torstai 24. heinäkuuta 2014

Seligsonilta uusia mielenkiintoisia rahastovaihtoehtoja

Seligsonin viimeisimmässä neljännesvuosikatsauksessa kerrottiin uusista rahastovaihtoehdoista, joita tulee tarjolle Seligsonin asiakkaille. Seligson tuo tarjolle viisi muiden yhtiöiden hallinnoimaa rahastoa, jotka paikkaavat aiemman valikoiman aukkoja.

Uudet rahastot ovat:

  • DFA European Small Companies (eurooppalaiset pienyhtiöt)
  • DFA US Small Companies (jenkkilän pienyhtiöt)
  • DFA Emerging Markets Value (Seligsonin nykyinen kehittyviem markkinoiden rahasto, joka tulee tarjolle suoraan)
  • Splitan Aktiefond Sverige (ruotsalaiset yhtiöt)
  • Splitan Aktiefond Stabil (ruotsalaiset vakaat yhtiöt)

Erityisesti vähäkuluisista, passiivisisesti hallinnoiduista pienyhtiörahastoista on tullut Seligsonille kyselyjä, ja näihin kaksi ensin mainittua tuovat hyviä uusia vaihtoehtoja. Nämä kiinnostavat myös itseäni, sillä salkkuni koostuu lähinnä suuristä yhtiöistä tai niihin sijoittavista ETF:istä. Tilanne lienee sama varsin monella.

Tsekkasin DFA:n eli Dimensional Fund Advisorsin sivuilta, että European Small Companies rahaston hallinnointipalkkio on 0,68% vuodessa ja US Small Companies -rahaston 0,45 %. Molemmat rahastot ovat laajasti hajautettuja ja passiivisesti hallinnoituja. Nämä eivät kuitenkaan ole mitään indeksirahastoja vaan valittu Faman ja Frenchin tutkimustyöhön perustuvien osakemarkkinoiden ylituottoilmiöiden pohjalta (yhtiökoko, arvo-osakkeet jne). DFA:n sivuilta löytyy lisää tarinaa ko. sijoitusfilosofiasta.

Pidän Seligsonin tavasta tuoda piensijoittajien saataville edullisia rahastoja. Nämäkin DFA:n rahastot ovat normaalisti saatavilla insitutionaalisille sijoittajille tai erittäin suurella minimimerkinnällä. Seligsonkaan ei pysty näitä täysin ilmaiseksi tarjoamaan, vaan lanseeraa vuotuisen välityspalkkiosysteemin, jossa minimiveloitus on 100 euroa tai 0,5%, tai alle summan kasvaessa. 100 euroa on varsin paljon, joten ihan pikkusummilla näihin ei kannata lähteä sijoittamaan. 10000 euroa lienee hyvä summa, jolloin vuotuisiin merkintöihin menisi n. 1%.

Palvelun ja merkintähintojen yksityiskohdat eivät kuitenkaan tätä kirjoittaessa ole täysin tiedossa (mm. palkkionpalautuksia luvattiin palauttaa rahastojen ostajille, jolloin kaikki merkinnät eivät olisi yllä esitetyn hintaisia) eikä Seligsoninkaan nettisivuilta vielä tietoa löydy. Se on kuitenkin luvattu Seligsonin katsauksessa että loppuvuoden 2014 merkinnät näihin rahastoihin ovat ilmaisia! Eli jos nämä rahastot kiinnostavat, niin loppuvuodesta on hyvää aikaa merkitä.

Kuten sanottua, itse olen kiinnostunut erityisesti noista pienyhtiörahastoista. Koska salkussani on jo jenkkiläisiin pienyhtiöihin sijoittavaa ETF:ää (IJS) yli 10000 euron edestä, niin käytännössä kiinostava rahasto minulle on DFA European Small Companies. Jos markkina- ja kassatilanne on suotuisa, saatan merkitä sitä jossain vaiheessa loppuvuotta.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Kesällä luettua: Zombitalous ja Hajauta tai hajoa

Kesäloma on siitä mukava, että silloin vapautuu aikaa monelle mielekkäälle tekemisellä mihin muuten ei ole niin hyvin aikaa. Itselleni tämä merkitsee mm. kirjojen lukemista. Tänä kesänä luin jo aiemmin Erilainen ote omaan talouteen kirjan ja nyt sitten tuli luettua Zombitalous sekä Oksaharjun Hajauta tai Hajoa.

Ei huolta - en ole niin kajahtanut talousintoilija, että nämä olisivat ainoat lukemani kirjat! :) Tänne blogiin kuitenkin raportoin vain näistä, sillä muu lukemisto menisi blogin fokuksen ulkopuolelle.

Zombitalous

Zombitalous ottaa mukavan lähtökulman taloustieteelliseen keskusteluun. Siinä käytetään zombi-metaforaa taloustieteen teorioista, jotka aina nousevat haudoistaan ja terrorisoivat ihmiskuntaa - siitä huolimatta että ne on moneen kertaan todettu toimimattomiksi.

Tässä on tietysti hieman provosointia mukana, sillä kohteena olevat teoriat ovat ns. uusliberalistisen koulukunnan perustuksia: tehokkaat markkinat, yksityistämisen ylivertaisuus, varallisuuden valumavaikutus ja niin edelleen.

Kirja on todellista raskaan sarjan luettavaa ja käy hyvin tarkkaan läpi taloustieteiden historiaa ja eri teorioiden toimivuutta käytännössä. Perusteellisuus on tietysti suotavaa kun kritiikkiä esitetään. Vaihtoehtojakin on tarjolla ja usein ne ovat akselilla "pohjoismainen sosiaalidemokratia" tai Keynesläisyys.

Voin suositella kirjaa niille, ketkä ovat kiinnostuneita taloustieteistä tai kapitalismikritiikistä yleensä. Itse nautin lukemastani, vaikka välillä uni tuli silmään varsin nopeasti, zombiteorioiden hitaan läpikäynnin ohessa :)

Hajauta tai hajoa

Jukka Oksaharjun tuoreempi kirja oli pääosin miellyttävää luettavaa - ja monelta osin oman osta ja pidä -filosofiani kanssa saman suuntaista. Pääviesti kehottaa ostamaan harvoja laatufirmoja ja lisäämään omistuksiaan niissä aina kun markkinoilla tulee laskusuhdanne (oma osakepoimintani on varsinkin viime aikoina ollut tämän suuntasta). Oksaharju elää kuten opettaa ja on keskittänyt omistuksensa tiettyihin firmoihin, joista hän usein blogissaan ja myös tässä kirjassa kertoo (mm. Nordea, The Coca Cola company).

Kirjassa kerrotaan, miten hajauttaminen (mm. maantieteellinen, yritysstrategiakohtainen, velkaisuuteen liittyvä jne) onnistuu suhteellisen pienelläkin valikoimalla laatuyritysten osakkeita. Tämä onkin hyödyllistä tietoa niille, jotka kyseisen strategian valitsevat. Lisäksi yrityksen aitoa tuloksentekokykyä ja osingonmaksua painotetaan pörssikurssia tärkeämpinä asioina, mikä on pitkäjänteiselle sijoittajalle varsin tärkeä pointti.

Välillä kirja tuntuu toisaalta hyvin ehdottomalta ja yksioikoiselta. Kirjassa todetaan julistuksenomaisesti mitä sijottajan pitää minkäkin asian suhteen tehdä.  Kirjan lopussa luetellaan lista laatuyhtiöistä, joten jokainen voi seurata onko näistä yrityksistä koottu salkku parempi kuin vaikkapa indeksin kehitys. Mieleen tulee, että jos asia on näin helppo, niin silloinhan markkinoilla on varmasti rahastoja, jotka pystyvät strategian toteuttamaan vuosikymmen toisensa jälkeen? :) No onhan Berkshire Hathaway olemassa, mutta tästäkin asiasta voidaan toisaalta olla montaa mieltä (onko BH suursijoittaja jolla on suursijoittajan edut jne).

Kirjasta jää lopuksi hieman ristiriitainen olo. Kirjassa ohjeistetaan ostamaan laatufirmoja ja myös kerrotaan miten nämä tunnistetaan, ja miten salkku kootaan tältä pohjalta. Kirjassa myös mainitaan, että muutamia laatufirmoja sisältävän keskitetyn salkun omistaja voi saada ylituottoa - mutta tähän ei kuitenkaan ole takeita. Sanoisin, että näin asia on minkä tahansa keskitetyn salkun osalta. Indeksistä poiketaan hyvässä tai pahassa jos selkeitä valintoja tehdään. Pidin itse asiassa Oksaharjun ensimmäisestä kirjasta enemmän sekä sisällön että kirjoitustyylin suhteen.

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Suomalaiset eivät osaa vaurastua

Suomalaisen kansankapitalismin puute on monelle tuttu keskustelu. Suomalaiset vierastavat arvopaperisijoittamista ja toisaalta valtiovalta sääntelyllään ja verotuksellaan lyö kapuloita rattaisiin. Valitettavan usein tämä näkyy (myös omassa tuttavapiirissäni) elämäntyylissä, johon sisältyy asuntolaina + kädestä suuhun kulutus. Tämä johtaa siihen, että edes keskiluokkaiset suomalaiset eivät osaa tai kykene vaurastumaan pitkällä aikavälillä.

Tähän asiaan liittyen luin tänään lehdestä S-Pankin päästrategin Vesa Engdahlin haastattelun. Pääviesti oli, että suomea uhkaa asuntokupla, joka johtuu osin siitä että kansakuntamme varallisuus laitetaan pääosin edelleenkin seiniin, eikä esimerkiksi osakkeisiin, kuten länsinaapurissa.

Lukemat ovat masentavat:
  • Suomessa 300 miljardia varallisuudesta on kiinteistöissä
  • 160 miljardia on finanssivarallisuudessa
  • Finanssivarallisuudesta 80 miljardia (eli puolet) sijaitsee pankkitileillä
Tiesin, että tilanne on huono, mutta lukemat silti yllättivät. Suomalaisten rahat ovat asunnoissa ja tileillä, ja pieni osa arvopapereissa, joista pitkällä aikavälillä tulisi selvästi parhaat tuotot.

Jokainen taloudelliset realiteetit ja sijoitusmaailmaa tunteva voi heti todeta keinot tilanteen korjaamiseksi. Henkilökohtaisesti epäsuhta sijoittamisen vs. rahojen tilillä makuuttamisen välillä on helposti toteutettavissa (vaikkapa kuukausisijoitukset indeksirahastoihin). Makrotalousmielessä valtion osakkeenomistusta rokottava verotuspolitiikka olisi myös korjattavissa, jos poliittista tahtoa löytyy (esim. pienosinkojen verovapaus alkajaisiksi).

Omalta osaltani en voi muuta tehdä kuin pitää keskustelua yllä tämän blogin kautta ja omassa lähipiirissäni. Aina se ei ole helppoa (kts. merkintä tammikuisesta "haastattelusta" asiaan liittyen). Lisäksi voin tietysti äänestää poliitikkoja, jotka ovat suosiollisia kansankapitalismille. Tämäkään ei ole osoittautunut helpoksi, sillä lupaukset mm. pienosinkojen verovapaudesta on syöty pariin kertaan.

Näillä mietteillä kesää eteenpäin! Sijoitellaan, ja kannustetaan muitakin sijoittamaan :)

tiistai 1. heinäkuuta 2014

2014 / Q2 tilinpäätös

Toinen kvartaali on ohi ja vuosi 2014 puolivälissä. Siinä missä edellisellä kvartaalilla salkku pieneni reiluhkon kokoisten myyntien takia, sain nyt käännettyä salkun kokonaispääoman all-time-high-lukemiin! Q2/2014 lopussa salkun kokonaispääoma oli 115 015 euroa.

Tässä heti kärkeen salkun kehityksen avainluvut: 
  •  Uusi sijoitettu pääoma 2014 Q2 aikana: 6345 euroa
  • Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 11280 euroa (10,87 %)
  • Osingot (netto): 937 euroa
  • TWR-tuotto (pl. osingot): 4,59 % (vuoden alusta 6,16 %)
Kvartaalin aikana tapahtui kaksi isompaa ostoa, eli HCP Quantin merkintä 5000 eurolla sekä 2000 euron merkintä Seligson Russian Prosperityyn. Molemmat edustavat uutta allokaatiopäätöstäni sisällyttää 10% aktiivisia, tarkaan valittuja rahastoja salkkuuni. Jälkimmäisessä ajoitus osui kohtalaisen hyvin kohdalleen ja se on jo reilusti voitolla. HCP Quant alkoi pyöriä tänään, ja seuraan mielenkiinnolla miten uusi rahasto pelittää.

Muita ostoksia kvartaalin aikana olivat jatkuvat kk-sijoitukset DBX1 ja DXSU ETF:iin Nordnetin kautta. Tein myös yhden myynnin, kun luovuin osakeannin julistaneesta Deutsche Bankista.

Alla olevasta kuviosta näkyy sijoitusten kehitys vuosittain alkaen 2008 tähän kvartaaliin asti (kuluneen vuoden kvartaalit tarkemmin eriteltynä). Kuviosta näkyy, että pienen notkahduksen jälkeen salkku päätti taas all-time-high -lukemiin. Olen kehitykseen varsin tyytyväinen, mutta samalla hieman epäileväinen sen suhteen, voiko nousu enää jatkua yhtä voimakkaana.


Alla olevasta toisesta kuviosta selviää tämänhetkinen salkun allokaatio. Korkosijoitukset ovat edelleenkin alipainossa (3 % vs. tavoiteallokaation 20 %) ja samalla osakepoiminnat ovat ylipainossa (42 % vs. 20 %:in tavoite). Muutoin salkun jakauma vastaa tämänhetkistä tavoiteallokaatiota varsin hyvin.


Loppuvuoden markkinanäkymät ovat kaksijakoiset. Euroopan ja muun maailman elpyminen finanssikriisistä jatkunee hitaaseen tahtiin. Toisaalta elpymistä on leivottu mukaan kursseihin jo merkittävässä määrin, joten osakkeiden nousuputki ei ole mikään takuuvarma juttu. Toisaalta muutkaan sijoitukset eivät houkuttele, joten oma ratkaisuni on olla tekemättä juuri mitään, eli "laiskan sijoittajan" perusmeiningillä jatketaan.

Mukavaa ja toivottavasti aurinkoista heinäkuuta kaikille lukijoille!