Vuoden 2012 ensimmäinen kvartaali oli pitkästä aikaa nousua lähes joka markkinalla. Salkkuni nousikin pienestä tappiosta voiton puolelle, päätyen n. 68000 euroon vuoden vaihteen 60 tuhannen tasalukemista (kts kuvio alla). Ihan mukavaa nousua siis alkuvuodesta, vaikka viime viikkoina suomalaiset osakkeet ovat pudonneet jonkun verran osingoista johtuen ja muutenkin.
Sijoituksia tein alkuvuodesta lisää reilun parin tonnin edestä (Seligson Euro Obligaatio ja Nokia). Ennen kesää isompia ostoja ei ole suunnitteilla, ellei markkinoilla avaudu hyviä ostopaikkoja. Jos nousu taas jatkuu, niin salkun arvo kasvaa vauhdilla syklisten osakkeiden määrästä johtuen - viime syksynä ostetut Metsot ja Cargotecit ovat olleet nytkin kovassa nosteessa.
Joka tapauksessa lisäsijoitukset tulevat tänä vuonna suuntautumaan muualle kuin Suomeen, sillä tarkoituksenani on painaa kotimaisten osakkeiden osuus nykyisesta 48 %:sta kohti 30 %:ia. Ihan hetkessä tämä ei käy varsinkaan jos markkinat edelleen nousevat. Toisaalta lisäostoilla tehtävä salkun balansointi houkuttelee tekemään lisäsijoituksia, mikä ei ole ollenkaan huono juttu :)
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Laiska sijoittaja pyrkii vaurastumaan olemalla "aktiivisesti laiska", eli ostelemaan arvopapereita sopivalla hetkellä, mutta välttämään myymistä viimeiseen asti. Blogi kertoo pitkästä mutta mielenkiintoisesta matkasta kohti taloudellista vaurastumista ja riippumattomuutta.
lauantai 31. maaliskuuta 2012
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Nokia palaa huipulle
Juuri nyt OMX-H:ssa on meneillään harvinainen näky. Nokian osake on plussalla 3,5 %, muun pörssin ollessa lähellä nollatasoa. Tämä kertoo muustakin kuin päivän sisäisestä vaihtelusta - itse asiassa uskon että tästä alkaa pidempikin kausi, jolloin Nokia peittoaa yleisindeksin. Muutama viikko sitten ostin salkkuun lisää Nokiaa n. neljän euron kieppeillä ja näyttää siltä että ajoitus oli tällä kertaa hyvä (erityisesti verrattuna aiempiin Nokia ostoksiin vuosia sitten...).
Mielestäni Nokian osakkeen historiallisesti alhainen hinta heijastelee erittäin epävarmoja tulevaisuuden näkymiä. Nyt kun näkymät ovat paranemassa, todella alhainen osakehinta alkaa kertoa ennemminkin aliarvostuksesta. Pitkästä aikaa Nokialla näkyy nimittäin valoa tunnelin päässä: USAssa Lumia 800:n myynti on alkanut lupaavasti ja ensi kuussa Lumia 900 tulee markkinoille niin halvalla että kauppa varmasti käy tiuhaan (99 dollaria kytkyllä). Tänään taas Elop kertoi Lumia malliston Kiinan myynnin alkavan ensi kuussa.
Tässä "ennnusteessa" on mukana palanen kansallisromantiikkaa ja piensijoittajan nostalgiaa, mutta olkoon - uskon että Nokia palaa huipulle, niin osakekurssissa kuin tuotteissakin.
Mielestäni Nokian osakkeen historiallisesti alhainen hinta heijastelee erittäin epävarmoja tulevaisuuden näkymiä. Nyt kun näkymät ovat paranemassa, todella alhainen osakehinta alkaa kertoa ennemminkin aliarvostuksesta. Pitkästä aikaa Nokialla näkyy nimittäin valoa tunnelin päässä: USAssa Lumia 800:n myynti on alkanut lupaavasti ja ensi kuussa Lumia 900 tulee markkinoille niin halvalla että kauppa varmasti käy tiuhaan (99 dollaria kytkyllä). Tänään taas Elop kertoi Lumia malliston Kiinan myynnin alkavan ensi kuussa.
Tässä "ennnusteessa" on mukana palanen kansallisromantiikkaa ja piensijoittajan nostalgiaa, mutta olkoon - uskon että Nokia palaa huipulle, niin osakekurssissa kuin tuotteissakin.
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Hyvästi PS-tilit!
PS-tilit olivat (ovat) valtiolta kohtuullisen hyvä idea edistää eläkesäästämistä tarjoamalla siihen verotuettuja, kilpailutettavia vaihtoehtoja. Vastaanotto on ollut kuitenkin nihkeähköä, koska koko homma on tarkasti säänneltyä, ja täten PS-tilisäästämiseen liittyy riski verotuksen ja sääntöjen muutoksista tulevaisuudessa.
Ei siinä kovin kauaa kestänyt että poliittinen riski realisoitui - se vain tapahtui huomattavasti aiemmin kuin luulin. Uskomatonta mutta totta: hallitus nostaa PS-tilien säästöjen nostorajan alkamaan 68 ikävuodesta! Luulin asiaa vitsiksi, mutta totta se kai on... Ei taida tulla minusta PS-tilin omistajaa :)
Katso arvopaperin uutinen tästä.
Ei siinä kovin kauaa kestänyt että poliittinen riski realisoitui - se vain tapahtui huomattavasti aiemmin kuin luulin. Uskomatonta mutta totta: hallitus nostaa PS-tilien säästöjen nostorajan alkamaan 68 ikävuodesta! Luulin asiaa vitsiksi, mutta totta se kai on... Ei taida tulla minusta PS-tilin omistajaa :)
Katso arvopaperin uutinen tästä.
torstai 15. maaliskuuta 2012
Pienten osinkojen verottomuus taas kerran tapetilla
Kari Stadighin johtama työryhmä on esittänyt, että pienten osinkotulojen (alle 2500 e/vuosi) tulisi olla saajalleen verottomia. Tämä auttaisi lisäämään kansankapitalismia, kannustaisi ihmisiä laittamaan rahojaan tuottavampiin kohteisiin, sekä elvyttäisi Helsingin pörssin toimintaa.
Ideahan on aivan mahtava, ja uskon että se toimisi juurikin kuten työryhmä esittää. Suomalaiset seuraavat veroporkkanoita, joka on tullut nähtyä esimerkiksi kotitalousvähennyksessä, asuntolainan korkovähennyksissä, sekä edesmenneessä ASP-tilin bonusrahassa. Valtion tulojen näkökulmasta asia ei ole kovin merkittävä, joten hyödyt olisivat aivan varmasti menetettyjä verotuloja suuremmat.
Valitettavasti en ole kovin toiveikas pienten osinkojen verovapauden toteutumisesta. Idea on ollut tapetilla aiemminkin, ja jotenkin se tuntuu poliittisesti kovin vaikealta toteuttaa. Suomessa pörssisijoittamista pidetään jostain syystä vain rikkaiden etuoikeutena tai spekulointina, joten siihen ei haluta antaa helpotuksia. SDP:n Jouni Backman onkin ehtinyt jo tyrmätä pienten osinkojen verottomuuden.
Sinänsä hassua, koska pienten osinkojen verovapaus edistäisi mielestäni myös SDP:n tavoittelemia asioita. Ensinnäkin se lisäisi osinkoverotuksen progressiota vähentämällä veroja pienimmästä päästä ja veroa maksaisivat vain ne, joilla varallisuutta on kertynyt vähän enemmän. Tämä jos mikä on solidaarisuutta! Lisäksi verottomuus kannustaisi pienituloisia säästämään varojaan tuottavasti, eikä vain pankkitilille.
Seuraan mielenkiinnolla tilannetta ja toivon että poliitikot tekisivät tällä kertaa piensijoittamiseen aidosti kannustavan päätöksen.
Ideahan on aivan mahtava, ja uskon että se toimisi juurikin kuten työryhmä esittää. Suomalaiset seuraavat veroporkkanoita, joka on tullut nähtyä esimerkiksi kotitalousvähennyksessä, asuntolainan korkovähennyksissä, sekä edesmenneessä ASP-tilin bonusrahassa. Valtion tulojen näkökulmasta asia ei ole kovin merkittävä, joten hyödyt olisivat aivan varmasti menetettyjä verotuloja suuremmat.
Valitettavasti en ole kovin toiveikas pienten osinkojen verovapauden toteutumisesta. Idea on ollut tapetilla aiemminkin, ja jotenkin se tuntuu poliittisesti kovin vaikealta toteuttaa. Suomessa pörssisijoittamista pidetään jostain syystä vain rikkaiden etuoikeutena tai spekulointina, joten siihen ei haluta antaa helpotuksia. SDP:n Jouni Backman onkin ehtinyt jo tyrmätä pienten osinkojen verottomuuden.
Sinänsä hassua, koska pienten osinkojen verovapaus edistäisi mielestäni myös SDP:n tavoittelemia asioita. Ensinnäkin se lisäisi osinkoverotuksen progressiota vähentämällä veroja pienimmästä päästä ja veroa maksaisivat vain ne, joilla varallisuutta on kertynyt vähän enemmän. Tämä jos mikä on solidaarisuutta! Lisäksi verottomuus kannustaisi pienituloisia säästämään varojaan tuottavasti, eikä vain pankkitilille.
Seuraan mielenkiinnolla tilannetta ja toivon että poliitikot tekisivät tällä kertaa piensijoittamiseen aidosti kannustavan päätöksen.
Tunnisteet:
ajatuksia sijoittamisesta,
osingot,
talouspolitiikka
tiistai 13. maaliskuuta 2012
Eurokriisin pitkä häntä - seuraavana Portugali ja Espanja?
Euroopan velkakriisi on aina silloin tällöin "ratkaistu" jonkun maan osalta, kunnes huoli nousee muualla. Suurin huomio on nyt kiinnittynyt Kreikkaan, jonka pelastaminen ei vakuuta kansainvälisiä sijoittajia millään (kts. uutinen uusista bondimyynneistä).
Mutta ei Kreikan pelastaminen tai kaatuminen vielä eurokriisiä lopeta. Markkinat spekuloivat jo Portugalin maksukyvyttömyydellä (uutislinkki). Lisäksi Espanja on joutunut euromaiden puhutteluun liiallisesta budjettialijäämästä ja bondimarkkinat ovatkin viime aikoina suosineet Italiaa Espanjan kustannuksella (uutislinkki).
Toisaalta myös usko euron selviämiseen on noussut (uutislinkki). Tämä johtuu siitä, että EKP on osoittanut olevansa valmis käyttämään ns. isoa pyssyä eli setelirahoitusta euromaiden tukemiseksi.
Eurokriisin pitkä toipuminen todennäköisesti tarjoaa monta pomppua matkan varrella. Tämä tarjoaa pitkäjänteisille piensijoittajille oston paikkoja, ja toisaalta hermoheikkoisille spekulanteille jatkuvaa huolta sopivasta myyntiajankohdasta. Itse yritän edelleen pysyä ensimmäisessä leirissä.
Mutta ei Kreikan pelastaminen tai kaatuminen vielä eurokriisiä lopeta. Markkinat spekuloivat jo Portugalin maksukyvyttömyydellä (uutislinkki). Lisäksi Espanja on joutunut euromaiden puhutteluun liiallisesta budjettialijäämästä ja bondimarkkinat ovatkin viime aikoina suosineet Italiaa Espanjan kustannuksella (uutislinkki).
Toisaalta myös usko euron selviämiseen on noussut (uutislinkki). Tämä johtuu siitä, että EKP on osoittanut olevansa valmis käyttämään ns. isoa pyssyä eli setelirahoitusta euromaiden tukemiseksi.
Eurokriisin pitkä toipuminen todennäköisesti tarjoaa monta pomppua matkan varrella. Tämä tarjoaa pitkäjänteisille piensijoittajille oston paikkoja, ja toisaalta hermoheikkoisille spekulanteille jatkuvaa huolta sopivasta myyntiajankohdasta. Itse yritän edelleen pysyä ensimmäisessä leirissä.
torstai 1. maaliskuuta 2012
Ja mitä tapahtuikaan cleantechille?
Puhtaan energian ja -teknologian, eli "cleantechin" piti olla seuraava IT-yritysten buumiin verrattavissa oleva sijoituskohde. Vuosina 2006 ja 2007 into cleantechiin oli ylimmillään ja hallitukset lupasivat tukiaisia reilulla kädellä. Sijoittajat ryntäsivät suurina joukkoina investoimaan aurinko-, tuuli- ynnä muihin puhtaan energian yrityksiin. Sijoittamalla cleantechiin voisi tehdä moraalisesti oikean valinnan, joka myös tarjoaisi muhkeita tuottoja tulevaisuudessa. Onhan kyseessä kuitenkin kaikkien meidän yhteinen tulevaisuus, eikö niin?
Kovin ruusuisesti cleantech ei ole sijoittajia kuitenkaan kohdellut. Wired-lehden artikkeli "Why the Clean Tech Boom Went Bust" -tiivistää ongelman mainiosti liittyen eri cleantechin muotoihin. Pääongelma on se, että cleantech ei ole oikeasti kilpailukykyistä verrattuna muihin energian tuotantotapoihin, varsinkin kun talouskriisit ovat laskeneet "likaisen" energian hintaa. Toinen ongelma erityisesti sijoittajan kannalta on se, että kilpailun kiristyessä olemassa olevien cleantech-firmojen katteet heikkenevät. Näin on käynyt esimerkiksi jenkkiläisille aurinkopaneelituottajille. Konkursseiltakaan ei ole vältytty (kts. esim. Solyndra Wired-lehden artikkelissa).
Kaikesta tästä cleantech-pessimismistä huolimatta olen itse sijoittanut pienen osan salkusta tälle sektorille. Valintani sijoitusinstrumentiksi on PowerShares Cleantech Portfolio -ETF (kts. aiempi kirjoitukseni aiheesta). Tämän ETF:n (PZD) etuna on se, että se sijoittaa globaaliin cleantech portfolioon pelkän USAn sijaan. Tällä pystytään kiertämään jenkkivalmistajien kilpailukyvyn heikkeneminen kiinalaisiin kilpailijoihin verrattuna ainakin osittain. Toinen etu PZD:ssä on se, että se hajauttaa puhtaan energian yritysten lisäksi myös energiatehokkuuteen liittyviin ratkaisuihin, jotka eivät ole niin riippuvaisia tietyistä energialähteistä.
Tulen todennäköisesti lisäämään tämän vuoden aikana yhden merkittävän erän PZD:tä salkkuun jossain vaiheessa. Energiantuotannon tulevaisuus on kuitenkin cleantechin käsissä, ja tähän sijoittavalle on tiedossa tuottoja ennemmin tai myöhemmin!
Kovin ruusuisesti cleantech ei ole sijoittajia kuitenkaan kohdellut. Wired-lehden artikkeli "Why the Clean Tech Boom Went Bust" -tiivistää ongelman mainiosti liittyen eri cleantechin muotoihin. Pääongelma on se, että cleantech ei ole oikeasti kilpailukykyistä verrattuna muihin energian tuotantotapoihin, varsinkin kun talouskriisit ovat laskeneet "likaisen" energian hintaa. Toinen ongelma erityisesti sijoittajan kannalta on se, että kilpailun kiristyessä olemassa olevien cleantech-firmojen katteet heikkenevät. Näin on käynyt esimerkiksi jenkkiläisille aurinkopaneelituottajille. Konkursseiltakaan ei ole vältytty (kts. esim. Solyndra Wired-lehden artikkelissa).
Kaikesta tästä cleantech-pessimismistä huolimatta olen itse sijoittanut pienen osan salkusta tälle sektorille. Valintani sijoitusinstrumentiksi on PowerShares Cleantech Portfolio -ETF (kts. aiempi kirjoitukseni aiheesta). Tämän ETF:n (PZD) etuna on se, että se sijoittaa globaaliin cleantech portfolioon pelkän USAn sijaan. Tällä pystytään kiertämään jenkkivalmistajien kilpailukyvyn heikkeneminen kiinalaisiin kilpailijoihin verrattuna ainakin osittain. Toinen etu PZD:ssä on se, että se hajauttaa puhtaan energian yritysten lisäksi myös energiatehokkuuteen liittyviin ratkaisuihin, jotka eivät ole niin riippuvaisia tietyistä energialähteistä.
Tulen todennäköisesti lisäämään tämän vuoden aikana yhden merkittävän erän PZD:tä salkkuun jossain vaiheessa. Energiantuotannon tulevaisuus on kuitenkin cleantechin käsissä, ja tähän sijoittavalle on tiedossa tuottoja ennemmin tai myöhemmin!
Tunnisteet:
ajatuksia sijoittamisesta,
PZD,
talouspolitiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)