Lisää korkoja: Seligson Euro Obligaatio takaisin kk-sijoituksiin

Eurooppalaisten valtionlainojen korot ovat alkaneet viime aikoina nousta hieman, samalla kun markkinat ovat huolestuneet vaihteeksi valtioiden (kuten Ranskan) velkaantumisesta. Kuten edellisessäkin kriisissä, en usko että Euroopan isot valtiot jättävät velkojaan maksamatta, vaan asiat hoidetaan muuten päiväjärjestyksestä vaikka ostamalla velkakirjoja EKP:n taseeseen. 

No, tuolla tasolla ei olla vielä kriisiytymässä.

Yhtä kaikki, otin Seligson Euro Obligaation 200 euron kuukausipanostuksella takaisin ohjelmaan. Valtionlainoista saa ihan kohtuullisia tuottoja ja nämä pitkän koron rahastot antavat pientä hajautushyötyä ja ovat joskus kriisin keskellä myös mahdollisesti lisäkassana osakeostoille (varsinkin silloin kun näiden tuotto ei korreloi osakkeiden kanssa). 

Jenkkibondimarkkinat huojuvat - aika siirtyä varovasti ostolaidalle?

Jenkeissä tapahtuu kummia. Pitkät valtionlainat ja samoin riskiset yrityslainat, ja oikeastaan koko jenkkibondimarkkina on alkanut hinnoitella lisää riskiä. Kaikki tietävät mistä nämä riskit johtuvat. Maan puikoissa on aikamoinen tirehtööri.

Itse myin muutama viikko sitten aika makoisassa paikassa pois jenkkibondi-ETF:t, koska siitä alkoi sekä dollarin heikkeneminen että bondimarkkinan säröily.

Ajattelin alkaa pikkuhiljaa palailla takaisin alemmilla arvostuksilla. Ostin eilen seuraavia ETF:iä molempia kahdella tonnilla:

• iShares $ Treasury Bond 20+yr (osto: 2,805 e/kpl)
• Xtrackers ESG USD High Yield Corporate Bond (osto: 30,60 e/kpl)

Kumpikin näistä pomppasi ylöspäin tänään kun Trump lupasi ettei erota Fedin pääjohtajaa. Eilen hän viimeeksi vaati kaverin eroa. Tämmöistähän tämä homma tuntuu olevan, aikamoista härdelliä.

Seurailen miten bondimarkkinan kehitys etenee ja jos epäluottamus vielä lisääntyy, näitä yllä mainittuja saa vielä paljon halvemmallakin. Teen siinä tapauksessa lisäostoja. En nimittäin usko että pitkällä aikavälillä jenkkibondeja (ja yrityslainoja) ei ostettaisi. Mutta nyt on turbulenssia tiedossa.

Korkohuippu ohi, pienennän kk-sijoitusten määrää korkorahastoissa

Olen kesästä lähtien tehnyt 1000 euron kk-sijoitusta Seligsonin kahteen pitkän koron rahastoon (Euro Obligaatio & Euro Corporate Bond). Lisäksi olen tehnyt reilusti lisäsijoituksia näihin ja muihin korkorahastoihin tämän vuoden aikana, korkosalkun ollessa jo lähes 50k.

Nyt kun korkohuippu sekä jenkkilässä ja Euroopassa on melko varmasti ohitettu, niin pienennän kk-sijoitustahtia 500 euroon per Seligsonin rahasto. Eli jatkossa menee tonni kuussa näihin yhteensä. Tässä vaiheessa merkkasin verkkopankista niin että nämä kk-sijoitukset tulevat rullaamaan vuoden 2024 loppuun asti. Tämän jälkeen otaksun että markkinakorot ovat jo laskeneet sen verran paljon, että uudet sijoitukset eivät tuotto-odotuksensa takia enää houkuttele. Toki suunnitelma saattaa muuttua matkan varrella.

Korkopanostusten pienentyessä aloitan aktiivisen suunnitelun siitä, miten saisin täytettyä OST:n 100k ostorajan täyteen. Voi olla, että markkinatilanne ensi vuonna on sellainen, että OST:n täyttely ei houkuta, joten saatan hankkia sinne jatkossa tipoittain uusia firmoja vähän isommilla kertaostoksilla ja silloin kun näitä saa edullisesti. OST:n tavoite on osinkoja uudelleensijoittamalla simuloida "omaa Suomi-rahastoa". Tähän mennessä tämä on toiminut yllättävän hyvin kun 50k alkusijoitus on kasvanut yli 74k:hon, ja OMXH-GI indeksi on biitattu 49% vs. 8% OST:n alusta asti laskettuna. Jatkossa ei varmaan tällaista ylituottoa ole tulossa, mutta katsotaan jos saisin pidettyä kuitenkin jonkunlaisen etumatkan pidemmän päälle.

Korkosalkku lähestyy 50k:ta

Korkosijoittajan kissanpäivät jatkuvat. Pitkät korkorahastot ja -ETF:t halpenevat samalla kun jenkeissä ja Euroopassa korot etsivät uusia huippuja. Nopea käännös alaspäin koroissa ei toteutunutkaan, vaan korkeiden korkojen aika näyttää jatkuvan ainakin hieman pidempään kuin aiemmin arveltiin.

Tämä tarkoittaa erinomaista mahdollisuutta kasata korkosalkku. Itselläni ei korkosijoituksia ole koskaan ollut kovin paljoa, mutta tänä vuonna tuli ensi kertaa pitkään aikaan paikka lähteä mukaan oikein kunnolla. Tuotto-odotukset ovat pitkissä koroissa mielestäni loistavat. Kuponkikorot ovat 4-6% välillä ja arvonnousua tulee myös aikanaan kun korot laskevat. 

Korkojen laskua odotellessa olen saanut kasattua korkosalkun n. 47k tietämille. Suurimmat sijoitukset ovat Seligsonin Euro Corporate Bond ja Euro Obligaatio (yht. lähes 30k) ja sitten loput on Evli Pohjoismaat Yrityslaina -rahastossa ja kahdessa jenkkikorkoihin sijoittavassa ETF:ssä.

Tänään täyttelin korkosalkkua myymällä pois EMQQ-ETF:n (kehittyvien markkinoiden teknologiayhtiöt), ja otin tilalle 4k edestä Seligsonin rahastoja + jenkkikorkoja.

Tavallaan toivon että aikaikkuna pysyisi auki vielä vaikka vuoden. En usko että vastaavaa tilaisuutta kasata korkosalkkua tulee enää aikoihin vastaan.

Katsaus korkosalkkuun - yli 34k kasassa

Viime aikoina korkosijoittaminen on muuttunut houkuttelevaksi. Kyllä, pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat paremmin. Silti koroilla on osuutensa hyvin hajautetussa salkussa.

Kuponkikorot alkavat olla 4-6% välillä tapauksesta riippuen. Tämä tarkoittaa korkorahastojen/ETF:ien kannalta sitä, että odotettu vuotuinen tuotto on tuota luokkaa (miinus kulut). Lisäksi päälle voi tulla reilu tuotto jos yleinen korkotaso laskee - tällöin aiemmin tehtyjen korkeammalla korolla tehtyjen korkosijoitusten arvostus nousee.

Juuri nyt on jonkinlainen "sweet spot" menossa korkosalkun kasaukseen. Tilanne on sama sekä Euroopassa että jenkkilässä. Itse ostelen korkorahastoja ja -ETF:iä tällä hetkellä kaksin käsin, niin paljolla kuin kassaa riittää.

Uusimpana salkkuun tuli tällä viikolla aiemmin 2 x 2500 euron edestä kahta uutta ETF:ää jotka sijoittavat Yhdysvaltain korkomarkkinoille:

• iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (kulut 0,07%, tuotto-osuudet)
  
• iShares $ Treasury Bond 7-10yr UCITS ETF EUR Hedged (kulut 0,10%, tuotto-osuudet)

Näiden lisäksi korkosalkussa on reilusti muitakin, euromarkkinoille sijoittuvia rahastoja. Kokosin ekaa kertaa korkosalkun yhteen ja siellä on jo mukavat 34k euroa! Alla yhteenveto:

 

 

 

 

 

Korkosalkku jatkaa kasvamistaan lähiaikoina ja erityisesti niin pitkään kun korkotasot (ja kuponkikorot) pysyvät riittävän korkealla. Ensimmäisten yhden tai kahden keskuspankkien koronlaskun jälkeen varmaan lakkaan uusien korkosijoitusten tekemisen. Sitä odotellessa pyrin kasvattamaan salkkua niin pitkään kun aikaikkuna on auki. Eivätköhän nuo siis ainakin 50k euroon asti kasva.

Lisäsijoitus pitkän koron rahastoihin - aikaikkuna on vielä auki

Kirjoittelin viime kuussa siitä, miksi juuri nyt on (lähi)historiallisen hyvä aika sijoittaa pitkän koron rahastoihin. Syyt eivät ole muuttuneet. Mutta kerrataanpa lyhyesti.

• Keskuspankit nostivat historiallisen nopeasti ohjauskorkojaan, ja tästä johtuen korkorahastoissa koettiin massiiviset tappiot.
• Osakemarkkinoilla on erittäin kova ralli päällä, ennätykset paukkuvat tai ollaan lähellä huippuja (ei koske tosin Helsingin pörssiä). Osakkeiden kallistuminen nostaa korkosijoitusten houkuttelevuutta.
• Euribor-koroissa ennakoidaan sitä, että piakkoin (tai jopa nyt) on huiput nähty. Tämä tarkoittaa sitä, että korkojen laskiessa korkorahastojen tuotot lähtevät "ylimääräiseen" nousuun. Toki lisäksi kuponkikorko tarjoaa jo kohtalaista tuottoa.

Laitoin juuri ylimääräiset 1500e + 1500e Seligsonin pitkän koron rahastoihin (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Näihin menee myös joka kuukausi automaattisesti tonnin sijoitus. En usko että pitkiin aikoihin tulee parempaa saumaa sijoittaa näihin, joten nyt on pakko laittaa rahaa sisään rivakkaan tahtiin :)

Historiallinen hetki tehdä korkosijoituksia & OST:n laajennus

On monella tapaa erityinen tilanne sijoitusmarkkinoilla. Nostetaan vaikka nämä uutisotsikot:

• Nasdaq-indeksi nousi eniten ensimmäisellä vuosipuoliskolla 40 vuoteen (HS juttu)
• Nasdaq:issa on tekoälybuumin myötä kovempi alkuvuoden ralli kuin aiemmissa internetiin liittyvissä murroksissa (CNBC juttu)
• Korkorahastoissa kärsittiin vuonna 2022 historiallisen kovat tappiot (CNBC juttu)
  
• Asuntovelallisten korkokustannukset nousivat kesäkuussa historiallista vauhtia (HS juttu)

Näistä se tarinan kuva alkaa hahmottua. 

Osakkeissa eletään uutta tekoälyn johtamaa eldoradoa, suurimpien firmojen PE-lukujen ollessa luokkaa jopa 220 (Nvidia) tai esimerkiksi 36 (Microsoft) ja 32 (Apple). Sijoittajilla alkaa taas olla FOMO:a eli tunnetta siitä että on menossa ralli josta ei kannata olla sivussa. Tunnelma on että nyt mennään ylös ja pitkään.

Samalla on muodostumassa pitkiin aikoihin paras aika sijoittaa korkorahastoihin. Korkorahastojen kuponkikorot alkavat olla varsin kelvollisia, esimerkiksi 4-5% haarukassa markkinasta riippuen. On myös hyvä muistaa että pitkän koron rahastot tuottavat "ekstraa" siinä vaiheessa kun korot kääntyvät laskuun. Nyt korot ovat edelleen nousussa. Lisäksi keskuspankkikorot esimerkiksi Euroopassa saattavat nousta vielä hieman aiemmin ennakoitua korkeammaksi (HS juttu).

Yksi lisämauste oman sijoitussuunitelmani kannalta on osakesäästötiliin (OST) suunniteltu talletuskaton nosto 100 000 euroon. Vielä ei ole tiedossa milloin tämä tapahtuu (jos joku tietää, saa kertoa). Itse olen ollut OST:hen erittäin tyytyväinen, alkupääoman noustessa 50k:sta 75k:n osinkoja verottomasti uudeelleensijoittamalla. Aion ehdottomasti sijoittaa toiset 50k heti kun tämä on mahdollista ja oma käteiskassa antaa myöten.

Näistä aineksistä syntyy lyhyellä aikavälillä muutos omaan sijoitussuunnitelmaani. Keskeisiä huomioita on mahdollinen osakemarkkinan ylikuumeneminen (lähi tulevaisuudessa, ei välttämättä juuri nyt), korkorahastoihin muodostunut oston paikka, sekä OST:n laajeneminen. 

• Keskeytän kk-sijoitukset Nasdaq-ETF:ään (tikkeri: LYMS). Tein sen jo tällä viikolla, eli eilistä sijoitusta ei enää mennyt osana Nordnetin kk-säästö-ohjelmaa. Itse asiassa tällä hetkellä koko Nordnetin kk-ohjelma on minulla tauolla.
  
• Nostan pitkät korkosijoitukset Seligsonin Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastoihin 1000e/kk molempiin. Tällä hetkellä näihin on mennyt 500e/kk. Jatkan näitä sijoituksia niin pitkään kunnes korkosykli kääntyy laskuun tai mahdollisesti vähän ylikin. Ehkäpä tästä hetkestä n. vuoden eteenpäin, jolloin molempiin saisi laitettua lisää rahaa ainakin 10k edestä.
• Kerrytän muuten käteiskassaa tulevia OST-sijoituksia varten. 50k pottia en kyllä ihan heti saa säästettyä, mutta minulla on myös muita ajatuksia mistä nuo sijoitukset voisivat tulla. Esim. tällä hetkellä salkussa noin plusmiinusnolla -tuotoilla olevat Koneen ja Kojamon osakkeet saattaisivat mennä myyntiin arvo-osuutilin puolelta ja siirtyä OST-sijoituksiksi. Tai sitten ei. Tätä ehdin miettiä myöhemmin OST:n talletusrajan nostoa odotellessa.
  

Minkälaisia suunnitelmia muilla on näiden markkinakehitysten suhteen? Onko kukaan muu innostunut korkorahastoista nykytilanteessa? Entä OST:stä?

Kuukausisijoitukset uuteen asentoon seuraavaa nousumarkkinaa odotellessa

Markkinoilla on nähty mahdollisesti jo pohjat. Tämähän on helppoa todeta jälkikäteen. Isot indeksit ovat nousseet viime syksyn pohjista tuntuvasti ja DAX-indeksi jopa yli 30%. Voi toki olla että kyseessä on laskumarkkinan pomppu ja suunta jatkuu alaspäin. 

Oma tuntuma on kuitenkin sellainen, että pohjat nähtiin jo ja olemme uuden pidemmän nousumarkkinan alkumetreillä. Mitään valtavan jyrkkää nousua en odota, vaan ennemminkin sahailevaa hidasta kehitystä, kuitenkin keskimäärin ylöspäin.

Oman salkun osalta käteispaino on erittäin pieni ja olen pitkälti "all in" markkinoilla. Tämän vuoden alussa onkin ollut erittäin hyvää kehitystä erityisesti viime vuoden häviäjissä. Ylöspäin on tultu erityisesti eurooppalaisissa osakkeissa, kehittyvillä markkinoilla ja ihan hiljattain myös tekno-osakkeissa.

Näillä ajatuksilla viritän kuukausisijoitukset uuteen uskoon. Jatkossa joka kuukausi rullaavat seuraavat sijoitukset:

• Nasdaq-indeksi-ETF (LYMS) 500 e/kk: Nasdaq-100 indeksi sisältää muuttuvan joukon johtavia teknofirmoja. Yleensä Nasdaq menee ylös että alas muuta markkinaa nopeammin. En lähde ajoittamaan näitä syklejä vaan jatkan kuukausisijoittajana vastakin.
• Seligson Global Top 25 Pharmaceuticals 200 e/kk: Tähän olen sijoittanut aiemmin 500e/kk, nyt lasken summan 200 euroon. Rahasto on lähellä kaikkien aikojen huippua. Uskon sektorin menestykseen sekä salkkua tasapainottavaan rooliin jatkossakin.
• Seligson Euro Obligaatio ja Corporate Bond 500e + 500e /kk: Nostan näihin pitkiin korkoihin sijoittaviin rahastoihin menevää kuukausisummaa (aiemmin 200e/kk molempiin). Pitkästä aikaa ollaan tilanteessa missä korkorahastoiltakin voi odottaa ihan mukiinmenevää tuottoa. Ostelen näitä ainakin siihen asti näillä isommilla summilla kunnes korkosykli taas muuttuu laskevaksi ja rahastojen tuotto-odotus pienenee.

Näillä mennään ainakin tämän vuoden ajan. Ja ajatus olisi että kaksi ensin mainittua kuukausisijoitusta säilyisi käynnissä myös markkinasyklien läpi.

Lisäostoja korkorahastoihin

FED ja EKP jatkavat haukkamaista linjaansa ja jatkoivat ohjauskorkojen nostoja. Nostot eivät niinkään olleet yllätys, mutta korkojen nousun jatkumista lupailtiin jatkaa edelleen. Tämä yllätti markkinat hieman ja esimerkiksi salkustani löytyvät Seligsonin pitkän koron valtionlaina ja yrityskorko -rahastot putosivat eilen jopa 2 prosenttia. Nämä liikkeet kertovat että tunnelma kiristyi ihan kunnolla.

Koska olen itse netto-ostaja, kireät tunnelmat eivät toki haittaa, päinvastoin. Sijoitin äsken 500 euroa lisää sekä Euro Obligaatio että Euro Corporate Bond -rahastoihin. Lisäksi näihin menee tällä hetkellä 200 euron automaattinen sijoitus kuukausittain. Nykyisen korkosyklin aikana pyrin rakentamaan pienen korkosalkun. Reaalituotto tällä salkulla saattaa jäädä pieneksi, mutta vararahastona se voittaa käteisen.

Lisäosto: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B

Sekä osakemarkkinat että korkomarkkinat ovat tuottaneet huikeita tappioita sijoittajille tänä vuonna. Itse olen näkevinäni osakkeissa oston paikan, mutta sellainen on pitkästä aikaa myös korkopuolella.

Parhaimmillaan tai pahimmillaan pitkän koron rahastot sekä valtionlainoissa että yrityslainoissa ovat tippuneet yli 15 prosenttia pelkästään tänä vuonna. Aikamoista, jopa historiallista!

Olen ostellut tänä vuonna salkkuun kolmea korkorahastoa. Valintoina ovat olleet perussetti eli Seligsonin Euro Obligaatio & Euro Corporate Bond, sekä Evlin Pohjoismaat Yrityslaina B. Ostin tällä viikolla tonnilla vielä lisää jälkimmäistä, nyt siihen on laitettu jo 6000 euroa tänä vuonna. Pikkuhiljaa rakennetaan salkkuun myös korko-osuutta.

Korkorahastojen pidemmän aikavälin tuotto-odotus ei toki pärjää osakkeille. Mutta ei tarvitsekaan. Nämä sijoitukset ovat minulle mahdollisesti niitä, joihin isommassa rahapulassa kajotaan sitten ensimmäisenä.

Osto: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B

Ostin tänään Evlin Pohjoismaat Yrityslaina B -rahastoa 5000 eurolla. Tämä rahasto on viime aikoina liikkunut melko isoilla liikkeillä ylös ja alas, ja nyt viimeeksi aika reippaasti alas. Kuten toki moni muukin pitkän koron rahasto. Nyt alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että Euroopassa ei tulla koroissa menemään ylöspäin kovin paljoa lopulta, joten korkorahastojen ostaminen alkaa tuntua vähän paremmalta.

Perinteisesti korkosijoitukset tuovat hajautushyötyä ja ovat vähemmän volatiileja kuin osakkeet. Nämä ominaisuudet ovat tuskin hävinneet mihinkään, vaikka korkorahastot ovatkin viime aikoina laskeneet arvossa samaan aikaan kuin osakkeetkin.

Korkosijoitukset ovat toistaiseksi salkussani varsin pieniä mausteita, mutta niiden osuus on kasvamaan päin tulevaisuudessa. Tuskin kuitenkaan yli 10% päästään koskaan, koska tuotto-odotus ei ole lähimainkaan osakkeiden luokkaa. Itselleni viime aikaiset kk-sijoitukset Seligsonin korkorahastoihin sekä tämänpäiväinen ovat ennemminkin korviketta käteiskassan pitämiselle käteisessä.

Aloitin kk-sijoitukset pitkiin korkoihin + ETF-pyörittelyä

Olen erittäin pitkään halunnut kuukausisijoittaa pitkiin korkorahastoihin. Klassiseen sijoitussalkkun pitkät korot ovat kuuluneet aina ja itseltäni nämä ovat pitkään puuttuneet. Nyt korkomarkkinoilla nähdään niin reipasta nousua (ja samalla korkorahastojen arvon laskua), että päätin aloittaa kk-sijoittamisen.

Kohteeksi valikoitui Seligsonin Euro Obligaatio ja Euro Corporate Debt -rahastot. Molemmissa ollaan laskettu esim. viimeisen vuoden aikana reilusti yli 10%, joka on yleensä rauhallisilla pitkien korkojen rahastoilla aika hurja luku. Tämä heijastelee ennätysalhaisten korkojen syklin rikkoutumista. Nyt voi olla että lähiajat pitkien korkojen rahastot tuottavat negatiivista. Sopiva hetki siis aloittaa sijoittaminen!

Jatkossa molempiin menee kuun puolessavälissä 200 euroa. Melko pienillä panoksilla siis lähdetään, mutta jos jatkan tätä pitkään, muodostuu korko-osuudesta salkkua tasapainottava komponentti. Kovin isoja tuottoja en tästä odota, vaan enemmän riskienhallintaa ja hajautusta.

Lisäksi pyöräytin salkun temaattisten ETF:ien portfoliota hieman. Rize Sustainable Future of Food lähti salkusta pienellä tappiolla. Tästä myynnistä irronneella n. 7000 eurolla laitoin ostot tasaosuuksin iSharesin Digital Security ja Artificial Intelligence -ETF:iin ja lisäsin vielä Lyxorin Nasdac-100 ETF:ää myös. Tässä oli ajatuksena salkun yksinkertaistaminen ja lisäksi halusin lisätä selkäänsä ottaneita tekno-osakkeita.

Yleisesti markkinat näyttävät varsin nihkeiltä. Juuri sellaisilta joissa haluan olla ostoksilla buy-and-hold -mielessä. Lupaan että asenne jatkuu vaikka lasku jatkuisi vielä monta vuotta :)

Osto: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B

Koronavirus jyllää maailmalla ja pörssit ovat heilahtaneet hieman alaspäin. Paino sanalla hieman - vaikutus on ollut paljon pienempi kuin otsikoiden perusteella luulisi. Seurailen kuitenkin sivusta, josko tämä epidemia voisi katkaista muutenkin jo yliajalla olevan nousukauden. Jotenkin on sellainen kutina, että osakemarkkinat tulevat tekemään vielä useammatkin uudet huiput vielä tänä vuonna, kunhan epidemia on saatu hallintaan.

Osakemarkkinoiden rauhoittumista odotellessa aloin selvittää miten voisin täydennellä salkun korkosijoituspuolta. Korkosijoitukset ovat siitä mukavia, että ne liikkuvat usein eri suuntaan kuin osakkeet ja lisäksi volatiliteetti (ja vastaavasti tuotot) ovat pienemmät. Salkun osana korkosijoitukset tuovat pientä hajautusta riskin suhteen ja ehkäpä tarjoavat sopivan paikan verottaa salkkua tilanteessa missä osakkeita ei halua likvidoida esim. markkinoiden pohjalta. 

Tavoiteallokaatiossani korkosijoitusten paino on asetettu 10 %:iin. Tällä hetkellä näitä on vain n. 3% ja kaikki kehittyvien markkinoiden lainasijoituksissa (DXSU-ETF).

Tänään laitoin 2000 euron rahastomerkinnän Evli Pohjoismaat Yrityslaina -rahastoon. Tylsästä nimestä huolimatta rahasto on varsin aktiivinen ja tuotot eroavat vertailuindeksistä (tähän mennessä pääasiassa ylöspäin). Pienehköllä lainamarkkinalla (Pohjoismaat, IG & high yield yrityslainat) aktiivisella salkunhoidolla saa näköjään jotain eroja aikaan. 

Mitenhän tämä kehittyy jatkossa? Varsinkin jos euroalueen korot lähtisivät nopeaan nousuun niin se olisi huono juttu. Tätä ei ole kuitenkaan vielä pitkään aikaan näköpiirissä ja aikanaan nousu voi olla melko hidasta. Uskoisin siis että maltillista kehitystä on tiedossa ja tämän sijoituksen osalta se rooli on oikein sopiva. Laitan tähän rahastoon jossain välissä ehkä lisääkin, mutta käteiskassan pidän joka tapauksessa vähintään 20000 eurossa osakeostoja varten.

Korko-shortti-strategia käyntiin: DXSV

Aloitin tänään sijoitukset euroalueen valtionlainoja shortaavaan DXSV-ETF:ään. Korkomarkkinoilla on tällä hetkellä menossa näkemykseni mukaan pidempi käänne ylöspäin, joka kääntäen tarkoittaa että sijoitukset pitkiin valtionlainoihin tuottavat tappiota. Tästä case short-ETF:lle. Ostin tänään ensimmäisen erän DXSV:ta hintaan 79,28 e/kpl reilun 1400 euron edestä. Suunnitelmissa on ostella muutama erä lisää seuraavan puolen vuoden aikana, ellei mitään erityistä tapahdu.

Ajatus DXSV:sta ja eurolainojen shortaamisesta ei ole uusi. Itse asiassa aloitin tämän n. puolitoista vuotta sitten, ja olin aivan liian aikaisessa (kts. alkuperäinen merkintä). Päädyin myymään sijoitukset vuoden 2015 aikana pois. Tämä olikin hyvä ratkaisu, sillä korot jatkoivat vielä laskuaan keskuspankkien jatkaessa elvytystoimia. Tästä kuvaajasta näkyy DXSV:n viime vuosien tuottohistoria, joka on melko lailla käänteisesti eurolainojen korkotasoa mukaileva. Samalla näkyy myös että paras ostonpaikka taisi mennä jo, mutta kovin kaukana pohjista ei olla isossa kuvassa. Toki homma voi vielä kääntyä, mutta en usko että kovin paljon alemmas voidaan koroissa mennä kuin mitä on tänä vuonna nähty.

DXSV:n arvonmuodostus ei ole kuitenkaan täysin lineaarinen peilikuva, vaan tuotteeseen sisältyy luonteensa vuoksi erityisiä riskejä. Siksipä tässä alkuperäisessäkin merkinnässä ollut "varoitus".

* Huom! DXSV on ns. "daily short" ETF, jonka tuotto vastaa käänteisesti long-position tuottoa kunakin päivänä, mutta tämän jälkeen arvonmuodostus alkaa aina uudelleen. Tämä alkaa vaikuttaa heti toisen päivän jälkeen siten, että markkinatuotto ei vastaa täysin "peilikuvana" long-position tuottoa, vaan voi poiketa tästä kuvitteellisesta peilikuvatuotosta negatiivisesti tai positiivisesti. Pääpointti on se, että sijoitusta tulisi aktiivisesti seurata, ja DB ei suosittele sitä pitkän aikavälin osta ja pidä/unohda tyyppiseksi tästä syystä. 

Tämä shortti-positio ja -strategia on salkkuni kokoon nähden melko pienimuotoista toimintaa, ja lähinnä tarkoitettu pitämään mielen virkeänä nyt kun osakemarkkinat näyttävät jatkavan nousuaan hamaan tulevaisuuteen. Seuraan kuitenkin tätä kuviota mielenkiinnolla, sillä tarkoitus on ottaa jossain vaiheessa tulevaisuudessa long-positio, ja se tulee olemaan sitten merkittävästi isompi (korot ovat tavoiteallokaatiossani 20%).

Muutos korkosijoitusstrategiaan (päivitetty)

Tein viime viikolla merkittävän muutoksen keskipitkän aikavälini korkosijoitusstrategiaan. Korkosijoitukset ovat tavoiteallokaatiossani 20% tasolla, mutta viime aikoina ne ovat olleet muutaman prosentin osuudella salkusta, koska korkosijoittajan markkinanäkymät eivät houkuttele.

Tämän viikon muutokset pähkinänkuoressa:

1) Myin kaikki korkosijoitukseni, eli käytännössä n. 6000 euron edestä DXSU-ETF:ää, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Tein tämän kahdesta syystä. Ensiksi, haluan kasvattaa käteiskassaa tulevia osakeostoja varten. Toiseksi, kehittyvien markkinoiden valtionlainat eivät välttämättä ole kovin hyvä sijoitus siinä vaiheessa kun USAn valtionlainojen korot lähtevät nousuun. Riskilisät USA vs. kehittyvät markkinat ovat yleensä tietyllä tasolla, ja USAn lainojen korkojen nousu "työntää" myös kehittyvien markkinoiden lainakorkoja ylöspäin, ja täten sijoittajien tuottoja alemmas. Tässä vaiheessa koen, että raha on paremmassa käytössä käteiskassana osakesijoituksia varten.

Edellä mainituista ajatuksista huolimatta, laitoin DXSU:n kuitenkin takaisin ETF-kuukausisäästämiseen 1 kpl / kk -tahdissa (nykykurssi 307 euroa), sillä haluan tämän ETF:n olevan osa portfoliotani pidemmällä aikavälillä, ja Nordnetin kautta ajallinen hajautus kuukausiostoilla on kustannustehokasta. 6000 euron potin kasvattaminen takaisin vie pari vuotta, ja tänä aikana pääsen ostamaan DXSU:ta eri hinnoilla joka kuukausi, mahdollisesti halventuvillakin.

2) Otin short-position euroalueen valtionlainoihin. Ostin vajaan 3000 euron edestä DXSV -ETF:ää, viralliselta nimeltään (tai nimihirviöltään): db x-trackers II Short iBoxx Euro Sovereigns Eurozone Total Return Index ETF. Sijoituscase tähän on oletukseni siitä, että euroalueen valtionlainat ovat lähellä pohjia tällä hetkellä, ja sijoittajien tuotot negatiiviset lähivuosina. DXSV:n tuotto on päivätasolla kääntäen verrannollinen euroalueen valtionlainojen tuottoihin*. Seuraava teksti on suoraan esitteestä: "Linked inversely to the movements of IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX. The Index replicates the performance of an investor with a short position on the IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX that is rebalanced daily."

* Huom! DXSV on ns. "daily short" ETF, jonka tuotto vastaa käänteisesti long-position tuottoa kunakin päivänä, mutta tämän jälkeen arvonmuodostus alkaa aina uudelleen. Tämä alkaa vaikuttaa heti toisen päivän jälkeen siten, että markkinatuotto ei vastaa täysin "peilikuvana" long-position tuottoa, vaan voi poiketa tästä kuvitteellisesta peilikuvatuotosta negatiivisesti tai positiivisesti. Pääpointti on se, että sijoitusta tulisi aktiivisesti seurata, ja DB ei suosittele sitä pitkän aikavälin osta ja pidä/unohda tyyppiseksi tästä syystä. Tästä linkistä löytyy hyvä selvitys esimerkkeineen: http://etf.deutscheawm.com/LUX/ENG/Download/Brochure/44e328a7-2643-4705-bb6e-131568b33315/ETFs-on-short-indices.pdf

Alla olevasta käyrästä näkyy, miten vuodesta 2008 asti tällä short-ETF:llä olisi tehnyt tappiota. Kuten tiedämme, paremmin on käynyt valtionlainoihin sijoittaneille, jotka ovat saaneet todella hyviä tuottoja. Odotukseni on nyt, että seuraavat vuodet mennään toiseen suuntaan, ja käänteinen positio on perusteltu. En aio kuitenkaan yli 3000 euroa tähän riskeerata, vaan otan tämän salkun mausteeksi, ja käännän jossain vaiheessa position takaisin "normaaliksi", kunhan markkinatkin ovat sen näköiset että valtionlainat ovat hyvä sijoituscase. Siinä vaiheessa DXSV-sijoitus on ensimmäinen pesämuna valtionlainamarkkinoille palaamiselle (tosin en tiedä tulenko pitämään tätä positiota päällä niin pitkään).

Alla vielä DXSV-ETF:n tarkemmat tiedot. Kustannukset 0,15% pa.

Näiden liikkeiden avulla sijoituksia varten sivuun laitettu käteiskassani kasvoi jo 7000 euroon, eli melko lähelle 10K tavoitettani "pelikassasta". Seuraavaksi sitten odottelua, että milloin pelikassan pääsee ottamaan käyttöön :)

Myynti: Seligson Euro-obligaatio & Euro Corporate Bond

Noin kuukausi sitten pohdiskelin, josko euroalueen pitkissä lainoissa olisi myynnin paikka. Tänään laitoin myyntitoimeksiannot molemmista Seligsonin pitkän koron rahastoistani eli Euro-obligaatiosta ja Euro Corporate Bondista. Myynnistä tuli n. 550 euron voitto ja salkku keveni reilulla kahdeksalla tuhannella eurolla. Voitosta ei veroseuraamuksia minulle tule, sillä plakkarissa on aiempia tappioita, joita pääsin nyt myös hyödyntämään.

Pääasiallinen logiikka tässä myynnissä on pitkien lainarahastojen tuottopotentiaalin puute. Keskuspankkikorot Euroopassa ovat olleet pohjissa pitkään ja niiden suunta on käytännössä ylöspäin lähivuosina. Korkojen noustessa pitkien korkorahastojen tuotot laskevat (sekä valtionlainoissa että yrityslainoissa). Tappiota ei välttämättä tule jos korot nousevat hitaasti, mutta ei juuri tuottoakaan.

Asian voi tarkistaa helposti vertailemalla euriborkorkoja ja seligsonin korkorahastojen tuottoja historiallisesti. Syklissä on nyt se vaihe, jossa parhaat tuotot ovat takana ja edessä laskua tai tasaista useamman vuoden ajan. Viimeeksi tällainen tasainen vaihe oli n. vuosien 2005-2008 aikana, pitkien korkojen ollessa nousussa.

Goldman Sachs ennustaa (kts. Kauppalehden juttu) näin:

"Korkojen nousun taustalla on setelielvytystään purkava Yhdysvaltain keskuspankki: kun jenkkitalouden ennakoidaan jälleen pärjäävän ilman apupyöriä, korkotasokin alkaa hivuttautua normaalimpaan suuntaan viime vuosien historiallisen alhaiselta tasoltaan. 

Ja kun korot lähtevät Yhdysvalloissa nousuun, muualla maailmassa seurataan perässä.
Goldman Sachs ennakoi suurinta liikettä euroalueelle, joskin pankin ennusteen pohjana on yhteisvaluutta-alueen keskeinen viitelaina eli Saksan kymmenen vuoden lainan tuottokorko. 

Pankki odottaa Saksan kymppivuotisen lainan kohoavan ensi vuoden aikana jopa 41 korkopistettä 2,3 prosenttiin nykyisestä 1,8 prosentista. 

Mitään piikkiä Goldman ei kuitenkaan näe, vaan nousun arvioidaan jakautuvan tasaisesti pitkin ensi vuotta."

Kaupasta vapautuneet rahat eivät mene nyt myöskään heti osakkeisiin vaan "patjan alle", odottamaan parempia sijoitustilaisuuksia.

Euroalueen lainat - kohta myynnin paikka?

Myynnit eivät yleensä kuulu strategiaani, mutta joitain pieniä ratkaisuja olen silloin tällöin tehnyt myyntirintamalla, ja nämäkin lähinnä verotussyistä.

Nyt olen alkanut harkita Seligsonin korkorahastojen likvidointia (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Euroalueen korkotasot eivät juuri nykyisestä voi laskea, eikä lähivuosina suuria tuottoja näistä ole tiedossa. Vaikka nollakorkolinja jatkuisi vielä vuosia, niin jossain vaiheessa korkotasot kääntyvät nousuun. Ja tällöin sekä valtion- että yrityslainarahastot menettävät arvoaan. Ainakaan viime vuosina koettuja nousuja ei voi enää tulla, sillä nämä tuotot johtuivat merkittävässä määrin korkotasojen laskusta.

Ylimääräisellä rahalla on lisäksi käyttöä, sillä tiedossa on muutamia henkilökohtaisia isompia hankintoja. Näihin käytän mieluummin korkorahastoja kuin osakesijoituksia, joihin suhtaudun lähes elinikäisinä osta-ja-pidä sijoituksina.

Kysymys lukijoille & muille bloggareille: Minkälaisia strategioita teillä on kehittyneiden talouksien korkomarkkinoille lähivuosina? Holdaatteko nollakorkolinjan ajan, vai oletteko jo kenties poistuneet lainamarkkinoilta (tämä liittyy siis nimenoman rahastomuotoiseen sijoittamiseen)? Vai jatkatteko pienillä lisäostoilla matkan varrella?

Korkosijoituksia ja niiden automatisointia

Osakemarkkinat tuntuvat jatkavan nousuaan tällä hetkellä varsin vahvasti, ja salkku tekee melkein joka päivä all-time-high lukemat. Juuri tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että pieni dippi nousun keskellä saattaa olla jossain vaiheessa tulossa. Päätin siis sijoittaa tämän kuun palkkarahoja korkomarkkinoille, sillä pyrin nostamaan niiden osuuden 20 %:iin salkusta tavoiteallokaationi mukaisesti.

Tein tänään 2000 euron kertasijoituksen Seligson Euro Corporate Bond -rahastoon, ja lisäksi otin kehittyvien markkinoiden valtionlaina -ETF:n (DXSU) osaksi Nordnetin tarjoamaa ETF-kuukausisäästämistä.

Euroalueen yrityslainoihin tämä on todennäköisesti viimeinen sijoitukseni pitkiin aikoihin, sillä lainojen riskilisät ja korkotaso eivät enää voi laskea suuressa määrin lähivuosina. Tämä tarkoittaa maltillisten tuottojen aikakautta ja jossain vaiheessa myös laskua mikäli korkotaso ja riskilisät nousevat huomattavan nopeasti. Tämä tapahtunee vuosien päästä, ja silloin on taas oston paikat sekä Corporate Bondissa että euroalueen valtioinlainoissa.

Mitä DXSU:hun tulee, niin näen tilanteen paljon volatiilimpana lähivuosina. Edessä on todennäköisesti isojakin tuottoprosentteja, mutta kehittyvien markkinoiden valtionlaina-ETF voi myös laskea välillä voimakkaasti. Tästä syystä ajallinen hajauttaminen ja automatisoitu sijoittaminen vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Tästä eteenpäin sijoitan siis DXSU:hun kuukausittain n. 300 euroa (pienempi erä ei oikein tule kyseeseen, kun markkinahinta on tällä hetkellä 296 euroa/kpl). Luultavasti annan potin kasvaa tällä tavalla vähintään vuoden-pari, ja tarkastelen tilannetta sitten uudestaan.

Korkosijoitusstrategiani lähitulevaisuudessa

Pitkät korot ovat laskeneet monissa euromaissa sille tasolle, ettei niihin sijoittaminen ole enää kovin mielekästä (kts. Warren Grahamin blogikirjoitus tästä).

Esimerkiksi Saksan ja Ranskan (ja myös jenkkilän) pitkien valtionlainojen korot ovat laskeneet niin alas, ettei niihin sijoittaminen tuota välttämättä edes inflaation verran. Ja kun ne kääntyvät aikanaan nousuun, esimerkiksi rahastojen kautta niihin sijoittaneet saattavat pettyä kun rahastojen arvot kääntyvät laskuun tai junnaavat paikallaan (kts. vanha merkintäni aiheesta).

Itselläni on salkussa Seligson Euro Obligaatio -rahastoa, ja en ole näillä näkymin lisäämässä sitä lähivuosina. Rahasto on tällä hetkellä ihan mukavasti plussalla sillä ostin sitä jo pari vuotta sitten. Eurovaltioiden korkojen aikanaan noustessa mitään radikaalia arvonlaskua tuskin tapahtuu tälle rahastolle. Tuotot tulevat silti todennäköisesti olemaan vaatimattomat, sillä isoimpien sijoitusten joukossa on Saksan ja Ranskan lainoja. Vastapainona Euro Obligaatiosta löytyy myös riskisempiä Italiaa ja Espanjaa, joiden korot voivat vielä laskea. Kokonaisuutena kuitenkin uskon että parhaat ostohetken muutaman vuoden aikavälillä menivät jo.

Sen sijaan aion lisätä omistuksiani vielä tänä vuonna maltillisesti sekä Seligson Euro Corporate Bond -rahastossa, sekä kehittyvien markkinoiden valtionlainoissa (kts. DXSU-ETF:n sijoituscase tästä). Yrityslainoissa on vielä riskilisää jäljellä ja tuottopotentiaaliakin ehkä enemmän kuin euro-obligaatiopuolella. Lisäksi kehittyvien markkinoiden valtioinlainoissa korot ovat lähtökohtaisesti korkeammat kuin euroalueella ja lisäksi niillä on enemmän tilaa liikkua vielä alaspäin (= enemmän tuottopotentiaalia).

Ratkaisujen viikko alkamassa - taas

Olli Rehn pelotteli taas vaihteeksi, että Euroalueen kriisi on ratkaistava tämän viikon aikana tai muuten hukka perii. Tässä on jotain tuttua - samantyyppisiä kohtalokkaita varoituksia on annettu pitkin syksyä.

Tällä kertaa toivoa on kuitenkin ripaus enemmän kuin muutama viikko sitten. Keskuspankkien yhteinen likviditeettioperaatio oli hyvä alku ja loppuviikosta saataneen jotain aikaan Eurooppa-tasolla. Kriisi tulee olemaan ikävä ja pitkä, mutta optimistina uskon että se saadaan hallintaan ajan myötä. Tämä vaatii ehkä jonkun maan (=Kreikka) eroamista Eurosta sekä mahdollisesti EKP:n setelirahoitusta Ameriikan malliin.

Lisäsin tänään keskikokoisen summan Seligsonin Euro-Obligaatio -rahastoa. Tämä rahasto on kyntänyt paikallaan jo reilun vuoden, osittain Euroalueen korkojen nousun takia. Jos markkinat saadaan hallintaan jollain tasolla, voi tässä rahastossa tulla vähän reboundia ylöspäin lyhyellä aikavälillä korkojen rauhoittuessa (tänäänkin esim. Italian 10-vuotinen lainankorko on laskussa). Tämä sijoitus ei kuitenkaan ollut mikään isompi ajoituksellinen kannanotto, vaan osa pidemmän aikavälin salkun balansointia, jossa tavoitteena on korkosijoitusten 20 % osuus.