Luettua: Erilainen ote omaan talouteen

Kesäloman alettua sain viimein luettua Pasi Havian, Ville Lappalaisen ja Antti Rinta-Lopin kirjan "Erilainen ote omaan talouteen: Vapaus, onni ja hyvä elämä". Ensimmäinen kirjoittaja tunnetaan blogista "Kohti taloudellista riippumattomuutta" ja jälkimmäinen kirjoittaja talous- ja elämänhallintablogista "Saituri". Molemmat blogit ovat suosittuja ja niissä on selvä, monelle säästäjälle ja sijoittajalle hyödyllinen sanoma. Tästä syystä itselläni oli varsin positiiviset odotukset kirjaa kohtaan.

Kirja oli hyvin helppolukuinen ja luin sen kahdella istumalla. Kirjan perusviesti on se, että onnelliseen, taloudellisesti riippumattomaan elämään tarvittava rahasumma on yllättävän pieni ja kaikkien tavallisten palkanaajien ulottuvilla. Tämä vaatii omien arvojen kriittistä tutkiskelua, kulutustottumusten järkevöittämistä ja fiksua - useinmiten indeksipohjaista sijoittamista. Asia oli itselleni pitkälti tuttua, mutta se oli sen verran tärkeää ja hyvin perusteltua, että nautin lukukokemuksesta. Aion itse asiassa suositella kirjaa luettavaksi vaimolleni sekä muutamalle kaverilleni - he todennäköisesti hyötyvät kirjan suosituksista vielä itseäni enemmän.

Mistä pidin:

Kirjassa oleva ylenmääräisen kulutuseetoksen kritisointi oli miellyttävää. Omaisuus jota haalimme, liittyy usein "normaaliksi" koettuun kulutukseen tai statuksen tavoitteluun omassa sosiaalisessa piirissämme. Kun asioita miettii syvällisemmin, selviää että vähemmälläkin pärjää, ilman että oma onnellisuus siitä kärsii. Itse asiassa homma voi mennä päin vastoin - kun lopetamme stressaamisen siitä, että onko meillä yhtä hieno auto tai telkkari kuin naapurilla, voimme tehdä edullisempia, ekologisempia ja käyttöarvoltaan yhtä hyviä hankintoja. Näillä keinoilla talouden menopuoli saadaan usein paremmalle tolalle.

Olen itse ollut aina samoilla linjoilla - vastustan liiallista tavaroiden ostamista ja niiden säilyttämistä lähes käyttämättöminä asunnon nurkissa. Monella ihmisellä on tällä saralla petrattavaa, ja kirjan vinkkejä noudattaen ja niistä toivottavasti inspiroituen on mahdollista vähentää omaa turhaa kulutustaan.

Lisäksi pidin erittäin hyvin perustelluista, kenelle tahansa sopivista sijoitusvinkeistä (koska Pasi Havia oli mukana kirjoitustiimissä, en vähempää odottanutkaan). Automatisoitu kuukausisijoittaminen indeksirahastoihin on erittäin helppo toteuttaa, mutta useimmille ihmisille asia pitää perustella rautalangasta. Tämän kirjan lukeminen onnistuu asian perustelemaan ja toivottavasti synnyttää myös vahvan motivaation tähän pitkällä aikajänteellä. Muutenkin kirjan promotoima "laiskan sijoittajan" tyyli miellyttää, sattuneesta syystä :)

Mikä jäi mietityttämään:

Kirjan alkuosan konsumerismi-kritiikki ulottuu myös ei-kovin-yllättäen suomalaisten perisyntiin eli jättilainoihin, jotka sitovat oravanpyörään kymmeniksi vuosiksi. Tästä syystä kirjassa varoitellaan asuntolainan ottamisesta omaan asuntoon ja leveästä asumisesta muutenkin. Olen samaa mieltä pääkohdista, mutta muuten tasapainoisessa kirjassa tässä kappaleessa mennään mielestäni vähän yli.

Kirjoittajan (kirjoittajien?) asennoituminen asumiseen on viehättävän markkinaliberaali - ja samalla kovin naiivi ja teoreettinen. Kirjoittajan mukaan ainut järkisyy asunnon valinnalle on työpaikan läheinen sijainti, jolloin auton omistaminen ei ole tarpeellista. Omassa asumisessani olen huomannut, että arvostan asunnolta myös muita ominaisuuksia kuin työpaikan lähenen sijainti. Itse asiassa minulle asuminen luonnon keskellä isossa omakotitalossa (joka on siis tämän hetkinen tilanteemme) tuo vapautta, tilaa ja rauhaa itselleni ja perheelleni. Eikä kyse ole siis mistään status-syistä vaan ihan elämisen laadusta: (välillä meluisat) harrastukset, ulkona luonnossa ja pihalla oleilu, grillaus, jne: nämä asiat tekevät minut onnelliseksi ja ovat arvojeni mukaisia. Nämä onnistuvat itselläni käytännössä vain omistusasunnossa, sillä vastaavat kriteerit täyttäviä vuokra-asuntoja ei ole saatavilla, ainakaan kovin järkevään hintaan. Itselläni onneksi myös työmatka sattuu olemaan lisäksi pyöräilymatkan päässä, joten tämäkin kriteeri täyttyy.

Tietysti jos tämä "suomalainen unelma" rahoitetaan valtavalla pankkilainalla, niin ei sekään ole järkevää. Oma tilanteeni on parempi - asuntolainaa hyvin pienellä korolla 20% asunnon arvosta, ja samaan aikaan sijoitusomaisuutta reilut satatuhatta euroa. Jos olisin yhtä ehdoton kuin kirjassa suositellaan, niin asuisin vuokralla sijainnissa ja asunnossa, joka ei täyttäisi tarpeitani. En täten koe että ultrarationaalisuus ja asuntolainojen välttely on paras tie. Mielestäni paras tie on omien valintojen tiedostava toteuttaminen ja taloudellisesti järkevät päätökset siten, että vaurastuminen on mahdollista pitkällä aikavälillä. Tähän ei todellakaan sisälly jättilainaa, mutta ei välttämättä sitäkään, että asutaan pienessä, mahdollisimman edullisessa asunnossa työpaikan vieressä; näkemys kuulostaa muutenkin kovasti vuokralla asuvan, uraa tekevän sinkkumiehen kirjoitukselta :) Taloudellisen kokonaistilanteen hahmottaminen ja järkevä rahankäyttö sallii mielestäni helposti oman asuntolainan pitämisen - varsinkin näin "nollakorkojen" aikana. Sanottakoon tähän vielä, että kyllä kirjassa mainitaan parilla lauseella kappaleen lopussa, että omistusasuminen on pitkässä juoksussa järkevää verrattuna vuokralla olemiseen. Kappaleen luettuani voin kuitenkin kuvitella, että lukijalle saattoi jäädä hämmentynyt olo, että mitähän asumisen suhteen pitäisi tehdä.

Kuten sanottua, kokonaisuudessaan kirja oli varsin mainio opus henkilökohtaiseen taloudenhallitaan ja vaurastumiseen. Laitan sen eteenpäin välittömästi, sillä se tekee taloudellisesti hyvää lähipiirilleni, jos viesti menee perille. Suosittelen lukemista melkein kenelle tahansa, erityisesti aloitteleville sijoittajille.

Seuraavaksi kesän lukulistalla on Oksaharjun uusin kirja ja talousteoriakriittinen "Zombitalous". Näistä juttua lähiviikkoina.

Osto: HCP Quant

Kuten aiemmin suunnittelin, ostin minimimerkintäsummalla (5000 e) HCP Quant -rahastoa. Rahasto on auki sijoituksille vuosineljänneksittäin, ja tämän vuoden kesäkuun lopussa otetaan ensimmäiset uudet sijoitukset mukaan. Sijoitusblogosfäärissä rahasto on varsin puhuttu tapaus, sillä tämän uuden rahaston salkunhoitajana aloittaa "Kohti taloudellista riippumattomuutta" -blogista tuttu Pasi Havia.

HCP Quant -rahasto perustuu Havian kehittämään kvantitatiiviseen osakepoimintastrategiaan (kts. keskustelua esim KTR-blogin merkinnästä). Strategian track-record on tähän mennessä todella hyvä, sillä mm. viimeisen tuottotarkastelun perusteella strategia olisi päihittänyt lähes kaikki globaalit rahastot! Mielestäni tämä on todella kova juttu Suomesta käsin kehitetyllä strategialla - vaikka tietysti pitää muistaa että mennyt tuotto ei ole tae tulevaisuudesta. Lisäksi tämä tuottohistoria kuvaa finanssikriisin jälkeistä aikaa (loppuvuodesta 2011 lähtien), joten pidemmän aikavälin suorituskyky jää vielä nähtäväksi.

HCP Quantin sijoittajaesityksessä luonnehditaan sen olevan "Globaali small ja mid-cap osakkeisiin sijoittava erikoissijoitusrahasto". Omasta salkustani tämä omaisuusluokka puuttuu melkein kokonaan (pl. IJS ETF, jonka kohteena on USA:n small cap), joten tämä sijoitus täydentää mukavasti omaa portfoliotani.

HCP Quant käyttää kvantitatiivisia menetelmiä, ja pyrkii löytämään aliarvostettuja (=arvo-osakkeita) pien- ja keskisuurista yhtiöistä globaalisti. Sijoituskohteita vaihdetaan tiettyihin kvantitatiivisiin kriteereihin perustuen (esim. tilinpäätösten tunnusluvut jne.) Keskittymällä kylmästi näihin kriteereihin, pyritään minimoimaan inhimillisestä ajattelusta ja "spekuloinnista" kumpuavat virheet. Rahasto on myös aidosti aktiivinen (sijoituskohteita vain muutamia kymmeniä kerrallaan), joten sillä on mahdollisuus poiketa merkittävästi markkinatuotosta - toivottavasti jatkossakin positiivisessa mielessä. Juoksevat kulut ovat 1,15% ja tuottosidonnainen palkkio 10% ylituotosta vuosineljänneksittäin veloitettuna. Merkintä ja lunastuspalkkiot ovat 0%.

Rahastolla on sen verran mielenkiintoinen ja omasta sijoittamisestani eroava idea, että lähden mukaan ilomielin. Lisäksi olen seurannut KTR-blogia alusta asti (oma viisivuotinen blogini sai myös osin alkunsa KTR:n inspiroimana), joten haluan olla nostalgiasyistä mukana  "samassa veneessä".

Joten Pasi, jos luet tätä, niin pidäthän hyvää huolta rahoistani :)

Myynti: Deutsche Bank

Myin tänään Deutsche Bankin osakkeet, sekä arvo-osuustililleni tulleet merkintäoikeudet. Myynti tapahtui pääomantarpeesta, sekä pettymyksestä Deutsche Bankin suoriutumiseen.

Ostin Deutsche Bankia noin kaksi vuotta sitten (kts. merkintä) melko suurin odotuksin. Ajatuksissa oli hyötyä eurokriisin runtelemasta suurpankista, ja sijoitus oli ns. turnaround-veikkaus. Sittemmin kurssi välillä kävi korkeammalla, mutta viime aikoina kurssi on palautunut lähelle kahden vuoden takaisia lukemia. Lisäksi DB julkaisi juuri osakeannin lisäpääoman keräämiseksi, joka kertoo osaltaan huonosta tilanteesta. Odottamaani käännettä ei siis tapahtunut, vaan DB:n alisuoriutuminen jatkuu.

Myin siis sekä DB:n osakkeet että merkintäoikeudet - yhteensä reilun kahden tuhannen euron edestä. Jäin tästä sijoituksesta suurinpiirtein nollille. Toki pienet osingot tuli kuitattua parin vuoden aikana.

Mihin rahaa sitten tarvitaan? Edellisessä merkinnässä tämän paljastikin. Eli aion tehdä sijoituksen tässä kuussa HCP Quant -rahastoon, joka avautuu nyt ensimmäisen kerran sijoituksille. Minimimerkintä on 5000 euroa, ja tästä osan sain siis myymällä DB:t. Uskon, että HCP Quantin pien- ja keskisuuriin yrityksiin keskittyvä strategia voi kepittää Deutsche Bankin rajalliset kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa. Tämän tietysti vain aika näyttää. Kirjoittelen vielä erillisen merkinnän odotuksistani HCP Quantille, kunhan saan merkinnän tehtyä.

Pörssinousu jatkuu - sijoituspäätökset vaikeutuvat

Nordnetin blogissa Oksaharju kirjoitti nykyisen pörssinousun (jenkeissä) yltävän kohta pisimmäksi nousuksi sitten 1930-luvun.

Mitä tästä voisi ajatella? Itse en ole ollut isommilla ostoksilla vähään aikaan, lukuunottamatta ETF-kuukausisijoituksia kehittyville markkinoille, sekä kohtuullisen hyvin ajoitettua Seligson Russian Prosperity -rahaston ostoa huhtikuussa.

Oma ratkaisuni on yhä pidättäytyä isommista ostoista, mutta pitää kuukausisijoituksen (600 e) rullaamassa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ja lainoihin.

Hankalampi tapaus on sitten HCP Quant-rahasto, joka ottaa sijoituksia vastaan tässä kuussa. Tavallaan tekisin mielelläni ensisijoituksen HCP Quant:iin siinä vaiheessa kun markkinat eivät ole historiallisen mittaisessa nousuputkessa. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä 5000 euron sijoitus tässä kuussa, ja toinen vastaava sitten, jos rahaston arvo laskee esim. 20%. En ole vielä päättänyt strategiaani tämän suhteen.

Kesälomat ja -säät myös lähestyvät mukavasti, joten sijoitusasiat on hyvä unohtaa välillä. Itse asiassa viime aikoina en ole liiemmin markkinoita seuraillut. HCP Quant-ratkaisu minun pitää kuitenkin tehdä tässä lähiviikkoina, joten sen suhteen mietintämyssy on päässä.