Vuoden 2016 tilinpäätös

Vuosi 2016 oli varsin tapahtumarikas ja vierähti nopeasti. Omassa salkussani vuosi 2016 jää historiaan aivan loistavana, kuten varmasti monella muullakin. Tässä heti kärkeen avainluvut:

• Uusi sijoitettu pääoma vuoden 2016 aikana: 22793 euroa / 1899 euroa per kk 
  
• Käteiskassa: 10000 euroa vuoden alussa --> pysyi samassa

Uusien sijoitusten tahti parani tänä vuonna merkittävästi (kts. edellinen merkintä uusista sijoituskohteista). Vuonna 2014 tein sijoituksia 5646 eurolla, viime vuonna 12204 eurolla, ja nyt sitten 22793 eurolla. Tämä johtuu isommasta säästöasteesta ja maltillisesta tulojen noususta. Tänä vuonna ei myöskään tullut tehtyä yhtään isompaa hankintaa, joten rahaa kertyi säästöön mukava potti. Käteiskassa pysyi läpi vuoden noin 10000 eurossa, joskin otin sitä käyttöön vähän isommin mm. Brexitin aikaan.

• Pääoman kasvu yhteensä: 48380 euroa (+33,7 %)  
• Tuotto: 25587 euroa arvonnousua, 2575 euroa osinkoja (verojen jälkeen) 
• Tuotto-%: 15,4 % (16,9 % osinkojen kanssa)

Sijoitetun omaisuuden määrän lisäksi tuottopuoli näyttää myöskin mairealta. Salkun pääoma kasvoi melkein 50 Keuroa! Tämä on oman salkkuni mittakaavassa aika hurja loikka ylöspäin, ja muutenkin tuntuu isolta summalta. Tästä vähän yli puolet oli puhdasta tuottoa. Salkun tuotto-% oli ilman osinkoja reilut 15 %, joka tällä kertaa nokitti vaikkapa OMX-H Capin (+8,23 %) tai S&P500:n (+9,5%) vuosituotot. Lisäksi osinkoja tuli 2575 euroa (viime vuonna 1847).

Alla olevassa kaaviossa näkyy sijoitetun pääoman ja markkina-arvon kehitys. Kohta hätyytellään jo 200 Keuroa, jonka aikanaan asetin minimitavoitteeksi taloudelliselle riippumattomuudelle (kts. merkintä vuodelta 2010). Sittemmin tavoitetta tuli päivitettyä ylöspäin, mutta yhtäkaikki mukavaa lähestyä blogin alussa esitettyä tavoitetta. Jonkun aikaahan tässä on saanut odotella :)

Salkun allokaatio on kuvattu alla. Tavoiteallokaatio jossa jokaisessa viidessä lohkossa on 20% on edelleen hakusessa, pääosin korkosijoitusten pienestä painosta johtuen. Tämä tulee muuttumaan lähemmäksi tavoitetta, mutta hyvin hitaasti.

Sijoitusvuodelle 2017 en uskalla ennustaa oikein mitään. Ennenkin on mennyt pieleen, kun olen nousuhdanteen katkeamista ennakoinut :) Toisaalta voisin yrittää kasvattaa käteiskassa 10 Keurosta vaikka tuplaksi, ja samalla pyrkiä tekemään uusia ostoja tätä vuotta vähemmän. Jos taas laskua tulee, niin silloin minulla on muutama osto-ohjelma odottamassa.

Nyt onkin hyvä sulkea tietokone ja siirtyä pikkuhiljaa uuden vuoden juhlintaan. Toivottelen kaikille lukijoille ja kanssabloggareille mahtavaa vuoden vaihdetta ja menestyksekästä sijoitusvuotta 2017!

Vuosi 2016: uusien sijoitusideoiden topit ja flopit

Vuosi lähestyy loppuaan. Ja mikä vuosi se olikin! Brexit, Trump ja vaikka mitä muuta draamaa. Tästä huolimatta indeksit huitovat juuri nyt ennätyslukemilla.

Silläkin uhalla, että sijoituspoiminnan tulokset näyttävät yleisen nousun takia kaikki liiankin hyvältä, niin ajattelin katsastaa tämän vuoden "topit ja flopit" salkkuun tehtyjen uusien sijoitusten suhteen (tähän en siis listaa ETF-kuukausisijoituksia tai lisäsijoituksia osto-ohjelmien mukaisesti tai muuten aiempiin kohteisiin).

Topit:

• CRBN & VNQ: Alkuvuoden reippaasta kurssilaskusta tein ensimmäiset ostot kahteen ETF:ään. CRBN on globaali vähähiilinen indeksi-ETF ja VNQ sijoittaa jenkkien REIT-markkinalle. CRBN on noussut 18% ja VNQ n. 10 %.

• Pihlajalinna: Ostin Pihlajalinnaa helmikuussa salkkuun hintaan 13,85 euroa/kpl. Sittemmin sote-kuviot ovat edenneet ja Pihlis on noussut ihan mukavasti. Tästä ostohinnasta nousua on reilut 33%.

• Suomen Hoivatilat Oyj: Maaliskuussa osallistuin Suomen Hoivatilojen listausantiin. Merkkasin 400 kpl osakkeita hintaan 3,2 euroa/kpl, ja päivän hinta on 8,27 euroa. Nousua hurjat 158%! Olen kyllä tyytyväinen että merkkasin tätä tuplasti minimimerkinnän verran.

• Stora Enso ja Consti: Kesäkuussa ostin Brexit:in aiheuttaneesta dipistä n. tonnilla sekä Storaa että Constia, joita olin seuraillut molempia jo aiemmin sillä silmällä. Stora on noussut tästä reilut 40 % ja Consti n. 30 %. Tämä osui hyvin kohdalleen.

• YIT: Syyskuussa ostin YIT:tä uutena yrityksenä suomisalkkuun. Kurssinousua n. 10 %, eli "ihan ok".

• Whole Foods Market: Tein marraskuun alussa pienehkön ostoksen (566 dollaria) Whole Foods -ketjuun. Nordnetilla oli menossa ilmaiskampanja, ja laitoin tähän kertyneet dollariosingot. Ostos oli onnistunut, nousua tässä vaiheessa reilut 17 %.
  

Flopit / vaisumpi kehitys:

• Citycon: Sijoitin Helmikuussa Cityconiin ja tein kaksi pientä lisäostoa myöhemmin tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan sijoitus plussalla 5% ja kvartaaliosingot juoksevat. Tämä ei sinänsä ole "floppi", mutta odotin ajoituksen puolesta vähän parempaa kehitystä. Osingot juoksevat jatkossakin, joten olen tähän silti tyytyväinen.

• FM & VNM: Vaihdoin epäilyttävän kulurakenteen omaavan frontier-markkina-ETF:n DX2Z:n kahteen erilliseen ETF:ään. Valitsin iSharesin selkeän frontier-ETF:n (FM) sekä Vietnam-ETF:än. Ensimmäinen on plussalla n. 4% ja jälkimmäinen miinuksella n. 6%. Nämä jäävät salkkuun odottelemaan parempia aikoja. Ainakin hajautusmielessä toimivat hyvin, sillä liikkuvat eri suuntaan muun osakemarkkinan kanssa :)

• Heeros Oyj: Osallistuin lokakuussa Heeroksen antiin. Listautumishinta oli 3,10 euroa /kpl ja kurssi kyykkäsi hyvin voimakkaasti nopeasti listautumisen jälkeen. Viime viikkoina kurssi on elpynyt ja tätä kirjoitettaessa kurssi on 3,13 eurossa, eli sijoitus kääntyi tässä vaiheessa jo pienelle plussalle. Verrattuna Suomen Hoivatilojen listausantiin tämä voidaan toisaalta laskea "flopiksi". Pitkä aikaväli näyttää miten tämän kanssa käy.

• DXSV: Aloitin shorttaamaan euroalueen pitkiä valtionlainoja marraskuussa. Tässä vaiheessa sijoitus on pari prosenttia miinuksella, ja tarkoitus on laittaa lisää rahaa tähän piakkoin. Eurokorot alkavat jossain vaiheessa nousta joka tapauksessa. Tällä kertaa aion odottaa kärsivällisesti ja katsoa tämän kortin loppuun.

Auta lähimmäistäsi - jaa sijoitusneuvoja

Minua jaksaa hämmästyttää se, miten jokin niinkin yksinkertainen asia kuin sijoittaminen on onnistuttu kansan keskuudessa mystifioimaan jonkinlaiseksi erikoistaidoksi tai korkeariskiseksi "peliksi". Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin (esim. tässä).

Viimeisin tällainen tilanne tapahtui, kun mainitsin jotain sijoittamiseen liittyvää eräälle vanhalle tutulle, jonka kanssa emme ole aiheesta ennen jutelleet. Hän on siis keski-ikää lähestyvä henkilö, vakituisesti työssä käyvä, korkeatuloinen ja asuu uudessa talossa. En muista mitä sijoittamiseen liittyvää sanoin, mutta vastaus oli melko mykistävä.

"Kai sellaista voisi joskus kokeilla niin voisi vaikka rikastua. Pitäisi vaan olla ylimääräistä mitä laittaa."

Mielenkiintoista. Ja hyvin surullista.

Monella olisi mahdollista sijoittaa ja jopa vaurastua. Vuodet ja vuosikymmenet hoitavat sen, että pienilläkin sijoituksilla voi kerryttää merkittävän varallisuuden. Olen tullut siihen tulokseen että tämä ei johdu siitä, että rahaa ei olisi, vaan siksi että sijoittamista ei ymmärretä tarpeeksi.

Tästä syystä jokaisen kannattaa auttaa lähimmäisiään asian suhteen ja jakaa tietoa vaikkapa indeksisijoittamisesta. Näin joulun alla tämä olisi varmasti parempi lahja kuin moni muu paketti :)

Itse olen neuvonut vuosien varrella perhettä sekä ystäviä varsin monipuolisesti. Lähipiiristä löytyykin kymmenkunta tyytyväistä indeksirahasto- ja ETF-sijoittajaa, joitakin osakesijoittajiakin. Heitä ei yhdistä korkeat tulot, mutta usein korkea vuosien saatossa kertynyt varallisuus.

Moni näistä sijoittajista ei edelleenkään ole kiinnostunut sijoittamisesta, eikä välttämättä seuraa omia sijoituksiaan kovin aktiivisesti. Tämä ei todellakaan haittaa, jos on sisäistänyt korkoa korolle periaatteen ja hajauttamisen hyödyt. Yllättyneitä kommentteja siitä että "onko minulla oikeasti näin paljon rahaa säästössä" on ollut mukava kuunnella :)

Minkälaisia kokemuksia lukijoilla on tästä? Miten sinä olet auttanut lähipiiriäsi sijoitusasioiden suhteen?

Korko-shortti-strategia käyntiin: DXSV

Aloitin tänään sijoitukset euroalueen valtionlainoja shortaavaan DXSV-ETF:ään. Korkomarkkinoilla on tällä hetkellä menossa näkemykseni mukaan pidempi käänne ylöspäin, joka kääntäen tarkoittaa että sijoitukset pitkiin valtionlainoihin tuottavat tappiota. Tästä case short-ETF:lle. Ostin tänään ensimmäisen erän DXSV:ta hintaan 79,28 e/kpl reilun 1400 euron edestä. Suunnitelmissa on ostella muutama erä lisää seuraavan puolen vuoden aikana, ellei mitään erityistä tapahdu.

Ajatus DXSV:sta ja eurolainojen shortaamisesta ei ole uusi. Itse asiassa aloitin tämän n. puolitoista vuotta sitten, ja olin aivan liian aikaisessa (kts. alkuperäinen merkintä). Päädyin myymään sijoitukset vuoden 2015 aikana pois. Tämä olikin hyvä ratkaisu, sillä korot jatkoivat vielä laskuaan keskuspankkien jatkaessa elvytystoimia. Tästä kuvaajasta näkyy DXSV:n viime vuosien tuottohistoria, joka on melko lailla käänteisesti eurolainojen korkotasoa mukaileva. Samalla näkyy myös että paras ostonpaikka taisi mennä jo, mutta kovin kaukana pohjista ei olla isossa kuvassa. Toki homma voi vielä kääntyä, mutta en usko että kovin paljon alemmas voidaan koroissa mennä kuin mitä on tänä vuonna nähty.

DXSV:n arvonmuodostus ei ole kuitenkaan täysin lineaarinen peilikuva, vaan tuotteeseen sisältyy luonteensa vuoksi erityisiä riskejä. Siksipä tässä alkuperäisessäkin merkinnässä ollut "varoitus".

* Huom! DXSV on ns. "daily short" ETF, jonka tuotto vastaa käänteisesti long-position tuottoa kunakin päivänä, mutta tämän jälkeen arvonmuodostus alkaa aina uudelleen. Tämä alkaa vaikuttaa heti toisen päivän jälkeen siten, että markkinatuotto ei vastaa täysin "peilikuvana" long-position tuottoa, vaan voi poiketa tästä kuvitteellisesta peilikuvatuotosta negatiivisesti tai positiivisesti. Pääpointti on se, että sijoitusta tulisi aktiivisesti seurata, ja DB ei suosittele sitä pitkän aikavälin osta ja pidä/unohda tyyppiseksi tästä syystä. 

Tämä shortti-positio ja -strategia on salkkuni kokoon nähden melko pienimuotoista toimintaa, ja lähinnä tarkoitettu pitämään mielen virkeänä nyt kun osakemarkkinat näyttävät jatkavan nousuaan hamaan tulevaisuuteen. Seuraan kuitenkin tätä kuviota mielenkiinnolla, sillä tarkoitus on ottaa jossain vaiheessa tulevaisuudessa long-positio, ja se tulee olemaan sitten merkittävästi isompi (korot ovat tavoiteallokaatiossani 20%).

Päivän toinen Trump-treidi: VNQ

Uumoilin aamulla että jenkkipörssin avauduttua näkyisi reippaita kurssilaskuja. Näinhän siinä ei sitten käynyt, vaan pörssit ovat jopa plussalla tätä kirjoitettaessa. Markkinat osaavat yllättää!

Tein kuitenkin yhden Trump-treidin myös jenkeistä, koska olin jo valmiiksi ostomoodissa :) Ostin 1200 dollarin edestä lisää VNQ:ta salkkuun hintaan 79,96 dollaria/kpl.

VNQ on Vanguardin USA:n markkinoille sijoittava REIT-ETF, jossa minulla on käynnissä osto-ohjelmakin. Tämän päiväinen osto ei osunut vielä osto-ohjelman seuraavalle tasolla (70 dollaria), mutta oli tässä kuitenkin tietynlainen logiikka. Trumpin odotetaan pidentävän FED:in elvytystä, jonka pitäisi puolestaan olla hyvä juttu velkavipua käyttäville REIT-osakkeille. VNQ oli sopivasti noin prosentin laskussa tänään, joten päätin laittaa päivän toisen Trump-treidin dollarit sitten tähän. Kolmatta treidiä tuskin tulee, sillä ei tästä mikään kovin erikoinen päivä loppujen lopuksi tullut...

Nyt on sitten mielenkiintoista seurata miten Trumpin politiikka alkaa vaikuttaa markkinoihin, vai alkaako mitenkään. Ennen vaaleja moni oli sitä mieltä, että Trumpin voitto olisi katastrofi. Nyt kun pöly on (yllättävän nopeasti) laskeutunut, niin äänenpainotkin ovat maltillisempia. Esimerkiksi käy vaikka Martin Paasin viimeisin bloggaus asiasta.

Päivän eka Trump-treidi: Lisää Nokiaa salkkuun

Hyvää huomenta. Tai monen mielestä ei niin kovin hyvää.

Koska tämä on sijoitusblogi, jääköön yllä lausuttu ainoaksi poliittiseksi kommentiksi liittyen USA:n presidentinvaaleihin. Hommahan on nyt niin että Donald Trumpista tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti ja markkinoilla tämä tulee näkymään epävarmuuden lisääntymisenä.

Aivan ensimmäiseksi tulemme näkemään reippaan markkinalaskun. Pidemmällä aikavälillä luulen, että maapallo jatkaa edelleen pyörimistään. Oma sijoitusajatukseni tälle päivälle on ostaa paria osaketta/ETF:ää, joita olen jonkun aikaa seuraillut ja hyödyntää mahdollisesti tilapäiseksi jäävä alennusmyynti.

Tein OMX-H:n avauksesta päivän ekan "Trump-treidin". Ostin lisää Nokiaa salkkuun 250 kpl hintaan 3,88 euroa /kpl. Edelliset Nokiat ovat ostettu huomattavasti halvemmalla, mutta toisaalta tämäkin hinnoittelu tuntuu järkevältä, koska Nokia on lasketellut melko reilusti viime aikoina, ja uskon sen kuuluvan pidemmän ajan voittajiin verkkobisneksessä.

Trump-treidit saavat mahdollisesti jatkoa illemmalla, kun USA:n pörssi aukeaa...

Mitäs blogin lukijat ovat mieltä tilanteesta? Paljon melua markkinoilla - mihin päin lähdetään?

Pikkuosto: Whole Foods Market

Nordnetilla on menossa vaihteeksi taas mielenkiintoinen kampanja: kaupankäynti S&P500 -listan osakkeilla ilman välityspalkkioita USA:n presidentinvaalien ympärillä (3.11 - 11.11.). Koska yksi salkuistani on Nordnetissa, niin pitihän tätä hyödyntää.

Arvo-osuustilille oli kertynyt jenkkiosinkoja 566 dollarin edestä, ja ostin tällä summalla Whole Foods Market -nimistä yritystä (20 kpl osakkeita kurssiin 28,27 dollaria). Kyseessä on suuri ja menestynyt terveys- ja luomuruokaketju Yhdysvalloissa. Nähdäkseni hyvinvointi ja terveys ovat megatrendejä, joihin voi hyvillä mielin sijoittaa pitkällä aikavälillä. Luin hiljattain Mika Hyttisen kirjan "Luovu ajoittamisesta - tuplaa tuottosi", jossa Whole Foodsia käytiin yrityksenä läpi, ja tästä myös tämä sijoitusidea alunperin syntyi. Tämä pikkuosto menee pitkään salkkuun, ja ehkäpä hankin sitä lisää joskus myöhemmin.

Mukavaa viikonloppua ja lähtölaskentaa USA:n presidentinvaaleihin! Niillä lienee jotain vaikutusta ensi viikon osakekursseihin :)

Osallistuin antiin: 600 kpl Heeros Oyj:n osaketta

Merkitsin äsken 600 kpl Heeros Oyj:n osaketta Invesdorin kautta (kts. lisätietoja täältä). Merkinnän hinnaksi tuli yhteensä 1860 euroa (3,1 euroa /kpl). Listaus tapahtuu First North -listalle, johon mm. Suomen Hoivatilat listautui hiljattain.

Heeros on nopeassa kasvussa oleva firma, joka edistää taloushallinnon digitalisaatiota. Sähköinen laskutus ja taloushallinnon muu "paperittomuus" on asia, jonka luulisi olevan tänä päivänä kaikille arkipäivää. Tästä huolimatta sähköinen taloushallinto ei ole vielä arkipäivää monessakaan PK-yrityksessä, ja näin erityisesti euroopassa. Heeros kuvailee liiketoimintamalliaan näin:

Liiketoimintamallimme mukaisesti tarjoamme asiakkaillemme sähköisen taloushallinnon kokonaisratkaisun, joka kattaa kaikki taloushallinnon perustehtävät paperilaskujen optisesta tulkinnasta osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn ja arkistointiin sekä kirjanpidon ja palkanlaskennan. Toimitamme tuotteemme asiakkaillemme helppokäyttöisenä ja modulaarisena pilvipalveluna SaaS-palvelumallilla, jolloin he voivat valita itselleen tärkeät toiminnallisuudet ja maksaa vain käyttämistään palveluista. Ratkaisuamme käyttää jo yli 8 000 yritystä ja yhteisöä yhdeksässä maassa. Kuukausitasolla välitämme yli 400 000 laskua.

Heeros hakee listautumisannilla rahoitusta laajentumiseen mm. Hollannin markkinoille jossa kasvupotentiaalia riittää taloushallinnon digitalisaation alhaisen asteen takia. Digitalisaatio on megatrendi, joka tulee vääjäämättä muuttamaan tilitoimistoalan ja taloushallinnon yleensäkin. Sijoituksella Heerokseen pyrin olemaan mukana ajoissa tässä kehityksessä. Tällainen sijoitus on toki suuri riski, kuten alkuvaiheen kasvuyrityksissä aina. Toisaalta salkkuni on varsin indeksi- ja suuryrityspitoinen, joten tällaisia harkittuja riskejä on ihan mukava ottaa.

Edellinen First North merkintäni Suomen Hoivatilat Oyj:hin sujui varsin hyvin: sijoitus on melkein tuplaantunut merkintähinnasta. Heeros Oyj:n osalta en osaa ennakoida miten käy. Sijoitus on tarkoitettu pitkään salkkuun, kuten muutkin osakesijoitukseni. Onhan näissä listausanneissa silti oma jännityksensä. Katsotaan saanko kaikki 600 kpl merkattua ja mihin suuntaan kurssi listauksen jälkeen lähtee...

Mitä tehdä kun kaikki omaisuusluokat ovat kalliita?

Yleensä sijoittamisen syklit menevät niin, että osakkeiden sakatessa tuottoa voi saada pitkistä koroista - ja toisinpäin. Finanssikriisin jälkimainingeissa tämä perinteinen kaava ei kuitenkaan ole enää voimassa, vaan kaikki omaisuusluokat näyttävät samaan aikaan melko kalliilta. Arvo-osakkeet, kasvuosakkeet, kehittyneet & kehittyvät markkinat. Lisäksi korkotasot ovat ennätyksellisen alhaalla ympäri maailman, joka syö korkosijoittamisen tulevaisuuden tuotot.

Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Strategioita on monenlaisia, mutta yksi kohtuullisen selkeä on shorttaus, eli lyhyeksi myyminen. Nykyään tämä onnistuu indeksipohjaisesti johdannaisiin tukeutuvia ETF:iä käyttämällä. Itselleni tuli ajatus euroopan korkomarkkinoiden shorttauksesta DXSV-ETF:llä ensimmäistä kertaa viime vuonna (kts. merkintä). Ehdin lähteä mukaan tähän strategiaan alunperin liian aikaisin, keväällä 2015, ja sittemmin myin osuudet pienellä tappiolla. EKP jatkoi korkojen painamista alaspäin ja valtionlainat laskivat jopa miinukselle. Aika ei ollut vielä kypsä tälle strategialle.

Ajatus DXSV:hen sijoittamisesta on nyt tullut itselleni uudelleen ajankohtaisesti. Käteiskassan säästäminen osakesijoitusten sijaan on ihan mukavaa, mutta tekisi mieli kokeilla jotain muuta. Alla olevassa kuviossa näkyy DXSV:n tasaisesti laskeva kurssikehitys viimeisen viiden vuoden ajalta. Kurssikehitys on pitkälti peilikuva euroalueen valtionlainoihin sijoittavasta korkorahastosta, joka on vastaavasti tuottanut hyvin koko tämän ajan. Ajatukseni sijoituscasesta on se, että pohjat eurokoroissa on nähty tai ne ovat lähellä, ja seuraavat vuoden DXSV:stä voisi saada tuottoa kurssien kääntyessä nousuun (siinä missä pitkien korkojen rahastot tekevät puolestaan tappiota).

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen, vaikka melko "peilikuvana" DXSV on tähän mennessä näyttänyt indeksiä seuraavan. Short-ETF:iä omistaessa on syytä varautua tarkkaan seurantaan, ja niitä ei suositella välttämättä pitkäaikaisiksi omistuksiksi johdannaisrakenteesta johtuen (kts. lisää alkuperäisestä merkinnästä). Tästä huolimatta tällainen pieni peliliike houkuttelisi.

Mitä olet mieltä? Onko sinulla samanlaisia tai muita ajatuksia vaihtoehtoisista sijoitusstrategioista?

2016 / Q3: Tuotto +9,5%, Pääoma +18120 euroa

Vuoden kolmas kvartaali on päätöksessään, ja perinteiseen tapaan on aika tarkastella salkun kehitystä. Tiesin että kvartaali olisi hyvä, mutta kun vedin lukuja yhteen, yllätys oli silti positiivinen.  Uusia sijoituksia tein 3650 euron edestä (Citycon, YIT & normaalisti rullaavat kk-sijoitukset ETF:iin). Pääoma kasvoi Q3:n aikana 18120 euroa, eli puhdasta arvonnousua siis yli 14K! Kokonaisuudessaan salkun pääoma ylitti jo 170 000 euroa.

Seuraavassa kvartaalin keskeiset luvut:

• Uusi sijoitettu pääoma 2016 Q3 aikana: 3650 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 18120 euroa (11,8 %)

• Osingot (netto): 440 euroa

• Tuotto-% (ml. osingot): +9,5 %

Olen viime vuosina useampaan otteeseen odotellut osakemarkkinoiden harvinaisen pitkän nousun taittumista. Keskuspankit tuntuvat pitävän kuitenkin korkotason niin alhaalla, että sijoittajilla ei edelleenkään ole oikein hyviä vaihtoehtoja. Tämä paisuttaa omaakin salkkuani, ja nyt vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Yritän pitää pään kylmänä ja kerätä käteiskassaa seuraavaa kunnon karhumarkkinaa varten, mutta välillä ote lipsuu (tässäkin kvartaalissa tuli tehtyä lisäostoja). Aiempi tavoitteeni 15K:n käteiskassasta on edelleen voimassa, ja tarkoitus on nostaa kassa tätä kohti nykyisestä kymppitonnista.

Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkkuun sijoitettu pääoma ja markkina-arvo vuosien varrella. Viimeisen kvartaalin aikana nähty nousu on selkeästi näkyvissä. Salkku alkaa kohta lähestyä 200 000 euroa, joka oli aikanaan taloudelliselle riippumattomuudelle asettamani tavoite. Kesälomalla päivitin tätä tavoitetta 500 000 euroon, joten ihan vielä ei olla maalissa :)

Osto: YIT

Kotimaiset rakennus- ja kiinteistötoimialat ovat salkussani melko painavasti edustettuna. Tähän mennessä salkkuun on kertynyt seuraavia yrityksiä tästä sektorista:

• Cramo: Reilu neljän tonnin potti, muutama osto vuosia sitten. Arvonnousua tähän mennessä 174% + osingot.
• Consti yhtiöt: 100 kpl osto Brexit-dipistä tänä kesänä. Melko nopeasti kertynyt 40% arvonnousu.
• Sponda: Tässä kiinni jo yli 5500 euroa, reilusti ostoja vuosien varrella. Voitolla 78% + osingot.
• Citycon: Tuoreempi tulokas salkkuun, jota ostin tänä vuonna kahdessa erässä. Arvonnousua maltilliset 6% ja parit kvartaaliosingot (/pääomanpalautukset) saatu.
• Suomen hoivatilat: Merkitsin osakeannista 400 kpl tämän vuoden maaliskuussa ja sijoitus on yli 90% voitolla. Tämä on todella hyvä case, ainakin tähän mennessä. Olisi pitänyt merkata enemmänkin, mutta onneksi tuli sentään tehtyä edes tämä (tuplasti suurempi kuin minimimerkintä, eli sikäli onnistunut ratkaisu).

Rakennusala on yksi harvoista toimialoista, jotka kasvavat Suomessa ja lisäävät työpaikkoja. Tämä on näkynyt myös kursseissa (mm. yllä olevista Consti ja Cramo). Paras aika sijoittaa tällaiseen toimialaan onkin syklin pohjalla tai vähän ennen kuin kaikki muutkin huomaavat toimialan vetovoiman. Toisaalta uskon että vielä tänäänkin ehtii hyvin mukaan, joten päätin hankkia kotimaiseen salkkuni myös YIT:tä, jota ostin eilen 150 kpl hintaan 6,88 euroa. Ostopäätöksen viimeisteli tieto, että keskuspankit (FED etunenässä) jatkavat superelvyttävää politiikkaansa. Tiedossa on, että korkojen alhainen taso on mannaa rakennusalalle. Täten uskon että suomalainen rakennussektori tulee nousemaan vielä pitkään, samoin pörssikurssit ja osingot.

YIT on merkittävä toimija suomen mittakaavassa, ja heijastelee hyvin koko toimialan kehitystä: "Olemme rakennusalan edelläkävijä, joka luo kestävää kaupunkiympäristöä rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. YIT:llä on yli 100 vuoden kokemus ja vahva markkina-asema: Suomessa olemme suurin asuntojen rakentaja ja Venäjällä suurin ulkomainen asuntorakentaja. Olemme myös Suomen suurimpia toimitila- ja infrarakentajia. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan."

YIT on ollut melko epätasainen osingonmaksaja ja viimeisenä parina vuotena osingot ovat olleet alamaissa. Osinkotuotto on ollut kuitenkin kohtuullisella 3-4% tasolla osakekurssiin nähden. Odotuksia paremmasta on luvassa koko rakennusalan elpymisen myötä. Itselleni tämä ostos - kuten yleensä kaikki muutkin - on pitkän aikavälin buy&hold. Uskoisin että arvonnousu ja osingot näyttävät varsin hyvältä kun tarkastelen tätä ostosta 10 vuoden päästä.

Suomalaiset - kansa, jolle vaurastuminen on kovin vaikeaa

Olen vuosien varrella muutamassa postauksessa ihmetellyt ihmisten ennakkoluuloja sijoittamista kohtaan, keskustelun vähyyttä, lyhytjänteisyyttä sijoittamisessa, sekä tietämättömyyttä sijoitusten kuluista.

Viime viikkoina on ollut "ilo" seurata kansalaisten kommentointia Ilta-Sanomien sijoitusuutisiin, missä on siteerattu mm. Oksaharjua, Paasia, ja finanssiproffia. Tein pienen sisällönanalyysin yhden uutisen komenttien pohjalta (Iltasanomat 13.9. Näin kasvatat varmimmin omaisuutta sijoittamalla vain 20, 50, 100 tai 200 euroa kuukaudessa). Tässä löydöksiä teemoiteltuna. Olkaapa hyvät!

Sijoittaminen ei onnistu tai se ei ole kannattavaa: Tässä kategoriassa nähdään alusta asti kielteinen asenne sijoittamiseen, josta tavallaan heijastuu aiheen vieraus ja tähän liittyvä puolustusmekanisminomainen kieltäminen. Useissa vastakommenteissa ehdotettiin oluen juonnin ja tupakoinnin vähentämistä, jotta rahaa irtoaisi sijoittamiseen. Monesti varmaan hyvä idea :)

Mistäpäs sijoitat mitään mihinkään kun mitään ei koskaan jää tilille eikä käteen..

500e kuukaudessa säästöön, niin kerran kuukaudessa on vara käydä syömässä. 

Nykyinen verotus pitää huolen siitä että ei paljoa säästöön jää ja asuminen todella kallista suomessa..

Varmaa konstia kasvattaa sijoituksia ei ole. Jos jossakin onnistut, verottaja on heti kimpussa.

Löysin kierrätyskeskuksesta harvinaisen Aallon lampun eurolla. Myin sen 3200 eurolla. Vastaaviin tuottoihin on vaikea päästä osakkeille pelleillemällä.

Voisiko Rothovius kertoa mistä löytyy indeksirahastoja, jotka hajauttavat kansainvälisesti ja mukaan pääsee muutamalla satasella kuussa? Teoriaprofessorilla ei ole käytännön elämästä mitään tietoa...

Sijoittamisessa on liikaa riskejä: Tässä porukassa oli periaatteessa ihan fiksuja kommentteja, joissa tuotiin esille yksittäisten sijoituskohteiden riskit sekä ajoitukseen liittyvät riskit. Se, mitä kommentoijat mahdollisesti eivät ole ymmärtäneet, on pitkäjänteisen kuukausisijoitusten mahdollisuus, joka pienentää ajoitusriskiä. Lisäksi myyntiajankohdalla on toki väliä, mutta hyvällä varautumisella tätäkin riskiä voisi pienentää.

Eikös yksi riskeistä ole myös, mitä tässä epävarmassa maailmassa tulee tapahtumaan. Kymmenen vuotta tuntuu pitkältä ajalta tätä näkökulmaa vasten.

7% tasainen tuotto, ja mitä jos menee mönkään...?

Pojathan puhuu ihan höpöjä. Jos ostit Nokia huuman aikaan n. viisitoista vuotta sitten n. 65€/ kpl ja myyt nyt vitosella, niin ei paljon naurata tai UPM samoihin aikoihin n. 20€ ja nyt n. 18,50€ ja moni osake vielä paljon huonompiakin. Ei se aina mene niin kuinka luullaan ja ollaan vaan tietävinään.

Loton peluuta, jos osuu kohdalle se 10 v:n jakso ja se indeksirahasto, joka antaa keskituotoksi tuon 7 %, siis ennen veroa. Turhia nää tämmöiset asiantuntijoitten löpinät.

Sijoittaminen on uhkapeliä / puhdasta sattumaa: Tässä porukassa tapahtui selvästi se klassinen ajatusvirhe, missä sijoittaminen rinnastetaan puhtaaseen arpapeliin, tai että voittojen tekeminen vaatisi jatkuvaa kaupankäyntiä ja tuuria. Laajasti hajautetussa indeksisalkussa on käytännössä mahdotonta "menettää kaikki".

Inflaatio, verot, palkkiot jne jne, laskekaapa kaikki mahdollinen niin huomaatte, että osakekaupoilla ei kyllä itseään elätä, eikä tuota tuota voi muutin kuvailla kuin jatkuvaksi uhkapeliksi.

Toinen tuplasi kymmenessä vuodessa 500€. Toinen sai kymmenessä vuodessa 33000€ vain 200€:n sijoituksella. Ota näistä selvää. Siksi en sijoita.

Painotan sanaa VOIVAT tuottaa. Aivan riskillä lähdetään kaikkiin sijoituksiin ja mahdollisuus on menettää kaikki. Mukava siinä on säästellä kun saldo näyttää miinusta vaikka joka kuukausi laittaa lisää.

Sijoittajat ovat siipeilijöitä/herroja/laiskoja: Tässä kategoriassa on kommentteja toisesta klassikosta, osakesijoittamiseen aina liittyneestä herravihasta. Olisi mielenkiintoista tietää, että olisivatko nämä samat kommentaattorit yhtä mieltä edellisten kanssa siitä, että sijoittamisella voi rikastua vain tuurilla (viimeisen kommentin perusteella ei, sillä siinä sijoittaminen koettiin riskittömäksi). Luulisi sijoittamisen olevan jo sen verran arkipäiväistä, ettei se herättäisi tällaisia tuntemuksia. Toisaalta ihan perus kateus aikaansaanee samat kommentit. Onneksi sijoittaminen onnistuu pienilläkin summilla, jolloin myös "oikeissa töissä" olevat voivat tehdä sijoituksia, eivätkä vain pääoman päällä lepäilevät :)

Menkää oikeisiin töihin

Kyllä nuo sijoittajat on mun mielestä pelkkiä siipeilijöitä. Mitään ne ei tuota tän yhteiskunnan hyväksi. Ruvetaan vaan kaikki sijoittamaan niin siitähän se soppa syntyy.

Sipilän hallitus kyllä pitää huolen, ettei vähävaraiset pääse vahingossakaan rikastumaan, leikkaamalla heiltä jo ennestään vähistä rahoista. Mutta rikkailla hän antaa kaksin käsin lisää rahaa, että voivat rikkaat harrastaa riskitöntä sijoittamista. 

Bonuksena pari järkikommenttia: Myönnän että tämä kategoria oli suhteessakin hieman suurempi kuin annan sille tilaa (ei kuitenkaan paljon suurempi).

Maantieteellinen hajautus, Eurooppa, USA, Japani ja kehittyvät markkinat. Indeksirahastoja tai indeksiosuusrahastoja (ETF). Markkinoita ei asiantuntijatkaan voita pitkässä juoksussa, siksi indeksirahastoja.

Jokainen työläinen voi rikastua. Pitää vain säästää ja sijoittaa. On opetettu kotoa jo, joten teen varmasti säästöjä joka tilistä. Pitää vain päätöksiä ja suunnitelmia itse.

Varmin tapa vaurastua on kouluttautuminen, hyväpalkkaiseen duuniin meneminen ja sen ylimääräisen tonnin sijoittaminen joka kuukausi tai suuremmissa erissä. Tätä kun tekee 25 vuotta, voi jäädä eläkkeelle 50-vuotiaana.

Yhteenveto:

Iltasanomien kommenttiosasto on mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempaa sisältöä kuin vaikkapa kauppalehden, sillä siellä esiintyy laajempi ja monipuolisempi otos lukijoita. Seurattuani näitä ja muita kommentteja, olen valitettavasti edelleen samoissa ajatuksissa kuin vuonna 2009, jolloin aiheesta ekaa kertaa kirjoittelin. Sijoittaminen ja vaurastuminen on mahdollista erittäin monelle, mutta tästä huolimatta useimmille suomalaiselle kovin vaikeaa ja vierasta.

Mr. Marketilta jäi kaasu päälle

Salkkuni kokonaisarvo ylitti tällä viikolla 170 000 euroa. Tässä on tullut edellisestä tsekkauksesta nousua yli 17 000 euroa, ja aikaa on kulunut vain 2 kuukautta.

Tällaiset nousulukemat ovat aika järkyttäviä. Tässä kun on tullut jo pari vuotta uumoiltua markkinoiden olevan ylihinnoitellut, alkaa usko rakoilla. Taitaa tosiaan olla niin, että keskuspankit pakottavat "normaalin" 6-7 vuoden noususyklin huomattavasti tavallista pidemmäksi. Toisaalta 2009 pohjaus oli harvinaisen syvä, eli sitä voisi ajatella kurssinousuja olevan jäljellä ihan senkin takia. Yhtä kaikki, markkinoilta poissa pysyminen viimeisten vuosien aikana olisi ollut suuren mittaluokan virhe.

Edellä mainittu on tietenkin siinä mielessä turhaa pohdintaa, että markkinat ovat aina (keskimäärin) oikeassa. Silti ei voi välttyä siltä tunnelmalta, että huiput ovat lähellä kun raha pakenee kiihtyvällä tahdilla osakkeisiin. Mikä tahansa tuntuu kelpaavan nousun syyksi juuri nyt - esimerkiksi se, että huonot uutiset eivät ole niin huonoja kuin voisivat olla (vrt. Brexit).

Olisi mukava kuulla muiden markkinanäkemyksiä ja varautumiskeinoja. Oletteko valmistautuneet markkinalaskuun lähiaikoina, vai mennäänkö all-in strategialla ja nautitaan harvinaisen pitkästä noususta?

Lisäosto: Citycon

Ostin tänään 400 kpl Cityconia kurssiin 2,28 euroa/osake, entisten 600 kpl lisäksi. Edellisessä postauksessa mietiskelin jenkkifirmojen ostamista, mutta pohdiskelin myös muita vaihtoehtoja ja päädyin lopulta tuttuun kotimaiseen vaihtoehtoon.

Citycon on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa ja hallinnoi kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Citycon on hiljattain siirtynyt kvartaaliosinkoihin ja on tänä vuonna maksanut niitä tahdilla 4 senttiä per kvartaali. Vuotuiseksi osingoksi muutettuna tämä tekee 2,28 euron kurssihinnalle 7% osinkotuoton. Kun rahan tuotto tilillä on tätä nykyä lähellä nollaa, on 7% osinkotuotto pienen volatiliteetin osakkeella varsin houkutteleva diili. Itselläni on käteiskassa noussut jo yli kymppitonnin, joten osinkoyhtiöön sijoittaminen tuntui nyt luontevalta.

Nyt kun merkintäpalkkiot ovat viime aikoina puhuttaneet kovasti, niin pohditaan nyt tässä myös merkintähintaa. Tein merkinnän Osuuspankin arvo-osuustililtä, jossa säilytän kaikkia kotimaisia osakkeita. Merkintäpalkkio oli tasan 8 euroa, eli n. 0,9% 912 euron ostohinnasta. Aiemmin osuuspankki oli muistaakseni hieman kalliimpi, sillä merkintäpalkkio oli 8 euron minimipalkkio + pienehkö prosenttiosuus oston hinnasta. Tällä uudella hinnoittelulla yli tuhannen euron tai vaikkapa muutaman tuhannen euron ostokset tulevat omasta näkökulmastani sen verran edulliseksi, että en ainakaan nyt katsele muualle. (kyllä, muu pankkiasiointini on Osuuspankissa, joka edistää tätä asiaa mukavuussyistä)

Jatkossa yritän kasvattaa käteiskassan 15 000 euroon, kuten alkukesästä suunnittelin. Tämä onnistunee loppuvuoden aikana, ellei markkinoilla tapahdu kunnon dippausta, jolloin käteiskassa pääsisi vihdoin töihin.

20 maailman suurinta yritystä Nordnetin kampanjassa

Nordnet juhlii 20-vuotispäiviään ja tarjoaa sen kunniaksi ilmaista kaupankäyntiä maailman 20 suurimman yrityksen osakkeella tämän viikon ajan (kts. kampanjan ehdot). Tarjolla olisi seuraavanlainen kattaus:

• Apple
• Exxon Mobil
• AT&T
• Alphabet (Google)
• Microsoft
• Facebook
• Wells Fargo
• Johnson & Johnson
• Novartis
• China Mobile
• Wal-Mart Stores
• General Electric
• Nestle
• Coca-Cola
• JP Morgan Chase
• Procter & Gamble
• Pfizer
• Verizon
• Amazon
• Anheuser-Busch

Hyvä puoli lähes kaikissa näissä on olemassa oleva - tai olemassa ollut - kilpailuetu (muuten eivät olisi kasvaneet näin suuriksi). Osa firmoista on varsin varmoja tulos- ja osinkokoneita kuten Coca-Cola, kun taas osa on alustatalousbuumin nostattamia (Facebook, Amazon, Google).

Nyt kun näitä saa ostaa ilman kuluja, niin tässä olisi mahdollista tehdä mielenkiintoisia hankintoja vaikka pikkurahallakin. Hauska ajatus olisi esimerkiksi muodostaa oma pienikuluinen "Global Top 20" indeksisalkku näistä yrityksistä. Taidan jättää tekemättä, mutta ihan vaan viihteellisenä ideana tämä heitto :)

Mitä mieltä lukijat ovat? Onko kukaan aikeissa sijoittaa näihin yrityksiin nykyisillä kurssitasoilla? Itselläni on salkussa näistä vain Microsoftia (mukavalla 126 % kurssinousulla). Joku muukin tältä listalta mahtuisi mukaan, mutta markkinasykli mietityttää.

Piketty ja pääoman tuotto

Kesäloma on siitä mukava, että silloin ehtii lukea erilaisia kirjoja ja myös omaksua uutta tietoa kun aivot ovat muuten melko "narikassa". Tänä kesänä olen lukenut paljon faktaa ja fiktiota, ja ei-niin-kovin-yllättäen useita sijoitus- ja talousaiheisia kirjoja.

Yksi viime vuosien kohutuimmista taloustieteellisistä kirjoista on ranskalaisen vasemmistotaloustieteilijän Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century. Kirja on sellainen 700 sivuinen kevyehkö lukukokemus, joka keskittyy pääoman, työn tuottavuuteen ja verotukseen. Keskeinen viesti on kuitenkin (talous)poliittinen, ja se liittyy tuloeroihin ja niiden kehitykseen vuosisatojen ja -kymmenien saatossa.

Kirjalla on omat meriittinsä ja sudenkuoppansa koska se on pohjimmiltaan poliittinen, tuloeroja vastustava, ja protektionismia ja verotusta kannattava (kts. esim. Hesarin kirja-arvio). Erittäin pitkän ja polveilevan kirjan pääpointti sijoittajan näkökulmasta on se, että pääoman tuotto kasvaa nopeammin kuin kansantulo, ja tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Rikkaat siis rikastuvat, ja tuloerot kasvavat, sillä tuloeliitin kärki nauttii nimenomaan näitä kasvavia pääomatuloja, kun taas muilla ryhmillä korostuvat palkkatulot tai sosiaalietuudet.

Yllä oleva pointti selittää siis sen, miksi tuloerot kasvavat. Samalla se on myös keskeinen syy sille, miksi kenen tahansa kannattaa säästää ja sijoittaa varallisuuttaan. Jos on vain mahdollista (kuten melkein kaikille työssäkäyville on), niin miksei lähtisi mukaan tähän Pikettyläiseen koroilla eläjien (kirjassa "rentiers") joukkoon? Ja mitä suuremman osan palkkatulosta saa säästettyä, niin sitä laajemmin pääsee nauttimaan kasvavasta pääoman tuottavuudesta, vaikka oma palkkakehitys polkisikin paikallaan.

Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, ja useimmat tietävät korkoa korolle -ilmiön merkittävän vaikutuksen. Useimmilla meistä ei valitettavasti vain riitä kärsivällisyys hyötyä pääoman kasvavasta tuottavuudesta ja korkoa korolle -ilmiöstä vuosikymmenten saatossa. Niillä kenellä riittää, vaurastuminen on taattua eikä siihen tarvita mitään kultalusikkaa suuhun.

Pikettyn kirjan luettuaan näihin asioihin saa kuitenkin laajemman historiallisen ja taloustieteellisen - ja myös moraalisen - perspektiivin. Eli sopivan raskasta kesälukemista. Suosittelen niille, kenellä lomaa on vielä jäljellä :)

Nousukautta vielä pari vuotta?

Olen odotellut, ennustanut ja jopa toivonut markkinoiden seuraavaa laskusuhdannetta jo pari vuotta. Tästä huolimatta takamme on jo yli seitsemän lihavaa sijoitusvuotta, erityisesti jos on älynnyt pysyä jenkkimarkkinoilla. Sinänsä tämä on ihan ok markkinolla olevan sijoittajan näkökulmasta. Itsellänikin on mm. 14 Keuron edestä USA:n pienyritys-ETF:ää (IJS), jossa maksettujen osinkojen lisäksi arvonnousua on takana 120%, ja isoja sijoituksia jenkkifirmoihin kuten Microsoft (nousua 129%).

S&P500 tuntuu tekevän uusia ennätyksiä äärimmäisen sinnikkäästi, vaikka maailmalla myrskyää. Brexit, Trump, europankit, pakolaiskriisi, ISIS, ja niin edelleen. Keskuspankit eivät anna markkinoiden hinnoitella riskejä "luonnollisesti", vaan jatkavat agressiivista elvyttämistä. Tämä voi osoittautua jälkikäteistarkastelussa oikeaksi päätökseksi. Toisaalta olemme uudessa tilanteessa missä rahan hinta on käytännössä nolla ja vähäriskisistä valtionlainoista ei saa tuottoa. Raha etsiytyy siis osakemarkkinoille ja inflatoi indeksejä aina vain ylemmäs ja ylemmäs.

Oma ratkaisuni on käteiskassan kasvattaminen (tavoite 15 K) ja pääasiassa sivusta seuraaminen pelkästään ETF-kuukausisijoittajana. Sinänsä tämä on ihan pomminvarma strategia. Ainakaan ei tule sijoittaneeksi liian kalliilla. Toisaalta jatkuva sivustaseuraaminen on henkisesti raskasta. Välillä nousee epäilys, että josko olemme uudessa tilanteessa, jossa nousukausi on esimerkiksi vasta puolivälissä? Tällöin olisi ihan järkevää tehdä isompiakin lisäsijoituksia.

Taidan kuitenkin rauhoittua ja jatkaa kesästä nauttimista. Markkinoilla ei ainakaan tapahdu mitään mielenkiintoista :)

Kesä, loma ja riippumattomuus

Kesälomalla on aikaa miettiä kaikenlaista. Tässä kun on reilu viikko lomailua takana, tuntuu siltä että tätä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään! :) Mikäs olisi parempaa kuin perheen kanssa yhdessäolo, harrastukset ja ystävät, hyvien kirjojen lukeminen ja rento matkailu? Työelämässäni on sen verran kiireistä, että lomalla oleminen vaikuttaa suorastaan paratiisilta.

Tätähän se taloudellinen riippumattomuus olisi, huoletonta elämää ja omia valintoja. Vaikka pidän työstäni, niin ei se kuitenkaan vapaa-aikaa voita. Nyt voisikin kesän kunniaksi virkistää ajatuksia taloudellisen riippumattomuuden edellytyksistä.

Ensimmäinen näistä on tietenkin riittävä sijoitusomaisuus, joka mahdollistaa halutun elintason ja tarjoaa riippumattomuuden muista tulonlähteistä. Blogin alkuaikoina vuonna 2010 hahmottelin minimitasoksi 200 000 euron salkkua, ja palasin asiaan viimeeksi merkinnässäni vuonna 2013. Jälkimmäisessä kirjoituksessa laskeskelin 200 Keuron salkusta saatavan 6% vuotuisen tuoton riittävän verojen jälkeen 700 euron kuukausituloon. Tämä vastaa aika pitkälti minimitoimeentuloa Suomessa, ja muistaakseni sain tätäkin vähemmän tuloja kun olin opiskelija (opinto- & asumistuki). Teoriassa tällainen salkku siis riittäisi, ja se ei ole nykyisestä tilanteestani kovin kaukana.

Todellisuudessa kuitenkin kaipaisin huomattavasti suurempia nettotuloja jos oikeasti jättäytyisin "riippumattomaksi". Edellä mainitulla 6% vuosituotolla ja 30% veroilla esimerkiksi puolen miljoonan euron salkku tuottaisi nettona 1750 euroa/kk. Tämä summa takaisi mielestäni mukavan ja yltäkylläisenkin elämän edellytykset.

Toinen edellytys on velaton omistusasunto tai joku muu järjestely, joka takaa alhaiset asumiskulut. Asuntolainojen korot ovat nyt alhaiset, mutta näin ei ole aina. Pidemmällä aikavälillä on paljon helpompaa olla riippumaton, jos ei tarvitse tehdä lainanlyhennyksiä pankille. Tällä hetkellä asun itse omistusasunnossa, jossa on lainaa jäljellä parikymmentätuhatta euroa. Näköpiirissä ei ole tarvetta asunnonvaihdolle. Kohta siis tämäkin asia on omalta osaltani kunnossa.

Tärkeä edellytys on myös hyvä terveys, sekä henkisesti että fyysisesti. Mikään sijoitusomaisuus ei lohduta tai riitä, jos terveys reistailee pahasti. Lisäksi tietysti hyvät perhesuhteet ja muu sosiaalinen turvaverkko on tärkeää - ja monen mielestä paljon tärkeämpää - kuin rahallinen omaisuus.

Näillä mietteillä joudun siirtämään alkuperäistä taloudellisen riippumattomuuden minimitavoitettani 500 000 euroon. Kun alunperin kaavailin 200 000 euron tavoitetta, salkkuni oli n. 50 000 euron tasolla. Nyt kun salkku on 150 000 euroa, niin puolen miljoonan salkku ei tunnu ollenkaan sen kaukaisemmalta (suhteellisesti se on lähempänä, vaikka absoluuttisesti kauempana!).

Näillä mietteillä palailen takaisin kesänviettoon ja jatkan unelmointia. Mukavaa kesää kaikille ja nauttikaa joutenolosta :)

2016 / Q2: Tuotto +3,4%, Pääoma +8743 euroa

Tämän vuoden Q2 sujui Brexit-huolista huolimatta varsin mukavasti, ja salkku nousi yllättävänkin paljon. Onnistuin myös pitämään lisäostot suunnitelmieni mukaisesti melko vähissä. Jatkuvien kk-sijoitusten (IS3N, DXET, DX2J, DXSU) lisäksi ostin Stora Ensoa ja Constia Brexit-dipistä.

Salkun pääoma ylitti ensimmäistä kertaa 150K, ja on tällä hetkellä 153 455 euroa. Sijoitettua pääomaa 115 728 euroa, joten plussalla ollaan yli 32%, ja lisäksi realisoitunutta tuottoa reilut 6 tonnia matkan varrella. Kaikki näyttää siis hyvältä, mutta toisaalta seuraava kunnon kuoppa voi hyvin pyyhkiä koko tuoton pois. Tässä kvartaalin avainluvut:

• Uusi sijoitettu pääoma 2016 Q2 aikana: 3726 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 8743 euroa (6,0 %)

• Osingot (netto): 1273 euroa

• Tuotto-% (pl. osingot): 3,4 % 

Kvartaali sujui näiden lukujen valossa itse asiassa loistavasti. Jos ajatellaan taloudellisen riippumattomuuden kannalta, niin 5000 euron arvonnousu + reilun tonnin osingot alkaisivat riittää vaatimattomaan elämiseen kolmeksi kuukaudeksi. Tällainen ei kuitenkaan ole realismia, sillä tämän kvartaalin tuotto tarkoittaisi jatkuvasti toteutuvana vuositasolla yli 13% tuottoa. Eli käytännössä salkku pitää vielä ainakin tuplata, että kunnon tulonlähteestä voisi alkaa puhua. Ja tähän päälle tarvitaan mielellään vielä varmuusmarginaalia markkinasyklejä varten, eli tähtäimeen täytyy ottaa ainakin 500 Keuron salkku.

Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun kehitys vuositasolla sijoitusten ja markkina-arvon suhteen. Viimeisen kvartaalin pomppu erottuu selvästi. Keskuspankit tuntuvat pakottavan laajasti hajautettua salkkua aina vaan pidempikestoiseen nousuun. Siinä vaiheessa kun tämän nousun voimat loppuvat, on syytä olla käteiskassa - ja hermot - kunnossa. Tätä odotellessa olenkin ottanut käteiskassan tavoitteeksi 15K.

Pari pikkuostoa OMX-H:sta Brexit-dipistä

Edellisessä postauksessa uumoilin että tekisin kotipörssistä pari ostosta kun Suomen markkinat avautuvat Brexitin punaamina. Avausdippi oli lopulta varsin maltillinen.

Yhtä kaikki, tein kaksi ostosta joita olen jo aiemmin suunnitellut. Ostin n. 1000 euron erät sekä Stora Ensoa ja Constia. Stora dippasi ennakoidusti oikein kunnolla ja ostin sitä kurssiin 7.16 euroa. Stora on nostanut osinkojaan vuodesta 2010 lähtien ja kurssi on viime aikoina muuttunut houkuttelevammaksi. Consti taas on uusia pörssitulokkaita, joten pidempää historiaa ei ole. Toimiala kuitenkin houkuttelee. Korjausrakentaminen tulee olemaan kasvuala suomessa, Brexit tai no Brexit. Ostin Constia n. 1000 euron erän reilun 11 euron kappalehintaan.

Mitä seuraavaksi? Jos dippi jatkuu, niin kassaa löytyisi n. kymppitonni. Epäilen kuitenkin, että en pääse kassaa vielä käyttämään, sillä elvytysralli jatkuu ja Brexit-kuviossa voi tulla jopa täyskäännös. Politiikka on yllättävää. Seurataan tilannetta.

Brexit on pieni ja iso huoli

Täytyy myöntää että järkytyin juhannusaaton aamuna. En olisi uskonut että britit äänestävät EU-eron puolesta. Brexit on kaikessa järjettömyydessään Wahlroosia lainatakseni "enemmistön diktatuuria". Jälkikäteen kootuissa tilastoissa on selvinnyt mm. että Brexitin ratkaisivat vanhemmat ikäluokat nuorempien puolesta (jotka kannattivat jäämistä). Lisäksi ne brittien alueet, jotka ovat EU:sta ja sen tukiaisista eniten hyötyneet, kannattivat eroamista eniten. Ja typeryyden huippu oli tietenkin se, että koko kansanäänestys toteutui David Cameronin sisäpoliittisen pelin tuloksena.

Brexit voi myös johtaa yhdistyneen kuningaskunnan (UK) hajoamiseen, sillä skotlantilaiset äänestivät vahvasti EU:n puolesta ja saavat nyt hyvän syyn uudelle itsenäistymisäänestykselle. Samaa liikehdintää tulee luultavasti Pohjois-Irlannissa. Kansallisen hajoamisen lisäksi Brexit on taloudellisesti ikävä juttu briteille, ja useat kansainväliset yritykset ovat kertoneet aikeistaan siirtää toimintojaan pois ja vähentää henkilöstöään (kts. esim. tämä juttu).

Epävarmuus on aina myrkkyä markkinoille ja niin nytkin. Juhannusaattona nähtiin melko isoja laskuprosentteja ympäri maailman. Ylilyöntejäkin varmasti tapahtui. Esimerkiksi Nokian osake laski yli 8% jenkeissä. On ilmiselvää, että Nokian liiketoiminta ei muuttunut oikeasti näin paljon huonommaksi yhdessä yössä.

Tämän bloggauksen otsikko viittasi siihen että Brexit on sekä pieni että iso huoli. Pidän Brittien EU eroa pienempänä pahana, sillä uskon, että britit saavat samantyyppisen diilin kuin Norja EU:n suhteen, eli kaupankäynti ja asiointi tulee olemaan lopulta varsin sujuvaa. Alkusäikähdyksestä selvittyä huomaamme, että moni asia ei muutu niin dramaattisesti kuin luulisi.

Sitten isompi huoli. Brittien EU-ero voi avata samanlaisen liikehdinnän muuallekin ja vaikuttaa muutenkin maailmantalouden ja politiikan dynamiikkaan. Miten olisi Trumpin voitto USA:ssa, Ruotsin liittyminen Natoon, ja parin muun EU tai Euro-maan ero? Toteutuessaan tällaiset asiat liikuttelisivat sitten pelimerkkejä ihan eri tasolla. Ja kaikki nämä ovat ihan mahdollisia skenaarioita. Brexitkään ei tuntunut kovin todennäköiseltä vielä viime vuonna. Yksittäinen sijoittaja ei voi muuta kuin toivoa parasta, ja toki äänestää kotimaahansa järkevät poliitikot. Jälkimmäinenkin tuntuu olevan melkoista arpapeliä kotimaan politiikkaa seuranneena :)

Lopuksi ajatus OMXH:n maanantaista. Uskoisin että suomen pörssistä saa 5-10% pika-alennuksia. Osa näistä perustuu puhtaaseen markkinatunnelmaan, osa fundamentteihin. Esimerkiksi metsäteollisuus kärsii oikeasti brexitistä punnan kurssin kautta ja muutenkin. Toisaalta mm. aiemmin mainitsemani Nokia ja moni muu osake tulee laskemaan ihan vain markkinan mukana. Harkitsen ostavani paria kotimaista osaketta maanantaina, riippuen toki alennuksen määrästä. Ideoita otetaan vastaan.

Kaikesta huolimatta, mukavaa juhannuksen jatkoa! :)

Uusi käteiskassatavoite: 15K

Olen pitänyt 10 000 euron käteiskassaa valmiina markkinoiden isompaa laskua varten. Tuntuu siltä että lasku on koko ajan nurkan takana, mutta tarvitsee jonkun katalyytin. Brexit olisi varmasti sellainen, mutta uskon että tämä ei lopulta toteudu.

Odotellessa on hyvä kasvattaa käteiskassaa, koska silloin kun markkinoilla lasketellaan oikein kunnolla, on mukavaa ostaa halvalla ilman että tarvitsee hermoilla kassan riittävyydestä. Koska markkinoilla nousu tuntuu jatkuvan ja elvytyskupla venyvän äärimmilleen, voi olla että seuraava kunnon lasku (milloin ikinä se tuleekaan) on kokoluokaltaan suuri.

Tästä syystä otan käteiskassalle uuden tavoitteen: 15 000 euroa. Uskoisin että saavutan sen loppuvuoden aikana jos tasainen meno vielä jatkuu. Tavallaan toivon että ei jatkuisi, sillä tekisi mieli päästä jo tekemään pitkästä aikaa lisäostoja muutakin kuin ETF-kuukausisäästöohjelman puitteissa.

Katselen maalin kuivumista

Pitkän aikavälin sijoittajan hyveenä pidetään kärsivällisyyttä. Sitä on nyt hyvä harjoitella. Omalta osaltani tilanne on tällä hetkellä se, että "katselen maalin kuivumista":

• Markkinoilla mennään sivuittaisliikkeessä ja osto-ohjelmieni seuraavat tasot ovat jokseenkin kaukana
• Käteiskassani on tavoitteen mukainen 10 Keuroa
• Kuukausisijoitukset Nordnetissa rullaavat 900 euroa /kk tahdilla neljään ETF:ään (IS3N, DXSU, DXET, DX2J).

Tällä hetkellä tilanne on omasta näkökulmastani suoraan sanottuna tylsä, mikä ei sinänsä ole huono juttu. Hyvin hajautetut sijoitukset tapaavat tuottaa ajan yli, kunhan niiden antaa olla rauhassa :)

Toisaalta epäilen, että markkinoilla on kasautumassa laajempi rakenteellinen ongelma. Keskuspankit pitävät elvytystoimillaan osakemarkkinat väkisin ylhäällä ja saman aikaisesti korkosijoitukset epäkiinnostavina. Jossain vaiheessa juhlat ovat ohi, ja useat laajat indeksit ovatkin jo mahdollisesti huippunsa kohdanneet. Esim. S&P500 on kääntynyt viime vuosina noususta ennemmin vaakatason liikkeeseen, jonka ympärillä on heiluntaa.

Jos markkinat jatkavat keskuspankkivetoisesti kivuliasta huippujen jahtaamistaan, jatkan samalla tavalla kuin nytkin. Eli kuukausisjoitukset rullaavat ja käteiskassa kasvaa. Toisaalta toivoisin, että markkinoilla alkaisi jossain vaiheessa tapahtua. Jokohan kesällä päästään reilummin alaspäin?

Suomisalkun osingot 2016

Suurin osa Suomisalkkuni osingoista on nyt maksettu ja loputkin on tiedossa, joten yhteenveto on paikallaan. Alla olevassa taulukossa on listattu kaikki Suomisalkkuni osakkeet ja näiden 2015 ja 2016 maksamat osingot. Yleinen linja on nousupainotteinen. Nollaosinkoja löytyy Talvivaaralta, Outoteciltä, Pihlajalinnalta ja Suomen Hoivatiloilta. Näistä ensimmäinen on aidosti murheenkryyni, toinen suurissa talousvaikeuksissa. Kaksi jälkimmäistä ovat kasvuyrityssijoituksia, joiden uskon maksavan osinkoja joskus tulevaisuudessa.

Toisesta taulukosta näkyvät euromääräisesti summat Suomisalkun osingoille vuonna 2016. Osinkoja tulee (bruttona) 2058 euroa, joka on reilusti enemmän verrattuna viime vuoden 1499 euroa. Osa noususta selittyy kasvaneilla osingoilla ja osa luonnollisesti uusilla sijoituksilla.

Yleinen tapa tarkastella osinkotuottoa on tuotto-% osakkeen arvolle (ao. taulukossa laskettuna irtoamispäivän kurssista). Lisäksi laitoin taulukkoon vertailun vuoksi tuotto-%:in suhteessa osakkeiden keskimääräiseen hankintahintaan. Tässä tulee hyvin esille pitkäjänteisen sijoittamisen mielekkyys. Useat osakkeet maksavat jo yli kymmenen prosentin osinkoja hankintahinnalle ja loppujenkin osalta tuottoprosentit näyttävät varsin mukavilta.

Taloudellinen riippumattomuus vaikeampaa saavuttaa tulevaisuudessa?

Tänä aamuna tuli tutustuttua varsin hyvin argumentoituun McKinseyn analyysiin (kts. Bloombergin uutinen). Analyysi keskittyy länsimarkkinoille ja pääviesti on se, että osake- että bondimarkkinoiden tuotot ovat olleet historiallisesti katsoen poikkeuksellisen hyvät viimeisen 30 vuoden aikana. Samanlaista jaksoa ei voida realistisesti odottaa jatkossa useastakin syystä:

• Inflaatio- ja korkotasot ovat laskeneet dramaattisesti. Tässä ympäristössä korkotuotot ovat olleet paikoin todella hyviä. Jatkossa nämä vaikuttavat sitten päinvastoin.
• Yritysten tuottavuus on kasvanut hurjaa vauhtia eri syistä johtuen, kuten globaalista halpatyövoimasta ja maailmankaupan kasvusta. Useat näistä draivereista hidastuvat reilusti jatkossa. Lisäksi vastaan tulevat myös maapallon rajalliset resurssit ja mm. ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, jotka eivät ole täysin synkassa yritysten tuottojen kasvun kanssa.

McKinseyllä päätellään melko dramaattisesti, että 30-vuotiaan sijoittaan pitäisi laitaa säästöön lähes tuplamäärä verrattuna edellisen sukupolven sijoittajiin. Jos tämä on edes lähellekään totta, niin tällä on merkittäviä vaikutuksia taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen. Omat laskelmani vuonna 2010 tulivat siihen johtopäätökseen, että miljoonan euron sijoitusomaisuus riittäisi "yltäkylläiseen elämään" ja 200 000 euron sijoitusomaisuus minimi-kituuttamiseen. Näissä käytin tuotto-odotuksena 6%:ia, vieläpä sillä oletuksella että osa omaisuudesta olisi pienriskisissä korkosijoituksissa.

Tällä hetkellä kuulun tähän 30+ vuotiaiden sijoittajien joukkoon, ja sijoitusomaisuutta on tällä hetkellä n. 150 000 euroa. Miljoonaan on vielä pitkä matka, pariin sataan tuhanteen toisaalta hyvin lyhyt. Jos tuotto-odotukset laskevat reilusti, niin helppoa ei taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen tule olemaan.

Mitä olette asiasta mieltä? Onko syytä tarkistaa taloudellisen riippumattomuuden laskelmia ja mahdollista eläköitymispäivää?

Alla oleva kuva tiivistää McKinseyn näkemykset graafisesti (klikaa kuva isommaksi).

Mielenkiintoisia pörssitulokkaita

Pitkästä aikaa Suomen pörssissä tapahtuu. Listauksia tulee jatkuvasti sekä päälistalle että First Northiin. Tähähän on kauan kaivattu.

Listausinnosta voi olla kahta mieltä. Ensinnäkin talouden piristymistä kuvaa se, että kasvuhakuiset yritykset hakevat pääomaa ja näkyvyyttä pörssistä. Kääntöpuoli on se, että pörssisyklin aallonharjalla listauksia on hyvä tehdä, koska tällöin ne onnistuvat ja listausanneista irtoaa hyviä (=korkeita) arvostustasoja listautujille. Ostajapuolella sitten on vaikeampaa saada "hyvä diili".

Koen tilanteen haastavaksi. Uusissa yrityksissä on hyvin paljon mielenkiintoisia yrityksiä, joista kahteen olenkin jo sijoittanut (Pihlajalinna ja Suomen Hoivatilat). Arvostustasot yleisesti ottaen vaikuttavat kovilta pörssisyklin tässä vaiheessa, mutta toisaalta tekisi mieli päästä mukaan pörssitaipaleiden alkupuolella. Seuraavassa pari mielenkiintoista ostokandidaattia:

Consti: Korjausrakentamiseen keskittyvä yhtiö on mielenkiintoinen defensiivinen osake. Viime aikoina Consti on ollut kovassa nosteessa. Alkaa olla jo "rannalle jäänyt" olo.

Verkkokauppa.com: Suomen Amazon.com. Ei muuta sanottavaa. Kovaa nousua takana.

Taaleri: Mielenkiintoinen päälistalle siirtynyt finanssitalo. Joku on jossain sanonut tätä tulevaksi "Sammoksi".

United Bankers: Toinen varainhoitotalo, joka on listattu First Northiin. Tutustuin yritykseen tehdessäni merkintää Suomen Hoivatiloihin. Vaikuttaa varsin laadukkaalta toimijalta. Mahdollinen yritysjärjestelyn kohde tai tekijä tulevaisuudessa (samoin toki Taaleri).

Mitä mieltä olette näistä tai muista pörssin tulokkaista?

Romahdusta odotellessa: Katsaus osto-ohjelmiin

Osakemarkkinat ovat viime aikoina heiluneet voimakkaasti ja tämä on avannut mielenkiintoisia ostopaikkoja. Välillä on kuitenkin hyvä katsoa vähän isompaa kuvaa. Tästä näkökulmasta näyttäisi siltä, että vuodesta 2009 asti jatkunut indeksien elvytysvetoinen kasvu alkaa taittua. Esimerkiksi paljon seurattu S&P500 indeksi on käytännössä vuoden 2015 alusta lähtien heilunut loivasti laskevassa trendissä. Vuoden 2009 alusta lähtevä kuva alla kertoo paljon (S&P500 indeksi, Google Finance).

Tässä tilanteessa oma ratkaisuni on kerätä käteiskassaa ja määrittää selkeät osto-ohjelmat omistuksille joita haluan salkkuuni lisätä. Tällä hetkellä minulla on osto-ohjelmat käynnissä kolmen ETF:n osalta. Seuraavat osto-ohjelmien triggerit on lueteltu tässä:

CRBN: iShares MSCI ACWI Low Carbon Target ETF

• Seuraava ostotaso 80 dollaria, edellinen osto 85,72
• Päivän hinta 90,54 dollaria

VNQ: Vanguard REIT ETF

• Seuraava ostotaso 70 dollaria, edellinen osto hintaan 76,22
• Päivän hinta 82,70 dollaria

VNQI: Vanguard Global ex-US Real Estate ETF

• Seuraava ostotaso 45 dollaria, edellinen osto hintaan 50,83
• Päivän hinta 52,85 dollaria

Osto-ohjelmien seuraavat ostot vaatisivat 10% kokoluokkaa olevia pudotuksia indekseihin. Kurssilaskujen aikana on yleensä vaikeaa odotella sopivaa ostohetkeä, ja ainakin itselläni käy niin että teen ostoja liian aikaisin ja sitten kun ostopaikat ovat todella hyviä, alkaa kassa olla tyhjä. Osto-ohjelmilla saan korjattua tämän inhimillisen "virheen", mutta toki tämä ei estä tekemästä liikaa ostoja muualla.

2016 / Q1 Tilinpäätös: Loppujen lopuksi tasaista

Vuosi 2016 alkoi hyvin dramaattisilla pörssipudotuksilla käytännössä joka puolella. Vastaavasti rekyyli helmikuusta lähtien toi pörssit takaisin lähes vuoden alun tasoilleen. Omassa salkussani tämä näkyy yllättävänkin tasaisena lopputuloksena. Seuraavassa ensimmäisen kvartaalin avainluvut.

• Uusi sijoitettu pääoma 2016 Q1 aikana: 2529 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 1171 euroa (0,8 %)

• Osingot (netto): 440 euroa

• Tuotto-% (pl. osingot): -0,9 %

Hyvin tasaista menoa siis lopulta. Salkun sisältö muuttui kuitenkin melkoisesti kvartaalin aikana. Ensinnäkin, tein runsaasti myyntejä kun hankkiuiduin eroon ylihintaisista swap-ETF:stä, liian aikaisin hankitusta valtionlaina short-ETF:stä, sekä OP:n Afrikka -rahastosta.

Ostoja tein hyvin laajalla rintamalla, johtuen osittain OP:n ilmaiskampanjasta. Pikkuostoja tein mm. Nokiaan, Pihlajalinnaan, ja Outoteciin. Uutena salkkuun ostin suoraan osakeannista Suomen Hoivatiloja. Tämä hankinta osottautui menestykseksi, sillä merkkasin 400 kpl osaketta hintaan 3,2 euroa ja tällä hetkellä päivän kurssi on 3,74 kun osakkeella on käyty kaksi päivää kauppaa pörssissä. Muita mielenkiintoisia hankintoja kvartaalin aikana oli Vietnam ja Frontier Markets ETF:t. Lisäksi lisäilin omistuksia VNQ:ssa, VNQI:ssa ja CRBN:ssä siinä vaiheessa kun kurssit olivat isommassa laskussa. Erittäin reipas kvartaali siis takana!

Alla oleva kuvaaja näyttää salkun kehityksen. Kuten näkyy, 2016 eka kvartaali ei salkkua juuri heilauttanut.

Salkun allokaatio ei myöskään merkittävästi muuttunut. Kehittyneet ja kehittyvät markkinat ovat tavoiteallokaationi 20 %:in mukaisia. Osakepoiminnat ovat edelleen ylipainossa korkosijoituksiin nähden, ja tilanne tulee jatkumaan näin lähivuosina.

 

Loppuvuodelle odotan pörssissä sahaavaa liikettä, mahdollisesti pikkuhiljaa karhumarkkinaksi kääntyvää kehitystä. Tarkoitus olisi olla kärsivällinen ja käyttää käteiskassaa pääasiassa osto-ohjelmien mukaisiin ostoihin sitä mukaa kun markkinat laskevat.

Onko asuntorahastoissa rakenteellinen ongelma?

Epävarmojen osakemarkkinoiden ja alhaisen korkotuoton maailmassa yksityissijoittajia kiinnostaa yhä enemmä asuntosijoittaminen. Monella ei ole mahdollisuutta ostaa kokonaista sijoitusasuntoa, joten tähän tarpeeseen on lanseeerattu kiihtyvään tahtiin erilaisia rahasto ja REIT-tuotteita (ohessa hyvä blogimerkintä joka esittelee vaihtoehtoja).

Katsoin äskettäin MOT-dokumentin "Pikavoittoja vuokra-asunnoilla" (linkki), joka käsitteli institutionaalisten sijoittajien - kuten asuntorahastojen - vaikutusta vuokramarkkinoille. Hyvin mielenkiintoista on, että vuokrat ovat jatkaneet nousuaan samalla kun asuntojen hintakehitys ei ole enää noussut entiseen tahtiin. Kysyntä ja tarjonta, sanoisi joku. Toinen taas havaitsisi tässä sijoituskuplan piirteitä.

MOT:in pääpointti oli, että ammattimainen asuntosijoittaminen nostaa vuokratasoja kohtuuttomasti ja tämä johtaa myös sijoitustuotteiden mahdollisesti kestämättömiin kustannusrakenteisiin. Itsekin olen tätä ihmetellyt Orava Asuntorahaston osalta useaan otteeseen (kts. esim tämä bloggaus).

Asuntorahastoissa tuotto koostuu usein kolmesta komponentista:

1. Vuokratuotto
2. Myytyjen asuntojen myyntivoitot
3. Laskennalliset voitot rakennusliikkeiltä saaduista alennuksista arvioituun markkinahintaan verrattuna

Tavalliselle asuntosijoittajalle kaksi ensimmäistä ovat "tuottoa", koska kyseessä on todellinen raha. Institutionaaliset sijoittavat kertovat kolmannen tuottokomponentin olevan mahdollinen, koska he saavat "tukkualennuksia".

Mikä tässä sitten on ongelma? MOT-ohjelmassa asia tuotiin hyvin esille, kun selvitettiin Orava Asuntorahaston kulurakennetta. Yhteenlasketut vuotuiset kulut ovat jopa korkeammat kuin kaksi ensimmäistä tuottokomponenttia, eli ne mitkä MOT:in toimittaja laskee "oikeaksi rahaksi".

Sinänsä ei ole mitenkään laitointa tai edes epäloogista merkata tuotoksi laskennallisia voittoja, joita suursijoittaja saa alennuksista. Oravan toimitusjohtaja myös selittaa asian dokkarissa parhaansa mukaan. Silti se tuntuu hyvin epämääräiseltä, ja mitään takuitahan siitä ei ole että aikanaan asunnot saa myytyä tietyllä hinnalla. MOT:in toimittajan vertaukset pyramidipeliin olivat mielestäni silti liian pitkälle vietyjä.

Itse näen tällaiset kulurakenteet ongelmallisena useammastakin syystä. Ensinnäkin, kun joskus korot nousevat, tämä tekee hallaa asuntorahastojen velkavipuiselle logiikalle. Toisekseen, vuokria ei luultavasti voi ikuisesti nostaa nopeammin kuin vuokralaisten maksukyky kehittyy. Kysyntä ja tarjonta tässäkin. Kolmanneksi, jos tuloksiin merkattujen asuntojen markkinahinnat kääntyvät laskuun, kärsii myös edellä mainittu laskennallinen tuottokomponentti.

Mitä mieltä lukijat ovat tästä? Olenko turhaan huolissani? Itse en ole tämän tyyppisiin vuokraasuntorahastoihin lähtenyt mukaan, vaan pysynyt enemmän globaalilla REIT-markkinalla (VNQ & VNQI) sekä liike- ja hoivakiinteistöissä (Sponda, Citycon & Suomen Hoivatilat).

Osakeantimerkintä: 400 kpl Suomen Hoivatilat Oyj

Kuten eilen pohdiskelin, osallistuin Suomen Hoivatilat Oyj:n listautumisantiin First North -markkinapaikalle. Käytännössä tämä oli helppoa ja nopeaa. Merkintä piti hoitaa United Bankersin nettisivujen kautta, mutta sen pystyi tekemään omalle arvo-osuustilille.

Sitouduin merkitsemään 400 kpl osaketta hintaan 3,2 e /kpl, yhteensä 1280 euroa. Minimisijoitus olisi ollut puolet tästä. Osakeannin ylimerkintätilanteessa tosin taataan vain 200 kpl jokaiselle sijoittajalle.

Tämä on ensimmäinen listautumisanti mihin osallistun, ja muutenkin ensimmäinen sijoitus First Northiin. Listautumiset ovat klassisia riskisijoituksia, ja olen näitä yleensä välttänyt. Hoivatilojen tapauksessa toimiala on niin kiinnostava, että haluan ehdottomasti katsoa tämän kortin.

Hyvin yksityiskohtaisia analyysejä löytyy mm. Inderesiltä ja Karo Hämäläisen blogista. Yleiskuvana on se, että pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja sadan prosentin vuokrausaste vähentävät riskejä. Kiinteistöalan sijoituksena tämä on hieman erilaiseen filosofiaan pohjautuva kuin paljon debatoitu Orava (tässä aiempaa pohdiskeluani). Muutoinkin antia kohtaan tuntuu olevan varsin positiivinen pöhinä blogosfäärissä. Tämä lupaa hyvää annin onnistumiselle, mutta ei toki välttämättä kerro sijoituksen kannattavuudesta mitään. Olisin itse asiassa mielellään pohtinut sijoitusta vielä viikonlopun yli, mutta annin ehtojen mukaan kaupankäynti saatetaan keskeyttää aikaisintaan tänään. Näillä siis mennään.

Hoivatilat luonnehtii itse toimintaansa näin:

"Suomalainen, vuonna 2008 perustettu hoiva- ja päiväkotitilojen sekä palvelukortteleiden tuottamiseen, rakennuttamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen erikoistunut palveluyhtiö. Olemme vahvasti mukana rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa väestön ikääntyminen ja keskittyminen sekä kaupungistuminen luovat kasvavan tarpeen sekä päiväkodeille että hoivan tiloille erityisesti kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä."

Tässä on kaksi todella selkeää megatrendiä: väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen. Hoivatilat -tyyppisillä toimijoilla on varmasti ainakin liiketoimintapotentiaalia. Hoiva-ala on samalla tietenkin hyvin kilpailtu. Tulen seuraamaan vuosien varrella mielenkiinnolla sitä, miten tämä listaus- ja business case menestyy.

Pikkuostoja: NOK & Citycon

Osuuspankin "osta ilmaiseksi" kampanja jatkuu vielä tämän kuun loppuun. Tämä mahdollistaa esimerkiksi omien salkkuosakkeiden pienet täydennykset. Kävin salkkua läpi ja tarkastelin tämänhetkisten sijoituskohteitteni hintatasoja tarkoituksena pienet lisäykset kampanjaa hyödyntäen. Tein äsken seuraavat ostot:

• Citycon 200 kpl hintaan 2,18 e/kpl. Ostin Cityconia jo aiemmin hintaan 2,07e. Kurssitaso oli tällöin lähellä kahden vuoden pohjiaan, ja on vieläkin. Citycon on osa lisääntynyttä fokustani kiinteistösijoittamiseen eri muodoissaan. Kvartaaliosinkojen maksu on asia mikä myös miellyttää - vaikka konkreettisesti tästä on hyötyä sitten joskus eläkkeellä :)
• Nokia 60 kpl hintaan 5,38 e/kpl. Nokian kurssi on viime aikoina kärsinyt mm. sijoittajien "pettymyksestä" markkinaodotuksien mukaisiin patenttikorvauksiin Samsungilta. Tein pienen lisäoston pottiin, joka oli nykyisellään voitolla yli 100%. Nokia on aiemmin tekemistäni halvoista ostoista kuitenkin muuttunut melkoisesti, ja on hyvin kiinnostava yhtiö pitkäaikaiseksi sijoitukseksi.

Nyt kun markkinat ovat vaihteeksi rauhoittuneet, ovat osto-ohjelmieni tasot karanneet jo melko kauas. Tästä syystä etsin nyt muita mielenkiintoisia sijoituskohteita. Yksi tällä hetkellä kiinnostava asia on Hoivatilat Oyj:n First North -pörssilistautumiseen osallistuminen (tässä toisen blogistin analyysiä). Aion perehtyä tähän caseen viikonlopun aikana. Kommentit ovat tervetulleita!

Spondan merkintäoikeusanti

Sponda on suomalainen kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö, joka on salkkuni yksi isoimpia yksittäisiä sijoituksia. Omistan Spondaa yhteensä 1215 osaketta (päivän arvo yli 4500 euroa). Spondassa minua miellyttää vuosien varrella tasaisesti nouseva osinkovirta.

Sponda teki kokoonsa nähden ison yksittäisen ostoksen, kun se osti Forum-kauppakeskuskiinteistön Helsingin paraatipaikalta. Tästä syystä Spondalla on käynnissä merkintäoikeusanti, jota perustellaan seuraavasti:

"Spondan Oyj:n hallitus on 29.2.2016 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla päättänyt 220,8 miljoonan euron merkintäoikeusannista. Osakeannissa hankittavilla nettovaroilla Sponda pyrkii palauttamaan Forum-kauppaa edeltävän pääomarakenteen ja omavaraisuustason. Yhtiö aikoo käyttää osakeannista saamansa nettovarat Forumin kiinteistöjen hankintaa varten otetun bridge-lainan osittaiseen takaisinmaksuun."

Merkintäoikeusanti tarkoittaa sitä, että nykyiset omistajat saavat tietyn määrän merkintäoikeuksia, joilla voidaan merkitä tietty määrä uusia osakkeita. Myös muut kuin omistajat voivat osallistua antiin jos ostavat merkintäoikeuksia pörssistä - joita taas nykyiset omistajat voivat halutessaan myydä.

Spondan annin ehdot ovat seuraavat: 

• Yksi (1) uusi osake jokaista täsmäytyspäivänä 2.3.2016 omistettua viittä (5) nykyistä osaketta kohti.

• Merkintähinta 3,90 euroa jokaiselta uudelta osakkeelta"

Omalta osaltani tämä tarkoitaisi oikeutta merkitä 243 uutta osaketta, joille tulee hintaa 947,7 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa postissa tulleen toimeksiantilapun täyttämistä ja pankkiin kiikuttamista. Varsin juhlallista! Tämä tuntuu itse asiassa todella kivikautiselta - fyysinen vierailu pankissa on omalle sukupolvelleni jotain mitä tapahtuu lähinnä asuntolainasta neuvotellessa jos silloinkaan. Omassa pankissani (OP) toimitaan näin, mutta tiedän että jossain onnistuvat osakeannit myös virtuaalisesti.

Aiemmat kokemukseni osakeanteihin osallistumisesta ovat olleet yleisesti varsin positiivisia. Parhaana esimerkkinä oli Nordean anti vuonna 2009, ja ainoana huonompana Talvivaaran surullisenkuuluisa "Maan anti" (kakkososaa odotellessa...). Spondan tapauksessa haluan osana pitkäjänteistä omistajuutta osallistua liiketoiminnan laajentamiseen. Sijoitus Forumiin on saanut sekä myönteistä että negatiivista palautetta nettikeskusteluissa. Itse uskon että pitkässä juoksussa tämän kaltaiset kiinteistöt tuottavat hyvin.

* EDIT: Annissa on kuitenkin pieni mutka matkassa, mikä meinasi mennä itseltäni jostain syystä ohi (kiitos kommenteista asian suhteen). Eli toteutushinta on tällä hetkellä olevaa kurssia 13 senttiä korkeampi, jolloin lisämerkintöjen teko ei tietenkään kannata. Miksi näin? Ilmeisesti kyse on uusien institutionaalisten omistajien mukaan tulo sovitulla hinnalla. JOS kurssi nousee annin aikana yli 3,9 euron, niin sitten tilanne on toinen. Pitää olla tutkalla.

Osto: FM & VNM

Viime viikolla kirjoitin luopuneeni ETF:istä, joissa swap-kustannukset olivat mielestäni ylisuuria. DX2Z:n myynti jätti 8000 euron potin sijoitettavaksi frontier-markkinoille. Frontier-markkinoilla tarkoitetaan "reunamarkkinoita", eli sellaisia mitä ei voida vielä laskea edes "kehittyvät markkinat" -kategoriaan. Tällaisia maita on useita mm. Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.

Sijoitin 8000 euroa suurinpiirtein puoliksi kahteen ETF:ään:

• iShares MSCI Frontier 100 ETF (tikkeri FM). Tämä ETF seuraa frontier-markkinoiden MSCI indeksiä, jossa on tyypillisesti 100 yritystä mukana. Suurimmat maat Kuwait, Argentiina, Nigeria ja Pakistan. Kulut 0,79% pa (eli huomattavasti halvempi kuin pois myymäni DX2Z missä kulut yli 2%).
• Market Vectors Vietnam ETF (tikkeri VNM). Nimensä mukaisesti tämä ETF seuraa Vietnamin osakemarkkinoita, ja kulut ovat 0,70% pa. Miksi Vietnam? En ole aiemmin kirjoitellut Vietnamista, mutta uutisia seuraamalla on saanut huomata, että Vietnamilla on potentiaalia nousta seuraavaksi Aasian menestystarinaksi. Tätä tarinaa elää vahvasti myös PYN Elite -rahasto, joka nykyään sijoittaa pääasiassa Vietnamiin. PYN:illä odotetaan että Vietnam nousisi lähivuosina jopa Emerging Markets -kategoriaan, joka toisi runsaasti lisää sijoittajia. Lisäksi Vietnamin markkinat ovat hyvin alhaalla jos tarkastellaan muutamaa viime vuotta.

Molemmat ovat fyysisesti replikoituja ja maksavat osingot ulos. Uudelleensijoittavia ETF:iä en näihin kategorioihin löytänyt joten näillä mennään frontier-markkinoiden osalta. Puolet yleisindeksiä, ja puolet reilumpaa maariskiä. Pidän tästä sekoituksesta :)

Suomen suosituimmat talousblogit listattu - Laiska sijoittaja jälleen top-3:ssa

Cision listasi jälleen suomen TOP-10 talousaiheiset blogit (kts. linkki). Listaus perustuu Cisionin mukaan "lukijoiden määrä ja blogiin tehtyjen viittausten todennäköisyys muualla verkossa (esimerkiksi hakukoneiden hakutuloksissa tai Twitterissä)." 

TOP-10 näyttää tältä:
1.  Nordnet blogi
2.  Tarkan markan blogi
3.  Laiska sijoittaja
4.  Akateeminen talousblogi
5.  Omistamisen jalo taito
6.  Rahalla vapaaksi
7.  Talous haltuun
8.  Raha ja talous
9.  Saituri
10.  Talouden tulkki 

Allekirjoittaneen blogi löytyy siis kolmannelta sijalta! Kiitos ja kumarrus kaikille lukijoille!

Blogini sijoitus oli kolmas myös edellisessä, vuonna 2014 tehdyssä listauksessa. Tietynlaista jatkumoa tässä on siis havaittavissa. Kuten kaksi vuotta sitten pohdiskelin, listasijoitus kertoo pitkäjänteisen blogikirjoittamisen voimasta, sillä en ole edelleenkään panostanut muihin sosiaalisen median kanaviin jotka on myös huomioitu tässä listauksessa. Todennäköisesti jatkossakin pitäydyn pelkästään blogikanavassa, sillä se toimii omaan "laiskaan" tyyliini parhaiten.

Joku saattaa pohdiskella, että minkälaisella lukijamäärällä tällaisen sijoituksen saavuttaa. Tällä hetkellä blogilla on kuukausittain n. 15 000 lukijaa, eli 500 päivässä. Vuonna 2014 lukema oli 10 000 kuukausittaisen lukijan kieppeillä. Huippukuukausi oli tämän vuoden tammikuu reilulla 21 000 lukijalla.

Kiitos vielä kerran kaikille lukijoille mielenkiinnosta vuosien varrella! Voin luvata että tyyli ei muutu radikaalisti. Blogi pysyy jatkossakin anonyyminä, todelliset sijoitustapahtumat ja varallisuusarvot paljastavana, ja vähintään muutaman kuukausittaisen päivityksen tahdissa.

Salkun siivousta: Kalliit swap-ETF:t pihalle ja halvempia tilalle

Pidin aikanaan johdannaissopimuksin toteutettuja ETF:iä ihan fiksuna ideana. Myyntiesitteissä kerrottiin tämän olevan tehokkaampi tapa hallinnoida indeksin seuraamista ja mm. uudelleensijoittaa osingot. Vastapuolena sitten tulisi riski rahojen osittaisesta menettämisestä liikkeellelaskijan mennessä konkurssiin. Riskeistä on taas viime aikoina varoiteltu (esim. Martin Paasin blogikirjoitus), ja rahastoyhtiöt ovat muuttaneet useita rahastojaan fyysisiksi.

Tänään "mittani tuli täyteen" ja myin pois DBX1 ja DX2Z -ETF:ät. Ensimmäisessä oli sijoituksia n. 4000 euron edestä ja jälkimmäisessä n. 8000 euron verran. Myyntitappioita tuli molemmista pari sataa euroa.

Nämä myynnit eivät johtuneet siitä, että olisin mennyt paniikkiin swap-rahastojen riskeistä, koska uskon yhä että riski ei ole kovin merkittävä (toki nyt en enää sille altistu). Myynnit johtuivat pettymyksestä swap-rahastojen kulurakenteeseen. DBX1 on emerging markets -ETF joka on muutenkin kohtuullisen kallis (0,65% pa). Mutta ilmeisesti sääntelyn lisääntymisen seurauksena nykyään ilmoitetaan "OTC Swap Transaction Costs", joka tälle ETF:lle on 0,15%. Eli hallinnointi yhteensä 0,8%, joka ei ole nyky-ETF-kentässä kilpailukykyinen. Ostinkin tämän tilalle saman tien vähän isomman potin IS3N-ETF:ää (hallinnointi 0,25% pa), jossa minulla on muutenkin suurin osa kehittyvien markkinoiden sijoituksista.

Isompi yllätys muhi DX2Z-ETF:ssä (S&P Select Frontier UCITS ETF) joka on muutenkin kallis, 0,95% pa. Tässä ETF:ssä swap-kustannukset ovat 1,17% eli kokonaiskulut vuodessa järkyttävät 2,12%! Tämä lähti salkusta nyt sitten ulos, enkä jää kaipaamaan :)

Jälkimmäiseen liittyen minulla on nyt ylimääräiset 8000 euroa mitkä voisi periaatteessa sijoittaa mihin vaan tai jättää käteiskassaan. Haluaisin kuitenkin pitää frontier-markkinoilla jonkinlaista pottia, joten ideoita otetaan vastaan sopivista ETF:istä! Bongasin jo yhden mielenkiintoisen - EMFM - joka tosin sijoittaa myös kehittyville markkinoille mutta jättää isoimmat kehittyvät pois. Olisiko mielipiteitä tämän tai muiden frontier-ETF:ien suhteen? Mielellään fyysisesti replikoituja ja osingot uudelleensijoittavia.

Osto Citycon, myynti DXSV

Turbulentti viikko loppui nousupäivään, mutta tein siitä huolimatta taas yhden lisäsijoituksen perjantain päätteeksi. Ostin noin tonnilla Cityconia kurssiin 2,07 e/kpl. Citycon on salkkuni toinen OMX-H:ssa listattu kiinteistösijoitusyhtiö (toinen on Sponda). Citycon on erikoistunut kauppakeskuksiin ja toimii Suomessa, Ruotsissa ja Balttiassa.

Cityconista odotan ennen kaikkea vakaata osingonmaksajaa, Spondan tyyliin. Hauska yksityiskohta Cityconin osinkopolitiikassa on siirtyminen kvartaaliosinkoihin. Jos joskus osinkotulot muodostavat minulle merkittävän tulonlähteen, ovat kvartaaliosingot huomattavasti miellyttävämpiä kuin kerran vuodessa maksettavat.

Olen harkinnut Cityconia aiemminkin, mutta toistaiseksi pitäytynyt ostoista. Jossain vaiheessa kun kurssit laskevat reippaasti, alkaa hintataso houkuttaa. Alla on Cityconin hinnan kahden vuoden kuvaaja, josta eilisen pohjahinta hyvin näkyy.

Oston lisäksi tein yhden myynnin, kun likvidoin kokonaan positioni DXSV-ETF:stä. Omistuksia tässä oli muutama tonni ja kirjasin tappioksi reilun satasen. Kyseessä oli ETF joka shorttaa euroalueen valtionlainoina. Sijoitusteesinä se, että euroalueen lainakorot lähtevät nousuun keskuspankkivetoisesti. Näin varmasti joskus tapahtuukin, mutta nyt näyttää siltä että lähiaikojen kehitys on ihan muuta. Ostin tätä viime vuoden toukokuussa (kts. merkintä) ja tarkoituksenani oli pitää sitä nousevan korkosyklin ajan. Tämä noususykli ei vielä ota tuulta alleen, palaan ehkä asiaan myöhemmin uudestaan. Lisäksi shortti-ETF on varsin spekulatiivinen sijoitus joka ei kuulu yleiseen strategiaani, joten myynti ei harmita sen ihmeemmin.

Osto: DX2J

Huhhuh, markkinoilla on tänäänkin hurja meininki! Oma reaktioni on ollut ostaa pikkuhiljaa lisää sitä mukaa kun markkinat laskevat. Kassaa on vielä jäljellä, joten tänäänkin tuli lisäys tehtyä.
 
Ostin DX2J-ETF:ää 30 euron tasolta noin tuhannella eurolla. Kyseessä on eurooppalaisiin pienyhtiöihin sijoittava DB:n ETF:ä (db x-trackers MSCI Europe Small Cap Index). Se on ollut jo hetken mukana Nordnetin kk-osto-ohjelmassani. Halusin kuitenkin tehdä lisäoston sillä toistaiseksi positioni on tässä ETF:ssä melko pieni, ja DX2J on suurinpiirtein kahden vuoden pohjilla tämän päivän hinnoilla. Jos markkinoilla laskumeininki jatkuu, niin seuraavan "extra-oston" voisin tehdä vaikkapa 25 euron hinnalla.

Jos laskumarkkinat jatkuvat - kuten oletan tapahtuvan - seuraavat ostot kohdistuvat johonkin kolmesta osto-ohjelmassani olevasta ETF:stä: CRBN, VNQ tai VNQI.

Pikkuostoja: NOK & PIHLIS

Jatkoin tänään aamupäivällä OP:n ilmaiskampanjan hyödyntämistä ja tein kaksi pikkuostoa: 60 kpl Nokiaa hintaan 5,26 e ja 20 kpl Pihlajalinnaa hintaan 13,85 e.

Nokian kurssi on lasketellut vuodessa yli 7 euron tasolta nyt jo lähes viiden euron hintoihin. Viime viikolla osake romahti jopa yli 10%, kun Samsungilta saatavien patenttikorvausten määrä selvisi. Mielenkiintoista tässä on se, että korvaukset olivat ennakko-odotusten mukaisia, mutta markkinareaktio oli silti näin voimakas (kts. Arvopaperin juttu). "Uudessa Nokiassa" on se hyvä puoli, että verkkobisnes on tylsää ja pitkäjänteistä nyt kun kuluttajabisneksestä on päästy eroon.  Käytin nyt tilaisuuden lisätä Nokiaa, kun osakkeen lasku oli tänäänkin varsin reipasta.

Pihlajalinnan osakkeen reipas lasku taas ei välttämättä johdu ylireagoinnista, vaan ihan oikeasta toimintaympäristön epävarmuudesta. Viime viikolla poliittinen riski näytti toteutuvan, kun hallitus on alkanut suunnitella määräaikaista lakia, joka estäisi kuntien ulkoistukset terveydenhuollossa (kts. Arvopaperin juttu). Tämä on takaisku Pihlajalinnan lähivuosien kasvunäkymille tässä segmentissä. Pidemmällä aikavälillä, SOTE-uudistuksen toteuduttua, asiat voivat kuitenkin parantua. Tästä syystä käytin markkinoiden voimakkaan reaktion hyväksi ja ostin 20 kpl lisää Pihlajalinnan osaketta. Strategianani on buy-and-hold, joten jospa jaksaisin katsoa tämän casen SOTE-uudistuksen yli ja pidemmällekin.

Kun katselee OMX-H:n kursseja, tekisi mieli tehdä enemmänkin ostoja. Toisaalta vanhasta kokemuksesta tunnistan virheen liian suurista ostoista liian aikaisin laskumarkkinalla. Yritänkin siis pitää näppini hetken erossa ostonapilta, ainakin siihen asti kunnes osto-ohjelmien seuraavat ostot tulevat ajankohtaiseksi. Jostain syystä tuntuu että en siinä onnistu :)

Markkinoilla hengähdystauko, osto-ohjelmien viritystä

Markkinoilla on ollut alkuvuodesta todella mielenkiintoista meininkiä. Olen odotellut jo pidemmän aikaa laskua, ja nyt sitä tuli ihan rytinällä. Kiinan markkinoiden volatiliteetti ja öljyn hinnan lasku aiheuttivat laskua joka puolella maailmaa. Otin pelikassan käyttöön ja tein ostoksia suomiosakkeissa kahteen otteeseen (1 & 2), CRBN:ssä, Seligson Russian Prosperityssä, VNQ:ssa ja VNQI:ssä. Melkoiset hankinnat siis takana, ja näistä moni perustui aiemmin päättämiini osto-ohjelmiin. Katsastetaanpa ensin miten näissä kävi (hinnoissa kulut huomioitu):

• Fortum: Kaksi ostosta, 7.1. hintaan 13,24 ja 20.1. hintaan 12,60. Nousua 9,1% ja 14,7%
• Outotec: 7.1. hintaan 3,04. Nousua 18,4%
• Sponda: 20.1. hintaan 3,40. Nousua 10,1%
• Nordea: 20.1. hintaan 8,99. Nousua 2,8%
• CRBN: 15.1. hintaan 85,72. Nousua 0,27%
• VNQ: 15.1. hintaan 76,22. Nousua 0,37%
• VNQI: 6.1. hintaan 50,83. Laskua 4,79%
• Seligson Russian Prosperity: 13.1. hintaan 58,9. Laskua 2,12%

Olen varsin tyytyväinen ostoihin, erityisesti suomiosakkeiden osalta. Ostoksia paransi entisestään sopivasti osunut OP:n kampanja, jossa merkintäkulut olivat ilmaiset.

Käteiskassassa on yhä jäljellä lähes kymppitonni, joten olen valmiina jatkamaan ostoja jos markkinat dippaavat uudestaan. Pidän tätä todennäköisenä jossain vaiheessa vuotta. Keskuspankit kyllä yrittävät tätä viivyttää, mutta jossain vaiheessa markkinasykli kääntyy alas. Nyt on menty jo historiallisesti tarkastellen erittäin pitkään nousua (pl. kehittyvät markkinat). Tässä vaiheessa on hyvä kirjata esille jo aiemmin päätetyt osto-ohjelmien seuraavat tasot:

• VNQ: 70 dollaria
• VNQI: 45 dollaria
• Seligson Russian Prosperity: RTS-indeksi alle 600 pistettä

Lisäksi lanseeraan tässä vielä yhden osto-ohjelman lisää. CRBN-ETF:n sijoituscasen olen jo aiemmin miettinyt, ja koska se on globaalisti hajautettu edullinen indeksirahasto, tarkoitus olisi ostella sitä pikkuhiljaa yhdeksi salkun peruskivistä. Viiden dollarin sääntö on näissä jenkki-ETF:ssä minulla muutenkin käytössä, joten mennään CRBN:n osalta jatkossa sillä. Seuraavat ostot siis tasoilta 80, 75, 70, jne.

En usko että ihan heti näihin osto-ohjelmien tasoon päästään, sillä markkinoilla näyttää olevan menossa keskuspankki- ja öljyvetoinen helpotusralli. Tämäkin sopii minulle, mutta toisaalta pitkän aikavälin buy-and-hold sijoittajani toivoisi niitä ostopaikkoja. Nyt kun niitä pääsi välillä maistamaan, niin lisää kyllä kaipaisi!

Minkälaisia suunnitelmia blogin lukijoilla on tälle vuodelle? Onko käteiskassaa varattu ostoihin, vai joko on "all in"?