitkällä tähtäimellä ja siksi lisäsin sitä salkkuun tässä vaiheessa. Näköjään parille muullekin oli tullut tänään sama asia mieleen - osake nousi tänään lähes viisi prosenttia.

Uponorin liikevaihto on laskenut rajusti parin viime vuoden aikana globaalin taloustaantuman mukana. Yhdyskunta- ja rakennustekniikan globaali toimija on ymmärrettävästi ottanut siipeensä, ja tämä on näkynyt myös osakekurssissa. Taantuman aikana kuluja on kuitenkin supistettu ja kassatilanne säilynyt hyvänä. Globaalina megatrendinä kaupungistuminen takaa Uponorin lämmitys- ja vesijärjestelmille kasvavat markkinat ja uskon tämän näkyvän nousevana kurssina ja kasvavina osinkoina sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Osinko on tälläkin hetkellä kohtalainen (3,6% kurssista).

Tämän oston myötä saavutin tälle vuodelle asettamani tavoitteen salkun euromääräisessä markkina-arvossa. Jatkan kuitenkin ostoja pitkin vuotta aina kun hyviä ostopaikkoja esiintyy.

Laiskan sijoittajan pelikassa

Passiivisten osta ja pidä -sijoittajien keskuudessa puhutaan silloin tällöin ns. pelikassasta tai pelisalkusta jolla voisi ottaa pientä näkemystä markkinoihin silloin kun haluaa jännitystä. Suurin osa (yli 80 %) salkusta hoidetaan indeksoiduilla tuotteilla tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaisesti.

Itselleni tämä ei oikein sovi, vaan haluan ottaa enemmän näkemystä markkinoilla suorien osakesijoitusten muodossa ja hoitaa indeksoinnilla vain tietyt teemat kuten kehittyvät markkinat ja cleantechin. Minulle "pelikassa" tarkoittaakin vapaasti käytössä olevia käteisvarantoja, joilla voi ostaa lisää arvopapereita silloin kun ne ovat houkuttelevilla ostotasoilla. Tähän mennessä en ole kuitenkaan tällaista käyttänyt, vaan olen ostanut arvopapereita sitä mukaa kun olen saanut varoja siihen irroitettua. Tämä johtuu siitä, että osakkeet ovat olleet varsin houkuttelevissa ostokursseissa viime vuoden aikana. Jatkossa haluaisin kuitenkin kerätä jonkinlaisen potin odottamaan yllättäviä sijoitusmahdollisuuksia. Seuraavassa hieman pohdiskelua pienen vs. suuren pelikassan hyödyistä ja haitoista.

Pieni/olematon pelikassa

+ Suurin osa omaisuudesta kiinni sijoituksissa tuottamassa voittoa jatkuvasti
+ Ei tarvitse vaivata päätään ja käyttää aikaa ostotilaisuuksien kyttäämiseen. Ostot tehdään silloin kun on rahaa.

- Ei mahdollisuutta ajoittaa markkinoita

Suuri pelikassa (= vähintään 10 % salkun arvosta)

+ Mahdollisuus tehdä edullisia kauppoja ja laskea olemassa olevien omistusten keskimääräistä hankintahintaa.
+ Mahdollisuus lisätä salkun tuottoa, jos ajoitus onnistuu

- Paljon omaisuutta huonosti tuottavissa instrumenteissa (lyhyt korko, käteinen)
- Mahdollisuus ostaa väärällä hetkellä, esim. voimakkaasti laskeviin kursseihin kun kurssilasku ei ole vasta kuin alussa

Olematonta suuremman pelikassan voi perustella vain, jos uskoo että markkinoita voi ajoittaa edes vähän. Tämä ei välttämättä ole kovin radikaali väite, varsinkin kun kyse on lisäostoista, eikä treidaamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Esimerkiksi suhteessa oman salkun hankintahintoihin on helppo todeta kurssien pudonneen esim 20-30 % "jälkikäteistarkasteluna", joka tapahtuu kuitenkin muutamia kertoja vuosikymmenessä. Hyvän ostopaikan voi havaita myös monesta muusta asiasta, kuten puhtaasta yleistunnelmasta - markkinapsykologia oli läsnä myös viime vuonna kuten moni tietää. Tällaisissa tilanteissa rohkeilla panostuksilla voi saada aikaan mukavia lisätuottoja, jos muutoin strategiana on tasaisen varmat ostot.

Omalta osaltani ajattelin alkaa rakentamaan käteisvarastoja tänä vuonna jatkaen pikkuhiljaa siten, että ne käsittävät 10% salkusta. On mukava tietää että markkinoiden heilahtelut voi tarvittaessa hyödyntää.

Nyt on paha tunne

Vaikuttaa siltä, että Etelä-Eurooppalainen mentaliteetti sopii parhaiten elämästä nauttimiseen eri muodoissaan. Etelä-Euroopassa ei kuitenkaan (tai tästä syystä) osata tai haluta toimia säntillisesti kansantalouden pitämisessä tasapainossa. Kreikan yllättävän suuret vaikeudet kertovat tästä karua kieltään. Uusimpien tietojen mukaan amerikkalaiset pankit ovat auttaneet Kreikkaa salailemaan ongelmiaan ja onpa Kreikka kuulemma pantannut lottotuottojaankin (kts. Kauppalehden uutinen) tähän tarkoitukseen! Asia kuulostaa absurdilta mutta on valitettavan totta.

Seuraavaksi ovat vuorossa ehkä Espanja ja Portugali. Jatkuva yli varojen eläminen ja varsinkin ongelmien peittely - kuulostaa pahasti jenkkien asuntolainamarkkinoilta! Kaikki tämä on jo heilauttanut hieman markkinoita. Uskon, että kun muutaman euromaan taloudellinen tilanne paljastuu vieläkin tarkemmin koko kauheudessaan on tällä vaikutuksia valuutta-, joukkolaina- ja osakemarkkinoille. Ottamatta kantaa siihen, että mitä sotkun selvittämiseen tarvitaan, luulen tästä aiheutuvan psykologisen epävarmuuden aiheuttavan mahdollisuuksia pitkän osakesalkun rakentajalle. Niinpä tarkkailen tiiviisti mitä markkinoilla tapahtuu ja odottelen sopivaa ostopaikkaa ihan lähiaikoina (=muutaman viikon sisällä).

Iloisia yllätyksiä

Viimeiset pari tulosjulkistusta ovat olleet laiskan sijoittajan pitkässä salkussa iloisia yllätyksiä.

Suurin sijoitukseni, Oriola-KD, nousi tänään vieläkin suuremmaksi kun tulos yllätti jälleen markkinat positiiviseksi. Kirjoitushetkellä osake on n. 8% nousussa. Näyttää siltä, että Oriola-KD on yksi harvoista yrityksistä joka on onnistunut jatkamaan kasvuaan läpi koko taantuman. Osinkoesitys on 0,12 euroa osakkeelta. Osinko on loistava jos vertaa keskimääräiseen hankintahintaani (1,57 euroa), mutta nykykursseilla maltillinen. Toisaalta näyttää yhä enemmän siltä, että tämä yritys osaa sijoittaa pääomaa niin hyvin, että osinkoja ei kannatakaan jaella liian anteliaasti!

Muita hyvin sujuneita tuloksia salkkuni yrityksiltä löytyy tiiviisti yhdessä viihtyvältä kaksikolta Nordea ja Sampo. Molemmat ovat salkussani keskikokoisella painolla. Tänään tuloksensa julkistanut Sampo tarjoilee osinkoa tasan euron joka on hyvä nykykurssillakin, ja lähestyy kahdeksaa prosenttia viime keväänä ostamillani kursseilla. Näen molemmat yritykset jatkossakin osana salkkuni peruskivetystä - saatanpa jopa lisätä Sampoa jossain vaiheessa. Lisäksi pitkään tasaisen loivasti nousevaa kurssikäyrää tarjonnut Kesko julkaisi odotuksia paremman tuloksen ja osinkokin pysyi melkein edellisvuoden tasolla.

Mitkä ostokohteet ovat houkuttelevia juuri nyt?

Laiskan sijoittajan sijoitusstrategiaan kuuluu valikoiva osta ja pitkäaikainen, lähes järkkymätön pidä. Aivan viime aikoina markkinat ovat laskeneet voimakkaasti lähes joka puolella ja monet jo yliarvostetun tuntuiset ovat halventuneet lähemmäksi potentiaalisia ostotasoja. Kysyisinkin nyt blogin lukijoilta:

Mitkä ostokohteet ovat mielestäsi houkuttelevia juuri nyt?

Itse olen miettinyt mm. seuraavia vaihtoehtoja:

• Yleinen emerging markets ETF - Kehittyvät markkinat ovat edelleen (lähi)tulevaisuuden megatrendi ja pitkään salkkuun varmasti kohtuullisen hyvä hankinta tälläkin hetkellä.

• Jenkkiläisiin pienyhtiöihin sijoittava ETF (esim. VBR) - Jenkkilä on tällä hetkellä alipainotettuna salkussani ja viimeisten viikkojen aikana on nähty voimakasta laskua. Toisaalta parhaat ostopaikat olivat jo alkuvuonna. Olisiko nyt hyvä hetki lähteä näille markkinoille mukaan, vai vasta esim. muutaman vuoden päästä?

• Kotimainen hyvää osinkoa takova yritys, esim Fortum, TeliaSonera tai Kone. Näistä Koneen kurssi on jo noussut melko korkealle, mutta täysin ansaitusti. Fortum ja TS ovat vielä mielestäni kohtuullisissa ostohinnoissa.

• Pitkän koron rahasto, esim Seligson Euro-obligaatio. Korkosijoitukset puuttuvat vielä portfoliostani kokonaan. Pitkien korkojen rahastojen tuotto ei korreloi paljoakaan osakemarkkinoiden kanssa (korrelaatio voi olla jopa negatiivinen). Olen ajatellut aloittaa sijoittamisen pitkiin korkoihin pikku hiljaa tämän vuoden aikana, lisäten panostusta vuosittain parin seuraavan vuoden aikana. Olisiko nyt hyvä hetki lähteä pienellä summalla mukaan?

Ristiriitaisia tunnelmia

Edellisessa merkinnässäni ennustin, että Fortumin tulosjulkistus osuu odotuksiin, Rautaruukki on pettymys ja Teleste ylittää odotukset. Näin myös kävi - Fortumin kurssi ei muuttunut kovin paljon (-0.64%), Rautaruukki romahti -5,36 % ja Teleste kipusi tasan kolme prosenttia. Näköjään sokea kanakin osuu joskus oikeaan... Tulevia tulosjulkistuksia en uskalla veikata, sillä vastaavaa osumatarkkuutta en pystyne ylläpitämään :)

Osinkoja tulee melko hyvin Fortumilta, kokonaista 1 euroa per osake! Ennakkoarvelut Fortumin osinkokunnosta osuivat siis oikeaan. Rautaruukki ja Teleste eivät osinkorintamalla tarjoile mitään erityistä herkkua. Samoin niukkaa osinkolinjaa jatkaa Neste Oil, jonka tämän aamuinen tulos oli pettymys.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä että tulokset ovat tippuneet kautta linjan, mutta positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä tulee suhteellisen samassa suhteessa. Tulosten jakautuminen molempiin suuntiin ennakkoarvioihin nähden on varsin luonnollista ja näyttää siltä, että markkinat eivät ole keskimäärin syyllistyneet ylilyönteihin hinnoitellessaan suomalaisia osakkeita. Toisaalta jatkossa osakepoiminta tulee olemaan paljon vaikeampaa kuin vuonna 2009, jonka alkupuoliskolla lähes jokainen osakeosto oli melkoinen arvosijoitus.

Jatketaan seurantaa: salkkuni yrityksistä tulokset julkistaa tällä viikolla vielä Amer Sports, Kesko ja Sponda.

Tuloskausi käyntiin

Nokia oli ensimmäinen osakeostokseni. Ostin sitä vuoden 2008 laskun aikana "halvalla" keskihintaan n. 17 euroa.

Tunnustan - ajoitus sekä osakevalinta olivat täysin pielessä. Nokian torstainen tulosjulkistus oli ensimmäinen positiivinen seikka omistajuuteni aikana. Osinkokin on ihan kohdallaan, ainakin niille ketkä ovat olleet ostoksilla tämän vuoden aikana. Toisaalta - itsellänihän menee enää reilut 20 vuotta tämän kokoisella osingolla, niin olen saanut Nokiaan sijoitetut oppirahat haalitua kokonaan takaisin. Eihän se ole aika eikä mikään.

Nokian suunta näyttää muutenkin paremmalta kuin aikoihin. Ehkä jättiläinen liikkuu hitaasti ja kömpelösti. Mutta silloin kun liikkuu, niin silloin rytisee. Halvat ja keskihintaiset älypuhelimet ovat jatkossa(kin) Nokian valttikortteja ja uudet täsmätuotteet näihin kategorioihin vankistanevat Nokian asemaa edelleen suurilla kehittyvillä markkinoilla.

Seuraavaksi odottelen mielenkiinnolla Fortumin, Rautaruukin ja Telesten tulosjulkistuksia. Arvelen, että näistä ensimmäinen menee odotuksien mukaan, toinen tuottaa pienen pettymyksen ja jälkimmäinen yllättää todella positiivisesti.

Osakepoiminta ylituottojen lähteenä - linkki videoon

Kerroin viime vuonna aiemmassa merkinnässäni Anders Ekholmin tekemästä tutkimuksesta, jonka tulos oli että aktiivinen osakepoiminta voi aikaansaada ylituottoja, mutta markkinoiden ajoittaminen ei. Tulos on mielenkiintoinen ja puoltaa hyvien osakkeiden poimimista ja niiden pitämistä salkussa pitkän aikaa - tämä sijoitustyyli sopii ainakin omiin tarpeisiini.

Ohessa linkki, missä Anders itse kertoo tutkimuksen tuloksista.

Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?

Kuten monella bloggaajakollegallanikin, tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus. Minulle tämä tarkoittaa sitä että pyrin saavuttamaan sijoittamalla taloudellisen tilan, joka mahdollistaa itsenäisyyden muista tulolähteistä. Elämänlaadun kannalta tämä parantaa mm. taloudellista turvallisuutta sekä työn ja vapaa-ajan valintojen itsemääräämisoikeutta. Varsin tavoiteltava tilanne siis.

Tästä päästäänkin otsikon kysymykseen, eli "kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?". Vastaus tähän riippuu henkilökohtaisista preferensseistä, joten hahmotan sitä lyhyesti oman elämäntilanteeni ja sijoitussuunnitelmani pohjalta.

Sijoituksista voi saada "automaattisia" tuottoja kahdella tavalla:
1) realisoidun arvonnousun ja
2) osinkojen/tuotto-osuuksien kautta.

Näistä ensimmäinen vaihtoehto on lyhyellä aikavälillä erittäin epävarma, mutta kuitenkin pitkällä aikavälillä mahdollinen tulonlähde. Osinkotulot tulevat tasaisemmin, vaikka niissäkin on vaihtelua. Taloudellisen riippumattomuuden näkökulmasta vuosittaiseen tuloon voidaan laskea osuus molemmista kategorioista, kunhan pitää mielessä sen, että ensimmäisen kategorian kohdalla esiintyy tiettyjä rajoituksia.

Tässä blogissa asettamassani suunnitelmassa tavoitteenani on miljoonan euron sijoitusomaisuus parin vuosikymmenen päästä. Olisin tällöin n. 50-vuotias, ja voisin jäädä näin halutessani pois työelämästä. Ottamatta kantaa tavoitteen mielekkyyteen (sivuuttaen sujuvasti mm. debatin elämästä nauttiminen nyt vs. myöhemmin), voidaan seuraavaksi tarkastella tarjoaako tämä tavoite taloudellisen riippumattomuuden.

Oletus 1:
Miljoonan euron sijoitusomaisuus nousee keskimäärin 6 % vuodessa. Tämä on suhteellisen konservatiivinen tuotto-odotus, osittain siitä syystä että ko. vaiheessa osa varoista on hyvin todennäköisesti korkosijoituksissa, joiden tuotto-odotus on osakkeita pienempi. Tässä oletuksella miljoona euroa tuottaa arvonnousuna 60000 euroa vuodessa. Nykyisellä verokannalla jää vuodessa verojen jälkeen 43200 euroa.

Oletus 2:
Osinkotuotto 2% vuodessa. Tämä luku on arvioitu myös alhaiseksi johtuen korkosijoituksen suhteellisesta osuudesta. Veron jälkeen osingoista jäisi käteen 16080.

Esimerkin miljoonan euron sijoitusomaisuus tuottaisi siis 59280 vuodessa, eli 4940 euroa kuussa verojen jälkeen. Tämä summa riittäisi erittäin yltäkylläiseen elämään. Esimerkistä puuttuu kuitenkin vielä inflaation vaikutus. Keskimäärin 2 % vuotuisella inflaatiolla tämän summan ostovoima on kuitenkin huomattavasti alempi vuonna 2034, joka on asettamani tavoitevuosi miljoonan sijoitusomaisuudelle. Inflaatiokorjattuna summa onkin enää reilut kolme tuhatta kuussa. Tämäkin kyllä riittää mainiosti.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, voidaan ajatella että huomattavasti pienempikin sijoitussumma riittää minimitason taloudelliseen riippumattomuuteen. Jos oletetaan että asunto on jo omissa nimissä (=ei lainanlyhennys- tai hoitokuluja), on kuukausittainen rahantarve "normaalissa" elämänmenossa ainakin itselläni alle tuhat euroa kuussa. Jos siis otetaan tuhat euroa kuusa (netto) rajaksi, riittää tähän suurinpiirtein 200 000 euron sijoitusomaisuus edellämainituilla suhteellisen konservatiivisilla tuotto-odotuksilla. Omalla kohdallani tämä olisi saavutettu jo kymmenen vuoden päästä. Houkutteleva ajatus.

Frontier-ETF:ää lisää - markkinat houkuttelevilla ostotasoilla

Frontier-markkinat, ts. reuna-alueet eivät ole vielä nousseet muiden kehittyvien markkinoiden imussa, ainakaan osakekurssien osalta. Tämä johtuu erityyppisistä epävarmuustekijöistä, kuten Dubain viimeaikaisesta rahoitussotkusta. Toisaalta sijoittajien kiinnostus on tällä hetkellä vahvasti BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) , joka on jättänyt "kehittyvät" kehittyvät markkinat syrjään.

Sijoittajien kiinnostus BRIC-maihin on tietysti perusteltua ihan talouskasvun pohjalta ja kurssit ovat ottaneet tämän huomioon ehkä liiankin kanssa (ainakin markkinoille nyt haikailevan sijoittajan mielestä) - nousu on ollut huimaa viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan frontier-markkinoiden osakkeet ovat yhä hieman alle puolet vuoden 2008 huippuarvostuksistaan.

Huolimatta viime aikojen alisuoriutumisesta frontier-markkinat voivat tarjota kovaa tuottopotentiaalia. Esim. S&P Select Fontier -indeksi sisältää 30 likvideintä frontier-osaketta, mm. Kuwaitista, Kolumbiasta, Nigeriasta ja Kazakstanista. Nämä yhtiöt ovat usein tekemisissä tietoliikenteen, rahoituksen tai pankkitoiminnan kanssa. On todennäköistä, että näiden talouksien kasvaessa hyvin alhaiselta tasolta mahdollisesti muita markkinoita nopeammin, on edellämainituilla sektoreilla hyviä tuottomahdollisuuksia. Vastaavasti riskit ovat huimat. Toisaalta lisääntynyt volatiliteetti ja ennakoimattomuus ei haittaa hyvin hajautetussa sijoitussalkussa, varsinkin kun frontier-markkinat eivät käyttäydy aina täysin samansuuntaisesti kuin muut markkinat. Lisääntynyt volatiliteetti voi siis olla jopa hyvästä osana laajaa portfoliota.

Näistä syistä lisäsin salkuun tuhatlappusella DB-Xtrackersin S&P Select Frontier ETF:ää, jota olin hankkinut jo kerran aiemmin. Nyt on "buy" tehty ja on "holdin" aika - uskon että tämä sijoitus on pitkällä aikavälillä erittäin kannattava.

Ennustukset alkaneelle vuodelle ja vuosikymmenelle

Uuden vuosikymmen alkaessa olen erittäin positiivisella mielellä laiskan salkun kasaamisen järkevyydestä. Siinä missä "nollakymmenluku" oli tavallaan menetetty vuosikymmen (ainakin jos katsotaan pörssikurssien kehitystä ilman osinkojen huomioimista), voi seuraava vuosikymmen tarjota huomattavasti parempaa nousua. Tässä täysin spekulatiivinen ennustukseni alkaneelle vuodelle ja vuosikymmenelle:

2010
Vuosi pitää sisällään nousua, jonka kärjessä ovat varsinkin kehittyvät markkinat. Lähestulkoon kaikki muutkin markkinat nousevat, joskin muutama pieni markkina voi tarjoata ikäviä yllätyksiä (Islanti-tyyliin). Volatiliteetti tulee olemaan suurta, varsinkin suurempaa kuin vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla. Kokonaisuudessaan vuosi kuitenkin päätyy keskimääräistä pörssivuotta suurempaan kasvuun suurimmalla osalla markkinoista. Tästä syystä sijoitan edelleenkin kaiken irtoavan rahan pääasiassa pörssiosakkeisiin ja osakeindeksejä seuraileviin ETF:iin. Jos nousu on hirmuista, alan vuoden loppupuolella allokoida varoja lyhyeen ja vähitellen myös pitkään korkoon.


2010-luku
Vuoden 2009 ja 2010 nousut pohjalta johtavat yliarvostuksiin ja aiheuttavat suurta heiluntaa markkinoilla. Osakeindeksien kasvu kuitenkin jatkuu suurimmilla markkinoilla vuoden 2014-2015 paikkeille. Useampi kupla on puhallettu tässä kohtaa täyteen ja eteenpäin katsovat sijoittajat ovat huomanneet asian. Yliarvostusta esiintyy mm. kehittyvillä markkinoilla, raaka-aineissa ja puhtaan energian hype-yrityksissä. Lisäksi maailmantaloudessa huolta aiheuttaa Yhdysvaltain velkaantuminen. Osakemarkkinoiden trendinä on yhä nopeammat kurssiliikkeet, joten lasku yllättää jälleen rajuudellaan. Varallisuusarvot laskevat hetkessä merkittävästi, joskin vuoden 2008 kokoluokan lasku ei toistu. Vuoden 2016 jälkeen loppuvuosikymmen edetään sahaavan kasvun parissa, ja vuosikymmenen vaihteessa osakeindeksit ovat lähellä historiallisia huippujaan. Vuosikymmen osoittautuu ennakoitua paremmaksi buy-and-hold-tyyppisen osakesijoittajan kannalta.

Katsotaan sitten vuoden & vuosikymmenen päästä miten ennuste osui. Mikä on oma veikkauksesi?

Vuoden 2009 tilinpäätös

Sijoitusvuosi 2009 on takana ja on aika vetää yhteen vuoden tapahtumat. Kaiken kaikkiaan meno oli päätähuimaavaa sekä osakemarkkinoilla että oman sijoitussalkkuni kannalta.

Pitkän aikavälin sijoittussuunnitelmaani kuuluu 600 euron kuukausijoitus. Tämä on sopivan kokoinen summa käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna, että sen ei pitäisi tehdä tiukkaa. Menneenä vuonna sijoitin kuitenkin huomattavasti enemmän. Tämä johtui poikkeuksellisen houkuttelevista ostomahdollisuuksista. Kaikki merkit klassisesta "veri virtaa kaduilla" efektistä oli havaittavissa, joten sijoitinkin kaiken irtoavan rahan osakkeisiin, kuukausisijoituksen ollessa hieman yli 1000 euroa. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut sijoittaa enemmänkin varsinkin keväällä, mutta jälkiviisaushan on tunnetusti helppoa :)

Absoluuttinen arvonkehitys

Alla olevasta kuvasta näkyy arvonkehitys vuoden 2009 ajalta. Salkun pääoma oli vuoden alussa 7249 euroa ja vuoden lopussa 27625 euroa. Pääoma nousi siis reilut 280 %! Tämä on tietysti poikkeuksellisen paljon johtuen pääoman pienuudesta vuoden alussa sekä poikkeuksellisen hyvästä sijoitusvuodesta. Sijoitussuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu 20500 euroa menikin komeasti rikki.

Tuotot

Osinkoja salkku tuotti 467 euroa ennen veroja vuonna 2009. Osinkotuotto oli ihan kohtalainen, ottaen huomioon että salkku sisältää myös DB-Xtrackersin ETF:iä sekä OP Raaka-aine -rahastoa, jotka eivät jaa osinkoa lainkaan. Jatkossa mm. näistä syistä osinkotuotto ei tule olemaan koko salkun osalta kovin suuri. Toisaalta suomalaisen verotuspolitiikan takia olenkin suosinut ihan tarkoituksella osingot uudelleensijoittavia ETF:iä.

Pääoman indeksoitu tuotto (kts. myös kommentit) oli vuoden 2009 osalta loistava. Koko salkku tuotti hieman alle 60 % ja yksittäisten osakkeiden osuus vieläkin enemmän (n. 64 %)! Olen tähän erittäin tyytyväinen, sillä vuonna 2009 OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 30 %. Onnistuin siis osakevalinnoissani vallan mainiosti vuoden 2009 osalta. Alla kuvaajat koko salkun tuotosta sekä pelkästään suomalaisten osakkeiden osalta verrattuna OMX Helsinki Cap -indeksiin.

Koko salkun tuotto vs. OMX Helsinki Cap 2009

Suomalaisten osakkeiden tuotto vs. OMX Helsinki Cap 2009

Portfolio

Salkku koostumus on vuoden 2009 loputtua seuraavanlainen:

77 % suomalaiset osakkeet.  Osuuksia on tällä hetkellä 15 eri suomalaisessa yhtiössä. Näistä kolme suurinta sijoitusta muodostavat yli 30 % osuuden kaikista osakkeista, joten niistä voisi mainita erikseen muutaman sanan:

• Oriola-KD B: Tämä sijoitus oli salkun helmi ja nousikin salkun suurimmaksi sijoitukseksi mahtavan tuottonsa ansiosta. Ostin Oriolaa ensi kerran marraskuussa 2008 ja lisäsin sitä vielä uudestaan keväällä 2009. Kurssi on noussut yhteensä 180 %! En ole kuitenkaan realisoimassa tuottoa, vaan uskon vahvasti yritykseen pitkällä aikavälillä.
  
• Nordea Bank: Nordeaa ostin myös muutaman erän loppuvuodesta 2008. Näin pääsin osallistumaan jo legendaarisen tuottoisaan osakeantiin keväällä 2009.
• Neste Oil: Ostin Nestettä kolmeen otteeseen vuoden mittaan, kun osake ei näyttänyt millään lähtevän muun markkinan mukana nousuun. Loppuvuodesta onkin pientä nousua koettu - Neste Oil on tällä hetkellä n. 30 % plussalla.

Loput osakkeet ovat suhteellisen samankokoisia sijoituksia (jokainen n. 4-6 % osuudella osakesalkusta). Sijoituksia on tällä hetkellä seuraavissa: Amer Sports A, Cramo, Fortum, Kesko B, Metso, Nokia, Rautaruukki, Sampo A, Sponda, Stockmann B, Teleste, Uponor. Näistä suurimmat nousut on nähty Metsossa (168 % plussalla) sekä Stockmannissa, Uponorissa ja Cramossa (kaikki yli 60 % plussalla). Miinuksella koko salkussa on enää vuonna 2008 ostetut Nokia ja Teleste.

9,5 % Kehittyvät markkinat

Kehittyville markkinoille lähdin mukaan vähän myöhässä, eli vasta kesän 2009 jälkeen. Salkkuun on lisätty DB-X Trackersin osingot uudelleensijoittavia ETF:iä sekä suuremmille että reuna-alueiden kehittyville markkinoille. Kokonaistavoitteena on n. 20 % osuus salkusta kehittyville markkinoille, joten jatkan vuonna 2010 näitä ostoja. Tällä hetkellä kehittyvien markkinoiden ETF:ien tuotto on hieman plussan puolella.

8,3 % Puhdas energia

Puhdas energia on pitkän aikavälin sijoitustrendi, jossa haluan olla mukana pienellä osuudella salkusta. Tähän tarkoitukseen olen ostanut IShares:in S&P Global Clean Energy ETF:ää kahteen otteeseen. Puhtaan energian tavoiteosuus sijoitusportfoliosta on 10 %, joten tältä osin lisäostoja ei ehkä ole tiedossa vähään aikaan.

5,2 % Raaka-aineet

Raaka-ainesijoittaminen on kovasti debatoitu aihe, mutta itse haen sillä hajautusta ja inflaatiosuojaa osalle portfoliosta. Vuonna 2009 sijoitin raaka-aineisiin OP Raaka-aine A -rahaston kautta, ja tällä hetkellä sijoitus on 11 % plussan puolella. Tavoitteena ei ole kuitenkaan välttämättä pitää isoa positiota raaka-aineissa, vaan tämä on ennemminkin pieni lisämauste kokonaisuudessa. Lisäsijoituksia tähän kategoriaan en todennäköisesti jatkossa juurikaan tee, vaan aloitan portfolion hajautusmielessä sijoitukset pitkiin korkoihin jossain vaiheessa vuotta 2010 tai 2011.

Sijoitussuunnitelman mukainen tavoite vuodelle 2010 on 30470 euroa, ja se on vain muutaman tuhannen euron päässä. Uskon että tämä raja saavutetaan melko nopeasti. Toisaalta onkin hyvä olla hieman "etuajassa", sillä tulevaisuus on luonnollisesti hämärän peitossa ja markkinoilla isot liikkeet ovat lisääntymään päin.

Tältä siis näytti laiskan sijoittajan vuosi 2009, kiitän kaikkia lukijoita kommenteista ja mielenkiinnosta!