Tänään oli taas ns. Nokia-päivä, kun kaiken (osake)kansan kännykkäjätti julkisti tuloksensa. Tällä kertaa tarjolla oli kohtuullisen mukavaa kuultavaa.
Yleisesti ottaen tulos meni analyytikkojen odotusten mukasesti tai vähän paremmin, ja Lumioitakin on myyty kuulemma yli miljoona kappaletta. Tämä on tärkeä tieto siinä mielessä, että Microsoft/Nokia -ekosysteemin tuotosten onnistumiset ovat Nokian tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Toivotaan, että Lumia menestyy jatkossa entistä paremmin.
Osinkoesitys oli 0.20 euroa osakkeelta, joka on puolet viime vuotisesta. Itse odotin optimistisesti vähän enemmän, mutta kovin pahasti tämä laskenut osinko ei näyttänyt markkinoita haittaavan. Tätä kirjoitettaessa Nokian osake on n. 6 % nousussa.
torstai 26. tammikuuta 2012
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Viime vuoden osakeostot - pohdintaa ajoituksesta
Viime vuosi oli todella ankeaa aikaa sijoittajalle. 2011 oli itse asiassa yksi Suomen pörssihistorian kurjimmista. Läpi viime vuoden tein sijoituksia yksittäisiin pörssiyhtiöihin, ajatuksena joka kerta löytää mahdollisesti alihinnoiteltuja kohteita. Nyt kun alkuvuosi on näyttänyt vähän merkkejä orastavasta noususta, uskaltaa viime vuoden ostoksia jo vilkaista - tältä ne siis näyttävät:
Talvivaara oli yksi vuoden 2011 suurista panostuksista ja se on salkkuni toiseksi suurin osakesijoitus Metson jälkeen. Tein TV:ssä laajahkon osto-ohjelman, joka alkoi aivan liian aikaisin ja ei osunut lopulta aivan pohjille. Ostin TV:tä yhteensä 5 erää eri aikoina - ensimmäinen erä on nyt tappiolla 25 % ja viimeisin erä voitolla 38 %. Kokonaisuudessaan Talvivaara on minulla tällä hetkellä pari prosenttia miinuksella, joten kovin hyvin ajoitukset eivät menneet. Toisaalta voin olla tyytyväinen, että TV nousi lopulta isoilta miinuslukemilta jo lähes break-eveniin.
Toinen huonohkoa ajoitusta edustava osakeosto kohdistui Capmaniin, jota lisäsin mielestäni halpaan hintaan (1,62 euroa) maaliskuussa. Ajoitus paljastuikin aivan surkeaksi ja loppuvuosi lasketeltiinkin sitten alle euron hintoihin. Tämän päivän kurssilla miinusta mahtavat 34%! Ehkäpä kevään osinkotuotot tuovat vähän lohdutusta.
Seuraavaksi lisäsin Nokiaa heinäkuussa noin neljällä eurolla. Tässäkin ajoitus olisi voinut olla vähän parempi, mutta viime aikaisen nousun myötä tämä osto on n. 10 % plussalla. Ja luulen, että tulevaisuudessa neljän euron hinta paljastuu todella hyväksi diiliksi.
Keskoa lisäsin kahteen otteeseen, kun aloin pohtimaan kesällä suhteellisen defensiivistenkin yhtiöiden laskun mielettömyyttä. Elo- ja syyskuussa ostetut erät ovat mukavasti voitolla (+11% ja +20%).
Metsoa lisäsin myös kahteen otteeseen, koska finanssikriisin aikana sain hyviä kokemuksia siitä, miten turhan alas näin hyvä yhtiö voi vajoata - ja että sitä seuraava nousu on aivan yhtä voimallista. Ensimmäinen elokuussa tehty osto ei osunut oikein kohdilleen (n. 30 euroa) ja se on voitolla vasta n. 6%. Toinen, lokakuussa tehty osto osuikin sitten lähemmäksi pohjia (tasan 20 euroa) - voittoa tälle erälle on kertynyt 59 %! Tämä olikin viime vuoden yksittäisistä poiminnoista paras osuma.
Stockmannin osto elokuussa ei taas osunut kovin nappiin, sillä Stockan isompi laskettelu oli vasta edessä. Viime aikojen nousun myötä tämä ostos on kuitenkin vain 5 % tappiolla.
Elokuussa lisäsin myös Nordeaa, jossa ajattelin aloittaa isompaa osto-ohjelmaa jos kurssi painuu alle viiden euron. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan tämä jäi ainoaksi lisäykseksi Nordeassa. Elokuinen ostos on n. 8 % plussalla.
Elokuu olikin minulle todellinen shoppailukausi, sillä lisäsin myös Oriola-KD:tä, hintaan 1,78 euroa. Tähän innoituksena oli mielestäni ylilyöty kurssilasku ja Phoebuksen peesaus. Oriola kävi kyllä vielä matalammalla, mutta viime aikojen hyvien nousujen jälkeen tämä ostos on 14 % plussalla.
Uutena lisäyksenä salkkuuni tuli vuonna 2010 vielä Cargotec, jota ostin kolmessa eri erässä suurinpiirtein hinnoilla 19,7 ja 24,9 euroa (lokakuussa) ja vielä 20,5 euroa (joulukuussa). Jokainen erä on voitolla (+34%, +6% ja +29%), joten Cargotecin osalta pieni osto-ohjelma näyttää onnistuneen kohtalaisen hyvin.
Osakemarkkinoiden tulevaisuuden suunnastahan ei voi paljon sanoa, mutta oma odotukseni on edelleen tälle vuodelle varovaisen positiivinen. Jos tämä skenaario toteutuu, voin olla kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen vuoden 2011 panostukeen (ja ajoitukseen) osakepoiminnassa.
Talvivaara oli yksi vuoden 2011 suurista panostuksista ja se on salkkuni toiseksi suurin osakesijoitus Metson jälkeen. Tein TV:ssä laajahkon osto-ohjelman, joka alkoi aivan liian aikaisin ja ei osunut lopulta aivan pohjille. Ostin TV:tä yhteensä 5 erää eri aikoina - ensimmäinen erä on nyt tappiolla 25 % ja viimeisin erä voitolla 38 %. Kokonaisuudessaan Talvivaara on minulla tällä hetkellä pari prosenttia miinuksella, joten kovin hyvin ajoitukset eivät menneet. Toisaalta voin olla tyytyväinen, että TV nousi lopulta isoilta miinuslukemilta jo lähes break-eveniin.
Toinen huonohkoa ajoitusta edustava osakeosto kohdistui Capmaniin, jota lisäsin mielestäni halpaan hintaan (1,62 euroa) maaliskuussa. Ajoitus paljastuikin aivan surkeaksi ja loppuvuosi lasketeltiinkin sitten alle euron hintoihin. Tämän päivän kurssilla miinusta mahtavat 34%! Ehkäpä kevään osinkotuotot tuovat vähän lohdutusta.
Seuraavaksi lisäsin Nokiaa heinäkuussa noin neljällä eurolla. Tässäkin ajoitus olisi voinut olla vähän parempi, mutta viime aikaisen nousun myötä tämä osto on n. 10 % plussalla. Ja luulen, että tulevaisuudessa neljän euron hinta paljastuu todella hyväksi diiliksi.
Keskoa lisäsin kahteen otteeseen, kun aloin pohtimaan kesällä suhteellisen defensiivistenkin yhtiöiden laskun mielettömyyttä. Elo- ja syyskuussa ostetut erät ovat mukavasti voitolla (+11% ja +20%).
Metsoa lisäsin myös kahteen otteeseen, koska finanssikriisin aikana sain hyviä kokemuksia siitä, miten turhan alas näin hyvä yhtiö voi vajoata - ja että sitä seuraava nousu on aivan yhtä voimallista. Ensimmäinen elokuussa tehty osto ei osunut oikein kohdilleen (n. 30 euroa) ja se on voitolla vasta n. 6%. Toinen, lokakuussa tehty osto osuikin sitten lähemmäksi pohjia (tasan 20 euroa) - voittoa tälle erälle on kertynyt 59 %! Tämä olikin viime vuoden yksittäisistä poiminnoista paras osuma.
Stockmannin osto elokuussa ei taas osunut kovin nappiin, sillä Stockan isompi laskettelu oli vasta edessä. Viime aikojen nousun myötä tämä ostos on kuitenkin vain 5 % tappiolla.
Elokuussa lisäsin myös Nordeaa, jossa ajattelin aloittaa isompaa osto-ohjelmaa jos kurssi painuu alle viiden euron. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan tämä jäi ainoaksi lisäykseksi Nordeassa. Elokuinen ostos on n. 8 % plussalla.
Elokuu olikin minulle todellinen shoppailukausi, sillä lisäsin myös Oriola-KD:tä, hintaan 1,78 euroa. Tähän innoituksena oli mielestäni ylilyöty kurssilasku ja Phoebuksen peesaus. Oriola kävi kyllä vielä matalammalla, mutta viime aikojen hyvien nousujen jälkeen tämä ostos on 14 % plussalla.
Uutena lisäyksenä salkkuuni tuli vuonna 2010 vielä Cargotec, jota ostin kolmessa eri erässä suurinpiirtein hinnoilla 19,7 ja 24,9 euroa (lokakuussa) ja vielä 20,5 euroa (joulukuussa). Jokainen erä on voitolla (+34%, +6% ja +29%), joten Cargotecin osalta pieni osto-ohjelma näyttää onnistuneen kohtalaisen hyvin.
Osakemarkkinoiden tulevaisuuden suunnastahan ei voi paljon sanoa, mutta oma odotukseni on edelleen tälle vuodelle varovaisen positiivinen. Jos tämä skenaario toteutuu, voin olla kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen vuoden 2011 panostukeen (ja ajoitukseen) osakepoiminnassa.
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
Swap-pohjaisten ETF:ien riski pieneni DB:n tuotteiden osalta?
Synteettisten, ns. swap-pohjaisten ETF:ien riskeistä on viime aikoina riittänyt puhetta. Näissä on "normaaleihin", fyysisesti replikoiviin ETF:iin verrattuna lisäriskinä käytännössä pahimmillaan 10% vastapuoliriski. Tämä riski voi realisoitua, jos ETF:n liikkeellelaskija kaatuu. Parissa blogissa näistä riskeistä onkin kirjoitettu ansiokkaasti (KTR & Arvosijoittaja).
Salkussani on tällä hetkellä useita swap-pohjaisia tuotteita (DXET, DBX1, DX2Z & DXSU), joten asia luonnollisesti kiinnostaa myös minua. En ole asiasta kuitenkaan jaksanut valtavasti ahdistua, sillä en ole laittanut kaikkia munia samaan koriin, vaan käytän myös fyysisesti replikoivia ETF:iä ja suoria osakesijoituksia, jotka muodostavat salkustani suurimman osan.
Swap-pohjaisilla ETF:illä on kuitenkin etunsa, ja siksi olen päätynyt sijoittamaan osan sijoitusvarallisuudestani niihin. Swap-pohjaiset ETF:t ovat kulurakenteeltaan kevyempiä koska fyysistä omistusta ei ole ja tämän puitteissa mahdollistuu ETF:n liikkeellelaskijalle muun muassa mahdollisuus uudelleensijoittaa osinkoja halvemmalla. Parhaassa tapauksessa tämä kustannustehokkuus kompensoidaan asiakkaalle päin edes osittain. Itse olen käyttänyt Deutche Bankin tuotteita, koska suomalaisena sijoittajana arvostan osinkojen uudelleensijoittamista, joka mahdollistaa alati suurenevien osinkoverojen välttämisen ja näin korkoa korolle efektin pidemmällä aikavälillä (katso mietteitäni esim. DXET:stä tästä ja tästä).
Vastapuoliriski on kuitenkin olemassa ja se kieltämättä vähentää Swap-pohjaisten ETF:ien houkutusta. Äskettäin kuitenkin yksi seikka on ilmestynyt globaaliin sääntelykenttään, joka voi helpottaa pahimpia pelkoja edes hieman. Tämä seikka on Globally Systemically Important Financial Institutions -lista (kts. lista tästä ja lisätietoa täältä) joka on ylikansallinen listaus pankeista, joiden kaatumista pyritään välttämään erilaisin toimin.
Ilahduttavaa kannaltani on, että Deutche Bank on tällä ns. Too Big to Fail -listalla. Vaikka sääntelyn tehokkuudesta finanssimarkkinoilla voi olla montaa mieltä, niin otan tämän "too big to fail" -asian DB:n osalta positiivisena seikkana huomioon, joka osittain vähentää DB X-trackereiden vastapuoliriskiä.
Salkussani on tällä hetkellä useita swap-pohjaisia tuotteita (DXET, DBX1, DX2Z & DXSU), joten asia luonnollisesti kiinnostaa myös minua. En ole asiasta kuitenkaan jaksanut valtavasti ahdistua, sillä en ole laittanut kaikkia munia samaan koriin, vaan käytän myös fyysisesti replikoivia ETF:iä ja suoria osakesijoituksia, jotka muodostavat salkustani suurimman osan.
Swap-pohjaisilla ETF:illä on kuitenkin etunsa, ja siksi olen päätynyt sijoittamaan osan sijoitusvarallisuudestani niihin. Swap-pohjaiset ETF:t ovat kulurakenteeltaan kevyempiä koska fyysistä omistusta ei ole ja tämän puitteissa mahdollistuu ETF:n liikkeellelaskijalle muun muassa mahdollisuus uudelleensijoittaa osinkoja halvemmalla. Parhaassa tapauksessa tämä kustannustehokkuus kompensoidaan asiakkaalle päin edes osittain. Itse olen käyttänyt Deutche Bankin tuotteita, koska suomalaisena sijoittajana arvostan osinkojen uudelleensijoittamista, joka mahdollistaa alati suurenevien osinkoverojen välttämisen ja näin korkoa korolle efektin pidemmällä aikavälillä (katso mietteitäni esim. DXET:stä tästä ja tästä).
Vastapuoliriski on kuitenkin olemassa ja se kieltämättä vähentää Swap-pohjaisten ETF:ien houkutusta. Äskettäin kuitenkin yksi seikka on ilmestynyt globaaliin sääntelykenttään, joka voi helpottaa pahimpia pelkoja edes hieman. Tämä seikka on Globally Systemically Important Financial Institutions -lista (kts. lista tästä ja lisätietoa täältä) joka on ylikansallinen listaus pankeista, joiden kaatumista pyritään välttämään erilaisin toimin.
Ilahduttavaa kannaltani on, että Deutche Bank on tällä ns. Too Big to Fail -listalla. Vaikka sääntelyn tehokkuudesta finanssimarkkinoilla voi olla montaa mieltä, niin otan tämän "too big to fail" -asian DB:n osalta positiivisena seikkana huomioon, joka osittain vähentää DB X-trackereiden vastapuoliriskiä.
tiistai 3. tammikuuta 2012
Vahvalla nousulla uuteen vuoteen
Tämä viikko on alkanut erittäin vahvasti osakemarkkinoilla Suomessa ja muualla. Siinä missä loppuvuosi kynnettiin syvissä vesissä, on tunnelma kepeän vihertävä heti vuoden alkuun. Syynä tähän on yllättävän vahvat talous/työttömyysluvut Jenkkilässä ja Saksassa. Lisäksi Italian ja Espanjan lainahuutokaupat ovat sujuneet hyvin.
Markkinat ovat nykyään siinä mielessä sekopäiset, että loppuviikosta sentimentti saattaa olla taas hiilenmusta. Tästä huolimatta olen positiivisella mielellä alkavalle vuodelle, ja olen tyytyväinen viime vuoden viimeiseen vetoon lisätä syklisiä vielä Joulukuussa (ensimmäinen ja toinen ajatus).
Lisäbonuksena vuoden vahvalle alulle Talvivaara yllätti tuotannollaan positiivisesti, tehden 2011 Q4:lla tuotantoennätyksen. Talvivaara on ollut salkkuni suurin laskija keskihinnan alennuksista huolimatta ja nyt sitten nousua tuli yhdessä päivässä 16 %!
Markkinat ovat nykyään siinä mielessä sekopäiset, että loppuviikosta sentimentti saattaa olla taas hiilenmusta. Tästä huolimatta olen positiivisella mielellä alkavalle vuodelle, ja olen tyytyväinen viime vuoden viimeiseen vetoon lisätä syklisiä vielä Joulukuussa (ensimmäinen ja toinen ajatus).
Lisäbonuksena vuoden vahvalle alulle Talvivaara yllätti tuotannollaan positiivisesti, tehden 2011 Q4:lla tuotantoennätyksen. Talvivaara on ollut salkkuni suurin laskija keskihinnan alennuksista huolimatta ja nyt sitten nousua tuli yhdessä päivässä 16 %!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)