Tuloskausi käyntiin

Nokia oli ensimmäinen osakeostokseni. Ostin sitä vuoden 2008 laskun aikana "halvalla" keskihintaan n. 17 euroa.

Tunnustan - ajoitus sekä osakevalinta olivat täysin pielessä. Nokian torstainen tulosjulkistus oli ensimmäinen positiivinen seikka omistajuuteni aikana. Osinkokin on ihan kohdallaan, ainakin niille ketkä ovat olleet ostoksilla tämän vuoden aikana. Toisaalta - itsellänihän menee enää reilut 20 vuotta tämän kokoisella osingolla, niin olen saanut Nokiaan sijoitetut oppirahat haalitua kokonaan takaisin. Eihän se ole aika eikä mikään.

Nokian suunta näyttää muutenkin paremmalta kuin aikoihin. Ehkä jättiläinen liikkuu hitaasti ja kömpelösti. Mutta silloin kun liikkuu, niin silloin rytisee. Halvat ja keskihintaiset älypuhelimet ovat jatkossa(kin) Nokian valttikortteja ja uudet täsmätuotteet näihin kategorioihin vankistanevat Nokian asemaa edelleen suurilla kehittyvillä markkinoilla.

Seuraavaksi odottelen mielenkiinnolla Fortumin, Rautaruukin ja Telesten tulosjulkistuksia. Arvelen, että näistä ensimmäinen menee odotuksien mukaan, toinen tuottaa pienen pettymyksen ja jälkimmäinen yllättää todella positiivisesti.

Osakepoiminta ylituottojen lähteenä - linkki videoon

Kerroin viime vuonna aiemmassa merkinnässäni Anders Ekholmin tekemästä tutkimuksesta, jonka tulos oli että aktiivinen osakepoiminta voi aikaansaada ylituottoja, mutta markkinoiden ajoittaminen ei. Tulos on mielenkiintoinen ja puoltaa hyvien osakkeiden poimimista ja niiden pitämistä salkussa pitkän aikaa - tämä sijoitustyyli sopii ainakin omiin tarpeisiini.

Ohessa linkki, missä Anders itse kertoo tutkimuksen tuloksista.

Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?

Kuten monella bloggaajakollegallanikin, tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus. Minulle tämä tarkoittaa sitä että pyrin saavuttamaan sijoittamalla taloudellisen tilan, joka mahdollistaa itsenäisyyden muista tulolähteistä. Elämänlaadun kannalta tämä parantaa mm. taloudellista turvallisuutta sekä työn ja vapaa-ajan valintojen itsemääräämisoikeutta. Varsin tavoiteltava tilanne siis.

Tästä päästäänkin otsikon kysymykseen, eli "kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?". Vastaus tähän riippuu henkilökohtaisista preferensseistä, joten hahmotan sitä lyhyesti oman elämäntilanteeni ja sijoitussuunnitelmani pohjalta.

Sijoituksista voi saada "automaattisia" tuottoja kahdella tavalla:
1) realisoidun arvonnousun ja
2) osinkojen/tuotto-osuuksien kautta.

Näistä ensimmäinen vaihtoehto on lyhyellä aikavälillä erittäin epävarma, mutta kuitenkin pitkällä aikavälillä mahdollinen tulonlähde. Osinkotulot tulevat tasaisemmin, vaikka niissäkin on vaihtelua. Taloudellisen riippumattomuuden näkökulmasta vuosittaiseen tuloon voidaan laskea osuus molemmista kategorioista, kunhan pitää mielessä sen, että ensimmäisen kategorian kohdalla esiintyy tiettyjä rajoituksia.

Tässä blogissa asettamassani suunnitelmassa tavoitteenani on miljoonan euron sijoitusomaisuus parin vuosikymmenen päästä. Olisin tällöin n. 50-vuotias, ja voisin jäädä näin halutessani pois työelämästä. Ottamatta kantaa tavoitteen mielekkyyteen (sivuuttaen sujuvasti mm. debatin elämästä nauttiminen nyt vs. myöhemmin), voidaan seuraavaksi tarkastella tarjoaako tämä tavoite taloudellisen riippumattomuuden.

Oletus 1:
Miljoonan euron sijoitusomaisuus nousee keskimäärin 6 % vuodessa. Tämä on suhteellisen konservatiivinen tuotto-odotus, osittain siitä syystä että ko. vaiheessa osa varoista on hyvin todennäköisesti korkosijoituksissa, joiden tuotto-odotus on osakkeita pienempi. Tässä oletuksella miljoona euroa tuottaa arvonnousuna 60000 euroa vuodessa. Nykyisellä verokannalla jää vuodessa verojen jälkeen 43200 euroa.

Oletus 2:
Osinkotuotto 2% vuodessa. Tämä luku on arvioitu myös alhaiseksi johtuen korkosijoituksen suhteellisesta osuudesta. Veron jälkeen osingoista jäisi käteen 16080.

Esimerkin miljoonan euron sijoitusomaisuus tuottaisi siis 59280 vuodessa, eli 4940 euroa kuussa verojen jälkeen. Tämä summa riittäisi erittäin yltäkylläiseen elämään. Esimerkistä puuttuu kuitenkin vielä inflaation vaikutus. Keskimäärin 2 % vuotuisella inflaatiolla tämän summan ostovoima on kuitenkin huomattavasti alempi vuonna 2034, joka on asettamani tavoitevuosi miljoonan sijoitusomaisuudelle. Inflaatiokorjattuna summa onkin enää reilut kolme tuhatta kuussa. Tämäkin kyllä riittää mainiosti.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, voidaan ajatella että huomattavasti pienempikin sijoitussumma riittää minimitason taloudelliseen riippumattomuuteen. Jos oletetaan että asunto on jo omissa nimissä (=ei lainanlyhennys- tai hoitokuluja), on kuukausittainen rahantarve "normaalissa" elämänmenossa ainakin itselläni alle tuhat euroa kuussa. Jos siis otetaan tuhat euroa kuusa (netto) rajaksi, riittää tähän suurinpiirtein 200 000 euron sijoitusomaisuus edellämainituilla suhteellisen konservatiivisilla tuotto-odotuksilla. Omalla kohdallani tämä olisi saavutettu jo kymmenen vuoden päästä. Houkutteleva ajatus.

Frontier-ETF:ää lisää - markkinat houkuttelevilla ostotasoilla

Frontier-markkinat, ts. reuna-alueet eivät ole vielä nousseet muiden kehittyvien markkinoiden imussa, ainakaan osakekurssien osalta. Tämä johtuu erityyppisistä epävarmuustekijöistä, kuten Dubain viimeaikaisesta rahoitussotkusta. Toisaalta sijoittajien kiinnostus on tällä hetkellä vahvasti BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) , joka on jättänyt "kehittyvät" kehittyvät markkinat syrjään.

Sijoittajien kiinnostus BRIC-maihin on tietysti perusteltua ihan talouskasvun pohjalta ja kurssit ovat ottaneet tämän huomioon ehkä liiankin kanssa (ainakin markkinoille nyt haikailevan sijoittajan mielestä) - nousu on ollut huimaa viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan frontier-markkinoiden osakkeet ovat yhä hieman alle puolet vuoden 2008 huippuarvostuksistaan.

Huolimatta viime aikojen alisuoriutumisesta frontier-markkinat voivat tarjota kovaa tuottopotentiaalia. Esim. S&P Select Fontier -indeksi sisältää 30 likvideintä frontier-osaketta, mm. Kuwaitista, Kolumbiasta, Nigeriasta ja Kazakstanista. Nämä yhtiöt ovat usein tekemisissä tietoliikenteen, rahoituksen tai pankkitoiminnan kanssa. On todennäköistä, että näiden talouksien kasvaessa hyvin alhaiselta tasolta mahdollisesti muita markkinoita nopeammin, on edellämainituilla sektoreilla hyviä tuottomahdollisuuksia. Vastaavasti riskit ovat huimat. Toisaalta lisääntynyt volatiliteetti ja ennakoimattomuus ei haittaa hyvin hajautetussa sijoitussalkussa, varsinkin kun frontier-markkinat eivät käyttäydy aina täysin samansuuntaisesti kuin muut markkinat. Lisääntynyt volatiliteetti voi siis olla jopa hyvästä osana laajaa portfoliota.

Näistä syistä lisäsin salkuun tuhatlappusella DB-Xtrackersin S&P Select Frontier ETF:ää, jota olin hankkinut jo kerran aiemmin. Nyt on "buy" tehty ja on "holdin" aika - uskon että tämä sijoitus on pitkällä aikavälillä erittäin kannattava.

Ennustukset alkaneelle vuodelle ja vuosikymmenelle

Uuden vuosikymmen alkaessa olen erittäin positiivisella mielellä laiskan salkun kasaamisen järkevyydestä. Siinä missä "nollakymmenluku" oli tavallaan menetetty vuosikymmen (ainakin jos katsotaan pörssikurssien kehitystä ilman osinkojen huomioimista), voi seuraava vuosikymmen tarjota huomattavasti parempaa nousua. Tässä täysin spekulatiivinen ennustukseni alkaneelle vuodelle ja vuosikymmenelle:

2010
Vuosi pitää sisällään nousua, jonka kärjessä ovat varsinkin kehittyvät markkinat. Lähestulkoon kaikki muutkin markkinat nousevat, joskin muutama pieni markkina voi tarjoata ikäviä yllätyksiä (Islanti-tyyliin). Volatiliteetti tulee olemaan suurta, varsinkin suurempaa kuin vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla. Kokonaisuudessaan vuosi kuitenkin päätyy keskimääräistä pörssivuotta suurempaan kasvuun suurimmalla osalla markkinoista. Tästä syystä sijoitan edelleenkin kaiken irtoavan rahan pääasiassa pörssiosakkeisiin ja osakeindeksejä seuraileviin ETF:iin. Jos nousu on hirmuista, alan vuoden loppupuolella allokoida varoja lyhyeen ja vähitellen myös pitkään korkoon.


2010-luku
Vuoden 2009 ja 2010 nousut pohjalta johtavat yliarvostuksiin ja aiheuttavat suurta heiluntaa markkinoilla. Osakeindeksien kasvu kuitenkin jatkuu suurimmilla markkinoilla vuoden 2014-2015 paikkeille. Useampi kupla on puhallettu tässä kohtaa täyteen ja eteenpäin katsovat sijoittajat ovat huomanneet asian. Yliarvostusta esiintyy mm. kehittyvillä markkinoilla, raaka-aineissa ja puhtaan energian hype-yrityksissä. Lisäksi maailmantaloudessa huolta aiheuttaa Yhdysvaltain velkaantuminen. Osakemarkkinoiden trendinä on yhä nopeammat kurssiliikkeet, joten lasku yllättää jälleen rajuudellaan. Varallisuusarvot laskevat hetkessä merkittävästi, joskin vuoden 2008 kokoluokan lasku ei toistu. Vuoden 2016 jälkeen loppuvuosikymmen edetään sahaavan kasvun parissa, ja vuosikymmenen vaihteessa osakeindeksit ovat lähellä historiallisia huippujaan. Vuosikymmen osoittautuu ennakoitua paremmaksi buy-and-hold-tyyppisen osakesijoittajan kannalta.

Katsotaan sitten vuoden & vuosikymmenen päästä miten ennuste osui. Mikä on oma veikkauksesi?

Vuoden 2009 tilinpäätös

Sijoitusvuosi 2009 on takana ja on aika vetää yhteen vuoden tapahtumat. Kaiken kaikkiaan meno oli päätähuimaavaa sekä osakemarkkinoilla että oman sijoitussalkkuni kannalta.

Pitkän aikavälin sijoittussuunnitelmaani kuuluu 600 euron kuukausijoitus. Tämä on sopivan kokoinen summa käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna, että sen ei pitäisi tehdä tiukkaa. Menneenä vuonna sijoitin kuitenkin huomattavasti enemmän. Tämä johtui poikkeuksellisen houkuttelevista ostomahdollisuuksista. Kaikki merkit klassisesta "veri virtaa kaduilla" efektistä oli havaittavissa, joten sijoitinkin kaiken irtoavan rahan osakkeisiin, kuukausisijoituksen ollessa hieman yli 1000 euroa. Jälkikäteen ajateltuna olisi voinut sijoittaa enemmänkin varsinkin keväällä, mutta jälkiviisaushan on tunnetusti helppoa :)

Absoluuttinen arvonkehitys

Alla olevasta kuvasta näkyy arvonkehitys vuoden 2009 ajalta. Salkun pääoma oli vuoden alussa 7249 euroa ja vuoden lopussa 27625 euroa. Pääoma nousi siis reilut 280 %! Tämä on tietysti poikkeuksellisen paljon johtuen pääoman pienuudesta vuoden alussa sekä poikkeuksellisen hyvästä sijoitusvuodesta. Sijoitussuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu 20500 euroa menikin komeasti rikki.

Tuotot

Osinkoja salkku tuotti 467 euroa ennen veroja vuonna 2009. Osinkotuotto oli ihan kohtalainen, ottaen huomioon että salkku sisältää myös DB-Xtrackersin ETF:iä sekä OP Raaka-aine -rahastoa, jotka eivät jaa osinkoa lainkaan. Jatkossa mm. näistä syistä osinkotuotto ei tule olemaan koko salkun osalta kovin suuri. Toisaalta suomalaisen verotuspolitiikan takia olenkin suosinut ihan tarkoituksella osingot uudelleensijoittavia ETF:iä.

Pääoman indeksoitu tuotto (kts. myös kommentit) oli vuoden 2009 osalta loistava. Koko salkku tuotti hieman alle 60 % ja yksittäisten osakkeiden osuus vieläkin enemmän (n. 64 %)! Olen tähän erittäin tyytyväinen, sillä vuonna 2009 OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 30 %. Onnistuin siis osakevalinnoissani vallan mainiosti vuoden 2009 osalta. Alla kuvaajat koko salkun tuotosta sekä pelkästään suomalaisten osakkeiden osalta verrattuna OMX Helsinki Cap -indeksiin.

Koko salkun tuotto vs. OMX Helsinki Cap 2009

Suomalaisten osakkeiden tuotto vs. OMX Helsinki Cap 2009

Portfolio

Salkku koostumus on vuoden 2009 loputtua seuraavanlainen:

77 % suomalaiset osakkeet.  Osuuksia on tällä hetkellä 15 eri suomalaisessa yhtiössä. Näistä kolme suurinta sijoitusta muodostavat yli 30 % osuuden kaikista osakkeista, joten niistä voisi mainita erikseen muutaman sanan:

• Oriola-KD B: Tämä sijoitus oli salkun helmi ja nousikin salkun suurimmaksi sijoitukseksi mahtavan tuottonsa ansiosta. Ostin Oriolaa ensi kerran marraskuussa 2008 ja lisäsin sitä vielä uudestaan keväällä 2009. Kurssi on noussut yhteensä 180 %! En ole kuitenkaan realisoimassa tuottoa, vaan uskon vahvasti yritykseen pitkällä aikavälillä.
  
• Nordea Bank: Nordeaa ostin myös muutaman erän loppuvuodesta 2008. Näin pääsin osallistumaan jo legendaarisen tuottoisaan osakeantiin keväällä 2009.
• Neste Oil: Ostin Nestettä kolmeen otteeseen vuoden mittaan, kun osake ei näyttänyt millään lähtevän muun markkinan mukana nousuun. Loppuvuodesta onkin pientä nousua koettu - Neste Oil on tällä hetkellä n. 30 % plussalla.

Loput osakkeet ovat suhteellisen samankokoisia sijoituksia (jokainen n. 4-6 % osuudella osakesalkusta). Sijoituksia on tällä hetkellä seuraavissa: Amer Sports A, Cramo, Fortum, Kesko B, Metso, Nokia, Rautaruukki, Sampo A, Sponda, Stockmann B, Teleste, Uponor. Näistä suurimmat nousut on nähty Metsossa (168 % plussalla) sekä Stockmannissa, Uponorissa ja Cramossa (kaikki yli 60 % plussalla). Miinuksella koko salkussa on enää vuonna 2008 ostetut Nokia ja Teleste.

9,5 % Kehittyvät markkinat

Kehittyville markkinoille lähdin mukaan vähän myöhässä, eli vasta kesän 2009 jälkeen. Salkkuun on lisätty DB-X Trackersin osingot uudelleensijoittavia ETF:iä sekä suuremmille että reuna-alueiden kehittyville markkinoille. Kokonaistavoitteena on n. 20 % osuus salkusta kehittyville markkinoille, joten jatkan vuonna 2010 näitä ostoja. Tällä hetkellä kehittyvien markkinoiden ETF:ien tuotto on hieman plussan puolella.

8,3 % Puhdas energia

Puhdas energia on pitkän aikavälin sijoitustrendi, jossa haluan olla mukana pienellä osuudella salkusta. Tähän tarkoitukseen olen ostanut IShares:in S&P Global Clean Energy ETF:ää kahteen otteeseen. Puhtaan energian tavoiteosuus sijoitusportfoliosta on 10 %, joten tältä osin lisäostoja ei ehkä ole tiedossa vähään aikaan.

5,2 % Raaka-aineet

Raaka-ainesijoittaminen on kovasti debatoitu aihe, mutta itse haen sillä hajautusta ja inflaatiosuojaa osalle portfoliosta. Vuonna 2009 sijoitin raaka-aineisiin OP Raaka-aine A -rahaston kautta, ja tällä hetkellä sijoitus on 11 % plussan puolella. Tavoitteena ei ole kuitenkaan välttämättä pitää isoa positiota raaka-aineissa, vaan tämä on ennemminkin pieni lisämauste kokonaisuudessa. Lisäsijoituksia tähän kategoriaan en todennäköisesti jatkossa juurikaan tee, vaan aloitan portfolion hajautusmielessä sijoitukset pitkiin korkoihin jossain vaiheessa vuotta 2010 tai 2011.

Sijoitussuunnitelman mukainen tavoite vuodelle 2010 on 30470 euroa, ja se on vain muutaman tuhannen euron päässä. Uskon että tämä raja saavutetaan melko nopeasti. Toisaalta onkin hyvä olla hieman "etuajassa", sillä tulevaisuus on luonnollisesti hämärän peitossa ja markkinoilla isot liikkeet ovat lisääntymään päin.

Tältä siis näytti laiskan sijoittajan vuosi 2009, kiitän kaikkia lukijoita kommenteista ja mielenkiinnosta!