Noin kuukausi sitten pohdiskelin, josko euroalueen pitkissä lainoissa olisi myynnin paikka. Tänään laitoin myyntitoimeksiannot molemmista Seligsonin pitkän koron rahastoistani eli Euro-obligaatiosta ja Euro Corporate Bondista. Myynnistä tuli n. 550 euron voitto ja salkku keveni reilulla kahdeksalla tuhannella eurolla. Voitosta ei veroseuraamuksia minulle tule, sillä plakkarissa on aiempia tappioita, joita pääsin nyt myös hyödyntämään.
Pääasiallinen logiikka tässä myynnissä on pitkien lainarahastojen tuottopotentiaalin puute. Keskuspankkikorot Euroopassa ovat olleet pohjissa pitkään ja niiden suunta on käytännössä ylöspäin lähivuosina. Korkojen noustessa pitkien korkorahastojen tuotot laskevat (sekä valtionlainoissa että yrityslainoissa). Tappiota ei välttämättä tule jos korot nousevat hitaasti, mutta ei juuri tuottoakaan.
Asian voi tarkistaa helposti vertailemalla euriborkorkoja ja seligsonin korkorahastojen tuottoja historiallisesti. Syklissä on nyt se vaihe, jossa parhaat tuotot ovat takana ja edessä laskua tai tasaista useamman vuoden ajan. Viimeeksi tällainen tasainen vaihe oli n. vuosien 2005-2008 aikana, pitkien korkojen ollessa nousussa.
Goldman Sachs ennustaa (kts. Kauppalehden juttu) näin:
"Korkojen nousun taustalla on setelielvytystään purkava Yhdysvaltain
keskuspankki: kun jenkkitalouden ennakoidaan jälleen pärjäävän
ilman apupyöriä, korkotasokin alkaa hivuttautua normaalimpaan
suuntaan viime vuosien historiallisen alhaiselta tasoltaan.
Ja kun korot lähtevät Yhdysvalloissa nousuun, muualla maailmassa seurataan perässä.
Goldman Sachs ennakoi suurinta liikettä euroalueelle, joskin
pankin ennusteen pohjana on yhteisvaluutta-alueen keskeinen viitelaina
eli Saksan kymmenen vuoden lainan tuottokorko.
Pankki odottaa Saksan kymppivuotisen lainan kohoavan ensi vuoden aikana jopa 41 korkopistettä 2,3 prosenttiin nykyisestä 1,8
prosentista.
Mitään piikkiä Goldman ei kuitenkaan näe, vaan nousun arvioidaan jakautuvan tasaisesti pitkin ensi vuotta."
Kaupasta vapautuneet rahat eivät mene nyt myöskään heti osakkeisiin vaan "patjan alle", odottamaan parempia sijoitustilaisuuksia.
Laiska sijoittaja pyrkii vaurastumaan olemalla "aktiivisesti laiska", eli ostelemaan arvopapereita sopivalla hetkellä, mutta välttämään myymistä viimeiseen asti. Blogi kertoo pitkästä mutta mielenkiintoisesta matkasta kohti taloudellista vaurastumista ja riippumattomuutta.
lauantai 28. joulukuuta 2013
tiistai 17. joulukuuta 2013
Markkinat laskussa joulun alla
Lokakuun lopussa kirjoittelin päätöksestäni laittaa ostot toistaiseksi jäihin. Kyseessä oli niin sanottu "reality check" pitkien nousujen jälken seuraavalla logiikalla (bulletit lainattu lokakuulta):
Lokakuun lopun (30.10.) jälkeen pörssikehitys on ollut seuraavanlaista:
S&P500: + 0,5 %
EURO-STOXX 50: - 3,3 %
OMXH-Cap: - 1,1 %
MSCI Emerging Markets: - 4,9%
Tämän tsekkauksen perusteella näyttää siltä, etten ole tehnyt ainakaan kovin huonoa päätöstä tähän mennessä laittaessani ostot jäähylle. Mikään ei ole muuttunut sijoitusympäristössä tai omassa sijoitussuunnitelmassani tämän päätöksen jälkeen, joten jatkan samalla linjalla toistaiseksi.
Mukavaa joulun aikaa kaikille lukijoille!!
- Pörssisykliin kuuluu nousuja ja laskuja.
- Nykyinen nousu on kestänyt jo keskimääräistä pidempään (näin ainakin S&P 500 -indeksissä).
- S&P500 indeksi alkaa olla historiallisesti vähintään keskimääräisesti arvostettu, eli ainakaan alihintaisia ostoja ei pääse tekemään. Sama juttu monissa muissa pörsseissä, vaikkakin esim. kehittyvät markkinat ovat osin maltillisesti hinnoiteltuja.
- Jossain vaiheessa elvytyshanat alkavat sulkeutua ja tällä tulee olemaan (todennäköisesti negatiivisia) vaikutuksia osakemarkkinoille.
Lokakuun lopun (30.10.) jälkeen pörssikehitys on ollut seuraavanlaista:
S&P500: + 0,5 %
EURO-STOXX 50: - 3,3 %
OMXH-Cap: - 1,1 %
MSCI Emerging Markets: - 4,9%
Tämän tsekkauksen perusteella näyttää siltä, etten ole tehnyt ainakaan kovin huonoa päätöstä tähän mennessä laittaessani ostot jäähylle. Mikään ei ole muuttunut sijoitusympäristössä tai omassa sijoitussuunnitelmassani tämän päätöksen jälkeen, joten jatkan samalla linjalla toistaiseksi.
Mukavaa joulun aikaa kaikille lukijoille!!
torstai 28. marraskuuta 2013
Ostot jäihin, pt. 2
Noin kuukausi sitten kirjoittelin, että markkinoiden nousu on jatkunut sen verran pitkään, että laitan ostot pääosin jäihin. Tällöin olin sitä mieltä, että annan ETF-kuukausisijoitusten juosta kuitenkin entiseen malliin.
Nyt viilasin suunnitelmiani vielä sen verran, että pudotin pois kuukausisäästämisestä Euroopan ja kehittyvien markkinoiden osakeindeksejä seuraavat ETF:t DBX1 & DXET. Jäljelle kuukausisijoitukseen jätin pelkästään kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin sijoittavan DXSU -ETF:n. Haluan olla tässä sijoitusluokassa mukana pitkällä jänteellä, ja tarkoitus on sijoittaa tähän kuukausittain myös "syklin yli".
Mitä osakemarkkinoihin tulee, niin tällä hetkellä sijoitukseni ovat varsin mukavasti plussalla. Koska en omista kristallipalloa, niin annan toki voittojen juosta, enkä ole realisoimassa osakkeita / osakeindeksejä.
Jos päätökseni pitää, niin seuraavat osakkeisiin liittyvät ostokset kohdistuvat ensi vuonna lanseerattavaan "KTR"-rahastoon. Siihen meneekin sitten 10k euroa, joten ehkä on hyvä että se on sitten valmiina sukanvarressa. Aika näyttää, tulenko merkkaamaan ko. rahastoa ensimmäisellä kerralla kun se on mahdollista, vai vasta sitä seuraavalla (rahasto ottaa merkintöjä sisään näillä näkymin kerran kvartaalissa). Vaihtoehtoisesti toki harkitsen myös lisäostoja osakkeissa, jos markkinat kunnolla kyykkäävät.
Nyt olisi sitten edessä "rentouttava" hold-periodi. Olen hiljattain opetellut olemaan seuraamatta markkinoita päivittäin. Jatkossa tähän voisi panostaa vielä enemmän, ja tsekata tilanne tarkemmin esimerkiksi kerran viikossa tai vaikkapa parin viikon välein. Varmaan helpommin sanottu kuin tehty :)
Nyt viilasin suunnitelmiani vielä sen verran, että pudotin pois kuukausisäästämisestä Euroopan ja kehittyvien markkinoiden osakeindeksejä seuraavat ETF:t DBX1 & DXET. Jäljelle kuukausisijoitukseen jätin pelkästään kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin sijoittavan DXSU -ETF:n. Haluan olla tässä sijoitusluokassa mukana pitkällä jänteellä, ja tarkoitus on sijoittaa tähän kuukausittain myös "syklin yli".
Mitä osakemarkkinoihin tulee, niin tällä hetkellä sijoitukseni ovat varsin mukavasti plussalla. Koska en omista kristallipalloa, niin annan toki voittojen juosta, enkä ole realisoimassa osakkeita / osakeindeksejä.
Jos päätökseni pitää, niin seuraavat osakkeisiin liittyvät ostokset kohdistuvat ensi vuonna lanseerattavaan "KTR"-rahastoon. Siihen meneekin sitten 10k euroa, joten ehkä on hyvä että se on sitten valmiina sukanvarressa. Aika näyttää, tulenko merkkaamaan ko. rahastoa ensimmäisellä kerralla kun se on mahdollista, vai vasta sitä seuraavalla (rahasto ottaa merkintöjä sisään näillä näkymin kerran kvartaalissa). Vaihtoehtoisesti toki harkitsen myös lisäostoja osakkeissa, jos markkinat kunnolla kyykkäävät.
Nyt olisi sitten edessä "rentouttava" hold-periodi. Olen hiljattain opetellut olemaan seuraamatta markkinoita päivittäin. Jatkossa tähän voisi panostaa vielä enemmän, ja tsekata tilanne tarkemmin esimerkiksi kerran viikossa tai vaikkapa parin viikon välein. Varmaan helpommin sanottu kuin tehty :)
maanantai 25. marraskuuta 2013
Euroalueen lainat - kohta myynnin paikka?
Myynnit eivät yleensä kuulu strategiaani, mutta joitain pieniä ratkaisuja olen silloin tällöin tehnyt myyntirintamalla, ja nämäkin lähinnä verotussyistä.
Nyt olen alkanut harkita Seligsonin korkorahastojen likvidointia (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Euroalueen korkotasot eivät juuri nykyisestä voi laskea, eikä lähivuosina suuria tuottoja näistä ole tiedossa. Vaikka nollakorkolinja jatkuisi vielä vuosia, niin jossain vaiheessa korkotasot kääntyvät nousuun. Ja tällöin sekä valtion- että yrityslainarahastot menettävät arvoaan. Ainakaan viime vuosina koettuja nousuja ei voi enää tulla, sillä nämä tuotot johtuivat merkittävässä määrin korkotasojen laskusta.
Ylimääräisellä rahalla on lisäksi käyttöä, sillä tiedossa on muutamia henkilökohtaisia isompia hankintoja. Näihin käytän mieluummin korkorahastoja kuin osakesijoituksia, joihin suhtaudun lähes elinikäisinä osta-ja-pidä sijoituksina.
Kysymys lukijoille & muille bloggareille: Minkälaisia strategioita teillä on kehittyneiden talouksien korkomarkkinoille lähivuosina? Holdaatteko nollakorkolinjan ajan, vai oletteko jo kenties poistuneet lainamarkkinoilta (tämä liittyy siis nimenoman rahastomuotoiseen sijoittamiseen)? Vai jatkatteko pienillä lisäostoilla matkan varrella?
Nyt olen alkanut harkita Seligsonin korkorahastojen likvidointia (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Euroalueen korkotasot eivät juuri nykyisestä voi laskea, eikä lähivuosina suuria tuottoja näistä ole tiedossa. Vaikka nollakorkolinja jatkuisi vielä vuosia, niin jossain vaiheessa korkotasot kääntyvät nousuun. Ja tällöin sekä valtion- että yrityslainarahastot menettävät arvoaan. Ainakaan viime vuosina koettuja nousuja ei voi enää tulla, sillä nämä tuotot johtuivat merkittävässä määrin korkotasojen laskusta.
Ylimääräisellä rahalla on lisäksi käyttöä, sillä tiedossa on muutamia henkilökohtaisia isompia hankintoja. Näihin käytän mieluummin korkorahastoja kuin osakesijoituksia, joihin suhtaudun lähes elinikäisinä osta-ja-pidä sijoituksina.
Kysymys lukijoille & muille bloggareille: Minkälaisia strategioita teillä on kehittyneiden talouksien korkomarkkinoille lähivuosina? Holdaatteko nollakorkolinjan ajan, vai oletteko jo kenties poistuneet lainamarkkinoilta (tämä liittyy siis nimenoman rahastomuotoiseen sijoittamiseen)? Vai jatkatteko pienillä lisäostoilla matkan varrella?
Tunnisteet:
ajatuksia sijoittamisesta,
korkomarkkinat,
myynnit,
talouspolitiikka,
yrityslainat
perjantai 15. marraskuuta 2013
Oppirahat maksussa
Talvivaara hakee nyt siis yrityssaneeraukseen. Varmaa ei ole, että pääseekö yhtiö sinne asti. Konkurssin uhka on todellinen.
Kirjoittelin n. puolitoista vuotta sitten otsikolla "pahimmat sijoitusvirheeni" ja näihin liittyi erityisesti liiallinen suomi-osakkeiden painotus ja tätä kautta silloiset kriisiyhtiö-kansanosakkeet Nokia ja Talvivaara. Pohdiskelin myös kommenteissa tuolloin, että olisikohan kannattavaa realisoida molemmat. En osannut päättää, ja lopulta en tehnyt mitään.
Jälkiviisaana voi todeta, että Nokia kannatti pitää ja Talvivaara olisi kannattanut myydä. Jälkimmäisestä tuli sijoitusurani yksi parhaista oppitunneista ja varmasti kallein sellainen. Jos nyt konkurssiin mennään, niin hintalappu opiskelusta on n. 3500 euroa. Toisaalta Nokiat ovat tällä hetkellä kivasti plussalla (varsinkin kun sitä tuli lisättyä kahden ja puolen euron hintaan viime keväänä). Ihan eivät mene nämä päittäin, mutta voipi olla että jossain vaiheessa, joskus.
Ainakin saan Talvivaarasta sitten verottajalle näytettyä isot tappiot myöhemmistä voitoista vähennettäviksi, jos ei muuta. Tai voihan olla, että omistamani senttiosake palaa joskus kasvu-uralle. No jaa, jotenkin enää ei jaksa tähän uskoa, liekkö kaamosmasennus kyseessä? Seuraillaan tilannetta, enäähän ei ole kuin voitettavaa, sillä alemmaskaan ei oikeastaan pääse. Onneksi osakkaan ei sentään tarvitse ottaa vastuulleen Oy:n velkoja! :)
Kirjoittelin n. puolitoista vuotta sitten otsikolla "pahimmat sijoitusvirheeni" ja näihin liittyi erityisesti liiallinen suomi-osakkeiden painotus ja tätä kautta silloiset kriisiyhtiö-kansanosakkeet Nokia ja Talvivaara. Pohdiskelin myös kommenteissa tuolloin, että olisikohan kannattavaa realisoida molemmat. En osannut päättää, ja lopulta en tehnyt mitään.
Jälkiviisaana voi todeta, että Nokia kannatti pitää ja Talvivaara olisi kannattanut myydä. Jälkimmäisestä tuli sijoitusurani yksi parhaista oppitunneista ja varmasti kallein sellainen. Jos nyt konkurssiin mennään, niin hintalappu opiskelusta on n. 3500 euroa. Toisaalta Nokiat ovat tällä hetkellä kivasti plussalla (varsinkin kun sitä tuli lisättyä kahden ja puolen euron hintaan viime keväänä). Ihan eivät mene nämä päittäin, mutta voipi olla että jossain vaiheessa, joskus.
Ainakin saan Talvivaarasta sitten verottajalle näytettyä isot tappiot myöhemmistä voitoista vähennettäviksi, jos ei muuta. Tai voihan olla, että omistamani senttiosake palaa joskus kasvu-uralle. No jaa, jotenkin enää ei jaksa tähän uskoa, liekkö kaamosmasennus kyseessä? Seuraillaan tilannetta, enäähän ei ole kuin voitettavaa, sillä alemmaskaan ei oikeastaan pääse. Onneksi osakkaan ei sentään tarvitse ottaa vastuulleen Oy:n velkoja! :)
keskiviikko 30. lokakuuta 2013
Ostot jäihin
Salkkuni takoo melkein viikottain uudet huiput ja varallisuus kasvaa huomaamatta. Tuntuu siltä, että osti mitä tahansa indeksiä tai osaketta, niin suunta on ylöspäin. Voiko se olla näin helppoa? No ei nyt sentään. Välillä on hyvä ottaa "reality check", joten otetaanpa se nyt:
Mitähän asialle pitäisi tehdä?
Uskon siihen, että kestän isotkin kurssivaihtelut ilman hätäilyä, joten en edes harkitse salkkuni suojaamista laskua vastaan johdannaisilla. Mielenrauhasta en ole siis valmis maksamaan ekstraa.
Ratkaisuni on perinteisempi, eli ostojen laittaminen jäihin. Viime kuussa suunnittelemani käteiskassan kasvattaminen tulevia ostopaikkoja varten, mutta samalla bull-markkinan kyydissä pysyminen on yhä mieluisa ajatus. Lisäksi viime merkinnästä löytyy yksi syy säästää rahaa sukanvarteen (= lyhyt korko). ETF-kuukausisijoittamisen annan kuitenkin juosta entiseen malliin, eli 800 euroa / kk menee yhä suunnilleen tasan kolmeen ETF:ään (DBX1, DXET & DXSU).
Nyt lähiaikoina koittaa minulle siis todellinen "laiskan sijoittajan" kausi. Katsotaan, josko osaisin olla seuraamatta markkinoita. Todennäköisesti en tähän täysin pysty, mutta voin ainakin hetkeksi laittaa pohdinnat eri lisäostoista jäihin. Näiden osalta palataan asiaan kun paremmat (osto-)ajat saapuvat!
- Pörssisykliin kuuluu nousuja ja laskuja.
- Nykyinen nousu on kestänyt jo keskimääräistä pidempään (näin ainakin S&P 500 -indeksissä).
- S&P500 indeksi alkaa olla historiallisesti vähintään keskimääräisesti arvostettu, eli ainakaan alihintaisia ostoja ei pääse tekemään. Sama juttu monissa muissa pörsseissä, vaikkakin esim. kehittyvät markkinat ovat osin maltillisesti hinnoiteltuja.
- Jossain vaiheessa elvytyshanat alkavat sulkeutua ja tällä tulee olemaan (todennäköisesti negatiivisia) vaikutuksia osakemarkkinoille.
Mitähän asialle pitäisi tehdä?
Uskon siihen, että kestän isotkin kurssivaihtelut ilman hätäilyä, joten en edes harkitse salkkuni suojaamista laskua vastaan johdannaisilla. Mielenrauhasta en ole siis valmis maksamaan ekstraa.
Ratkaisuni on perinteisempi, eli ostojen laittaminen jäihin. Viime kuussa suunnittelemani käteiskassan kasvattaminen tulevia ostopaikkoja varten, mutta samalla bull-markkinan kyydissä pysyminen on yhä mieluisa ajatus. Lisäksi viime merkinnästä löytyy yksi syy säästää rahaa sukanvarteen (= lyhyt korko). ETF-kuukausisijoittamisen annan kuitenkin juosta entiseen malliin, eli 800 euroa / kk menee yhä suunnilleen tasan kolmeen ETF:ään (DBX1, DXET & DXSU).
Nyt lähiaikoina koittaa minulle siis todellinen "laiskan sijoittajan" kausi. Katsotaan, josko osaisin olla seuraamatta markkinoita. Todennäköisesti en tähän täysin pysty, mutta voin ainakin hetkeksi laittaa pohdinnat eri lisäostoista jäihin. Näiden osalta palataan asiaan kun paremmat (osto-)ajat saapuvat!
lauantai 26. lokakuuta 2013
KTR perustaa rahaston - count me in!
Kanssabloggari Pasi Havia eli "Kohti taloudellista riippumattomuutta" pääsi vihdoin toteuttamaan haaveensa - jo pidemmän aikaa tuloillaan olleen rahaston (kts. KTR:n merkintä).
Rahasto tulee sijoittumaan Helsinki Capital Partnersin valikoimaan ja noudattaa KTR:n kvantitatiivista osakevalintastrategiaa. Tässä pari poimintaa todennäköisistä spekseistä:
- Rahaston minimimerkintä on 10000 euroa
- Sijoitukset voi tehdä kvartaaleittain
- Hallinnointipalkkio 1 % + tuottosidonnainen palkkio 10 % indeksin ylittävästä tuotosta
Monelle piensijoittajalle rahastoon sijoittaminen tulee olemaan haastavaa johtuen suurehkosta minimimerkinnästä. Ajallinen hajautus tai kuukausisijoittaminen ei tule myöskään kyseeseen ilman suuria pääomia. Ymmärrettäviä juttuja siitä näkökulmasta, että HCP on pieni toimija, ja keskitetyt, vähän suuremmat kertasijoitukset toimivat pienemmällä vaivalla.
Rahaston etuna on mm. kulurakenne osakesijoittamiseen nähden, sillä rahaston ei tarvitse maksaa pääomaveroja voitoistaan, jotka pidetään rahaston sisällä. Tällöin KTR:n pyörittämä strategia - jossa on tasaisin väliajoin ostoja ja myyntejä - onnistuu pienemmin kuluin kuin yksityissijoittajalla, vaikka rahaston palkkiot otettaisiinkin huomioon.
Itse ajattelin sijoittaa rahastoon minimimerkinnän eli 10000 euroa, kunhan mahdollisuus joskus ensi vuoden puolella aukeaa. 10000 on iso raha, mutta pystynen sen verran laittamaan sivuun nyt kun asia on tiedossa etukäteen. En tule tekemään sijoitusta pelkästä mielenkiinnosta (kyllä, siitäkin!), mutta myös ihan taloudellisin perustein. Jonkinlaista näyttöä KTR:llä jo on, ja varmasti hän tulee panostamaan rahaston pyörittämiseen keskimääräistä salkunhoitajaa enemmän. Lisäksi, jos sijoitus rahastoon ei osoittaudu täysin onnistuneeksi, niin se jää kuitenkin reilusti alle 10%:iin salkun arvosta.
Oma sijoitusfilosofiani ei ole juuri aktiivista rahastosijoittamista suosinut. Tässä tapauksessa olen valmis tekemään poikkeuksen. Toivotan KTR:lle tsemppiä ja menestystä tulevan rahaston pyörittämisessä!
Rahasto tulee sijoittumaan Helsinki Capital Partnersin valikoimaan ja noudattaa KTR:n kvantitatiivista osakevalintastrategiaa. Tässä pari poimintaa todennäköisistä spekseistä:
- Rahaston minimimerkintä on 10000 euroa
- Sijoitukset voi tehdä kvartaaleittain
- Hallinnointipalkkio 1 % + tuottosidonnainen palkkio 10 % indeksin ylittävästä tuotosta
Monelle piensijoittajalle rahastoon sijoittaminen tulee olemaan haastavaa johtuen suurehkosta minimimerkinnästä. Ajallinen hajautus tai kuukausisijoittaminen ei tule myöskään kyseeseen ilman suuria pääomia. Ymmärrettäviä juttuja siitä näkökulmasta, että HCP on pieni toimija, ja keskitetyt, vähän suuremmat kertasijoitukset toimivat pienemmällä vaivalla.
Rahaston etuna on mm. kulurakenne osakesijoittamiseen nähden, sillä rahaston ei tarvitse maksaa pääomaveroja voitoistaan, jotka pidetään rahaston sisällä. Tällöin KTR:n pyörittämä strategia - jossa on tasaisin väliajoin ostoja ja myyntejä - onnistuu pienemmin kuluin kuin yksityissijoittajalla, vaikka rahaston palkkiot otettaisiinkin huomioon.
Itse ajattelin sijoittaa rahastoon minimimerkinnän eli 10000 euroa, kunhan mahdollisuus joskus ensi vuoden puolella aukeaa. 10000 on iso raha, mutta pystynen sen verran laittamaan sivuun nyt kun asia on tiedossa etukäteen. En tule tekemään sijoitusta pelkästä mielenkiinnosta (kyllä, siitäkin!), mutta myös ihan taloudellisin perustein. Jonkinlaista näyttöä KTR:llä jo on, ja varmasti hän tulee panostamaan rahaston pyörittämiseen keskimääräistä salkunhoitajaa enemmän. Lisäksi, jos sijoitus rahastoon ei osoittaudu täysin onnistuneeksi, niin se jää kuitenkin reilusti alle 10%:iin salkun arvosta.
Oma sijoitusfilosofiani ei ole juuri aktiivista rahastosijoittamista suosinut. Tässä tapauksessa olen valmis tekemään poikkeuksen. Toivotan KTR:lle tsemppiä ja menestystä tulevan rahaston pyörittämisessä!
maanantai 21. lokakuuta 2013
Osto: lisää reuna-alueita salkkuun
Jenkkien budjettivääntöön liittyvä draamakomedia ratkesi taas pariksi kuukaudeksi, joten markkinoilla on taas vähän rauhallisempaa.
Itse tein tänään "salkunhuollollisia" ostoksia. Olen tavoiteallokaatiossani linjannut kehittyvien ja frontier-markkinoiden osuudeksi 20 %. Ostin tänään sekä frontier-markkinoiden ETF:ää (DX2Z), että OP-Afrikka-rahastoa. Näiden ostosten myötä tämän kategorian sijoitukset nousevat suurinpiirtein tavoitetasolle.
Frontier-markkinoiden ETF:n ja Afrikka-rahaston roolina salkussani on täydentää MSCI Emerging Markets -indeksiin perustuvaa sijoittamista. Siinä missä edellämainittu indeksi (ja DBX1-ETF) keskittyy paljolti BRIC-maihin, tuovat tänään tekemäni sijoitukset täydennystä "reuna-alueille" eli vielä vähemmän kehittyneille markkinoille. Suuret riskit & suuret tuotot -henkinen sijoituskategoria siis.
DX2Z maajakauma näyttää seuraavalta:
19.50% United Arab Emirates
17.44% Argentina
14.94% Kuwait
14.06% Qatar
10.12% Panama
8.02% Kazakhstan
5.55% Nigeria
4.63% Pakistan
3.05% Ukraine
1.59% Georgia
1.10% Vietnam
Kuten näkyy, DX2Z:aan ei juuri Afrikan maita mahdu. Tästä syystä OP-Afrikka -rahasto täydentää DX2Z:taa mukavasti.
OP-Afrikan suurimmat sijoitukset:
31,7 Nigeria
19,8 Kenia
11,9 Etelä-Afrikka
7,7 Marokko
7,1 Ghana
6,4 Botswana
Loppuvuosi menee sijoitusten suhteen varmaankin markkinoiden nousua ihmetellessä ja pientä pelikassaa kerätessä. Ostonpaikkoja on varmasti taas lähitulevaisuudessa luvassa, sillä finanssikriisi on tuskin vielä ihan kokonaan kukistettu, eivätkä jenkit osaa lopettaa riitelyään...
Itse tein tänään "salkunhuollollisia" ostoksia. Olen tavoiteallokaatiossani linjannut kehittyvien ja frontier-markkinoiden osuudeksi 20 %. Ostin tänään sekä frontier-markkinoiden ETF:ää (DX2Z), että OP-Afrikka-rahastoa. Näiden ostosten myötä tämän kategorian sijoitukset nousevat suurinpiirtein tavoitetasolle.
Frontier-markkinoiden ETF:n ja Afrikka-rahaston roolina salkussani on täydentää MSCI Emerging Markets -indeksiin perustuvaa sijoittamista. Siinä missä edellämainittu indeksi (ja DBX1-ETF) keskittyy paljolti BRIC-maihin, tuovat tänään tekemäni sijoitukset täydennystä "reuna-alueille" eli vielä vähemmän kehittyneille markkinoille. Suuret riskit & suuret tuotot -henkinen sijoituskategoria siis.
DX2Z maajakauma näyttää seuraavalta:
19.50% United Arab Emirates
17.44% Argentina
14.94% Kuwait
14.06% Qatar
10.12% Panama
8.02% Kazakhstan
5.55% Nigeria
4.63% Pakistan
3.05% Ukraine
1.59% Georgia
1.10% Vietnam
Kuten näkyy, DX2Z:aan ei juuri Afrikan maita mahdu. Tästä syystä OP-Afrikka -rahasto täydentää DX2Z:taa mukavasti.
OP-Afrikan suurimmat sijoitukset:
31,7 Nigeria
19,8 Kenia
11,9 Etelä-Afrikka
7,7 Marokko
7,1 Ghana
6,4 Botswana
Loppuvuosi menee sijoitusten suhteen varmaankin markkinoiden nousua ihmetellessä ja pientä pelikassaa kerätessä. Ostonpaikkoja on varmasti taas lähitulevaisuudessa luvassa, sillä finanssikriisi on tuskin vielä ihan kokonaan kukistettu, eivätkä jenkit osaa lopettaa riitelyään...
perjantai 11. lokakuuta 2013
Poliittinen näytelmä heiluttaa kursseja
USA:n hallinnon sulkeutuminen ja velkakaton lähestyminen ovat merkittäviä asioita. Jos Yhdysvallat jättäisi velkansa maksamatta, olisivat seuraukset dramaattisia maailmantaloudelle.
Todennäköisyyttä velkojen maksamatta jättämiselle pidetään kuitenkin minimaalisena. Kyseessä on pikemminkin poliittinen näytelmä. Eilen osakekurssit nousivat merkittävästi ympäri maailman, kun alkoi näkyä toivoa siitä, että USA:n velkakattoa nostettaisiin väliaikaisesti kuuden viikon ajaksi.
Koko hommahan on aivan naurettavaa ja äärimmäisen lyhytjänteistä. Siis kuuden viikon pidennys ja tappelu jatkuu - Are you kidding me? Kyse on poliittisesta pelistä, ja toki myös käytännön talouspolitiikasta. Jenkkilä on valitettavasti maailman merkittävin talous ja tämän takia sisäpoliittinen näytelmä - tragedia, komedia, satiiri - heiluttelee myös meikäläisen salkkua.
Onneksi en jaksa välittää päivittäisistä markkinoiden hoiperteluista asiaan liittyen. Lueskelen parhaillaan Oksaharjun uutta kirjaa "Hajauta tai hajoa". Jukka kirjoittaa siellä, että häneltä kesti kymmenen vuotta oppia siihen, ettei enää seurannut päivittäin yritysten pörssikursseja, vaan keskittyi yhtiön tuloksentekokykyyn, johtamiseen ja osinkoihin ajan yli. Itse olen myös sisäistänyt pidemmän aikavälin tässä vuosien varrella. Siksi en aio tässä vaiheessa huolestua Jenkkilän tilanteesta osakekurssien suhteen - toki seuraan tilannetta muuten ihan yleisen kiinostuksen takia.
Todennäköisyyttä velkojen maksamatta jättämiselle pidetään kuitenkin minimaalisena. Kyseessä on pikemminkin poliittinen näytelmä. Eilen osakekurssit nousivat merkittävästi ympäri maailman, kun alkoi näkyä toivoa siitä, että USA:n velkakattoa nostettaisiin väliaikaisesti kuuden viikon ajaksi.
Koko hommahan on aivan naurettavaa ja äärimmäisen lyhytjänteistä. Siis kuuden viikon pidennys ja tappelu jatkuu - Are you kidding me? Kyse on poliittisesta pelistä, ja toki myös käytännön talouspolitiikasta. Jenkkilä on valitettavasti maailman merkittävin talous ja tämän takia sisäpoliittinen näytelmä - tragedia, komedia, satiiri - heiluttelee myös meikäläisen salkkua.
Onneksi en jaksa välittää päivittäisistä markkinoiden hoiperteluista asiaan liittyen. Lueskelen parhaillaan Oksaharjun uutta kirjaa "Hajauta tai hajoa". Jukka kirjoittaa siellä, että häneltä kesti kymmenen vuotta oppia siihen, ettei enää seurannut päivittäin yritysten pörssikursseja, vaan keskittyi yhtiön tuloksentekokykyyn, johtamiseen ja osinkoihin ajan yli. Itse olen myös sisäistänyt pidemmän aikavälin tässä vuosien varrella. Siksi en aio tässä vaiheessa huolestua Jenkkilän tilanteesta osakekurssien suhteen - toki seuraan tilannetta muuten ihan yleisen kiinostuksen takia.
tiistai 1. lokakuuta 2013
2013 / Q3 tilinpäätös
Vuoden 2013 kvartaali on nyt kasassa, ja perinteisesti pieni raportti on paikallaan. Tässä keskeiset luvut heti kärkeen:
Uusi sijoitettu pääoma 2013 Q3 aikana: 7505 euroa
Pääoman kasvu yhteensä (ml. osingot): 17131 euroa (17,9%)
Tuotto: 9626 euroa (9,3%)
Uudet sijoitukset laskivat hieman edellisestä kvartaalista, mutta olivat silti suhteellisen isoja verrattuna yleiseen tahtiini. Tämä johtuu ehkä siitä, että olen nykyään automatisoinut osan ETF-sijoituksistani. Ne menevät tavallaan "huomaamatta" tililtä, jolloin omat sijoituspäätökset tulevat vielä siihen päälle.
Pääoman kasvu sekä tuotto olivat Q3:lla erittäin hyvällä tasolla. Salkussani on paljon kotimaisia osakkeita, ja kerrankin ne olivat tuottokärjessä. Pääoma kasvoi yli 17000 euroa, joka on kyllä kvartaalitasolla merkittävä nousu. Pääoman kasvusta suurin osa oli puhdasta arvonnousua, ja pienempi osa uusia sijoituksia.
Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun sijoitetun pääoman ja markkina-arvon kehitys. Salkun pääoma on tällä hetkellä 112692 euroa, eli 110k meni myös hiljattain rikki.
Allokaatio
Salkun allokaatiossa ovat osakepoiminnat yhä isossa roolissa - osin viime aikojen mainiosta kehityksestä johtuen, mutta olen saanut myös ETF:ien roolia kasvatettua. Cleantech-sektori on suurinpiirtein tavoiteallokaation 10% mukainen. Lisäksi indeksituotteilla tehdyt sijoitukset kehittyviin että kehittyneille markkinat lähestyvät tavoiteltua 20 % osuutta salkusta.
Loppuvuonna saadaankin sitten jännittää mm. USAn hallituksen toimintaa (tällä hetkellä liittovaltion hallinto siis osittain kiinni), sekä muuta maailmantaloutta. Olen alkanut kerätä hieman ylimääräistä sukan varteen, sillä en usko nousun jatkuvan yhtä mukavasti ylöspäin kuin viime aikoina.
Uusi sijoitettu pääoma 2013 Q3 aikana: 7505 euroa
Pääoman kasvu yhteensä (ml. osingot): 17131 euroa (17,9%)
Tuotto: 9626 euroa (9,3%)
Uudet sijoitukset laskivat hieman edellisestä kvartaalista, mutta olivat silti suhteellisen isoja verrattuna yleiseen tahtiini. Tämä johtuu ehkä siitä, että olen nykyään automatisoinut osan ETF-sijoituksistani. Ne menevät tavallaan "huomaamatta" tililtä, jolloin omat sijoituspäätökset tulevat vielä siihen päälle.
Pääoman kasvu sekä tuotto olivat Q3:lla erittäin hyvällä tasolla. Salkussani on paljon kotimaisia osakkeita, ja kerrankin ne olivat tuottokärjessä. Pääoma kasvoi yli 17000 euroa, joka on kyllä kvartaalitasolla merkittävä nousu. Pääoman kasvusta suurin osa oli puhdasta arvonnousua, ja pienempi osa uusia sijoituksia.
Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun sijoitetun pääoman ja markkina-arvon kehitys. Salkun pääoma on tällä hetkellä 112692 euroa, eli 110k meni myös hiljattain rikki.
Salkun allokaatiossa ovat osakepoiminnat yhä isossa roolissa - osin viime aikojen mainiosta kehityksestä johtuen, mutta olen saanut myös ETF:ien roolia kasvatettua. Cleantech-sektori on suurinpiirtein tavoiteallokaation 10% mukainen. Lisäksi indeksituotteilla tehdyt sijoitukset kehittyviin että kehittyneille markkinat lähestyvät tavoiteltua 20 % osuutta salkusta.
Loppuvuonna saadaankin sitten jännittää mm. USAn hallituksen toimintaa (tällä hetkellä liittovaltion hallinto siis osittain kiinni), sekä muuta maailmantaloutta. Olen alkanut kerätä hieman ylimääräistä sukan varteen, sillä en usko nousun jatkuvan yhtä mukavasti ylöspäin kuin viime aikoina.
maanantai 23. syyskuuta 2013
77-vuotiaana flippailemassa burgereita? No thanks.
Luin juuri artikkelin, joka liippaa tämän blogin aihetta sen verran läheltä, että se täytyy jakaa tässä.
Bloombergin juttu kertoo 77-vuotiaasta entisestä yritysjohtajasta, joka nykyään paistelee purilaisia 10 dollarin tuntipalkalla, jotta tulisi toimeen. Tämä siksi, että uran aikana rahat tuli tuhlattua "elämäntavan ylläpitämiseen", ja eläkkeelle rahaa ei sitten riittänytkään.
Suomessa on toki vielä vahvahko eläkesysteemi, mutta sitä ollaan koko ajan heikentämässä. Systeemi ei vaan mitenkään kestä yhä suurenevaa joukkoa eläköityviä ihmisiä, joiden elinikä lisäksi pitenee loppupäästä paljon vauhdikkaammin kuin eläkeikä nousee. Lopputulos on se, että eläkkeet tulevat auttamatta pienenemään.
Oma toimintani tähtää siihen, että en ole lainkaan riippuvainen valtion tarjoamasta eläkkeestä tai muustakaan turvasta. Eläkeikäni on niin kaukana (n. 35 vuoden päässä tällä hetkellä), että en uskalla laskea käytännössä mitään valtio-vetoisen systeemin varaan. Jos jotain joskus tulee, niin se on sitten bonusta - päälinja on omissa säästöissä.
Kysymys ja keskustelun avaus lukijoille:
Bloombergin juttu kertoo 77-vuotiaasta entisestä yritysjohtajasta, joka nykyään paistelee purilaisia 10 dollarin tuntipalkalla, jotta tulisi toimeen. Tämä siksi, että uran aikana rahat tuli tuhlattua "elämäntavan ylläpitämiseen", ja eläkkeelle rahaa ei sitten riittänytkään.
Suomessa on toki vielä vahvahko eläkesysteemi, mutta sitä ollaan koko ajan heikentämässä. Systeemi ei vaan mitenkään kestä yhä suurenevaa joukkoa eläköityviä ihmisiä, joiden elinikä lisäksi pitenee loppupäästä paljon vauhdikkaammin kuin eläkeikä nousee. Lopputulos on se, että eläkkeet tulevat auttamatta pienenemään.
Oma toimintani tähtää siihen, että en ole lainkaan riippuvainen valtion tarjoamasta eläkkeestä tai muustakaan turvasta. Eläkeikäni on niin kaukana (n. 35 vuoden päässä tällä hetkellä), että en uskalla laskea käytännössä mitään valtio-vetoisen systeemin varaan. Jos jotain joskus tulee, niin se on sitten bonusta - päälinja on omissa säästöissä.
Kysymys ja keskustelun avaus lukijoille:
- Miten olet varautunut eläköitymiseen / työelämästä poistumiseen?
- Kuinka paljon uskallat jättää "systeemin varaan", ja kuinka paljon nojaat omiin säästöihisi?
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Orava uutuutena pörssiin
Uudessa Arvopaperissa kerrottiin, että kotimainen pörssimme saa pitkästä aikaa taas uutta sisältöä, kun Suomen ensimmäinen REIT-rahasto listautuu pörssiin syksyn aikana. Kyseessä on Orava Asuntorahasto, jonka ideana on tuottaa sijoittajilleen sekä vuokratuottoa että arvonnousua.
REIT-rahasto on tarkasti säännelty sijoitusmuoto. REIT lyhenne tulee sanoista Real Estate Investment Trust. Suomessa tämä tarkoittaa seuraavanlaista sijoitusmuotoa:
Orava tulee maksamaan osinkoja neljä kertaa vuodessa. Tämä muistuttaa enemmän jatkuvaa vuokratuloa, kuin kotimaisten pörssiyhtiöiden tapa maksaa osinkoja vain kerran vuodessa. Osingoista joutuu toisaalta maksamaan veroa täydet 30 %, sillä verotuksellisesti REIT-tuloja verrataan "tavallisiin" vuokratuloihin.
Vuokran lisäksi toinen komponentti joka vaikuttaa sijoittajan tuottoihin on tietysti Oravan omistaman asuntosalkun hintakehitys ja asuntojen myynnit. Oravalla on asuntoja yhteensä 500, ja ne sijoittuvat eri puolelle Suomea (puolet markkina-arvosta pääkaupunkiseudulla). Keskeinen idea on skaalaetujen hyödyntäminen: Orava ostaa taloja kokonaisena, jolloin se saa 10-30 % "tukkualennuksen", ja myy niitä yksittäin aikanaan markkinahintaan.
Jos asuntojen hinnat laskevat, tulee osakkeen hinta reagoimaan tähän - ja päinvastoin. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tällä on vähemmän merkitystä, jos vuokratuotot juoksevat joka tapauksessa kvartaaleittain. Asuntomarkkinoiden mahdollinen jäähtyminen Suomessa on tästä huolimatta seikka, joka sijoittajan kannattaa ottaa huomioon.
Itse aion sijoittaa Oravaan tänä vuonna heti listautumisen jälkeen ja mahdolliset lisäsijoitukset seuraavat tulevina vuosina osakekurssin kehityksen huomioiden. Orava tarjoaa kätevän mahdollisuuden asuntosijoittamiseen ja aion sen myös käyttää. Uskon, että moni muukin kotimainen sijoittaja tulee tähän mahdollisuuteen tarttumaan.
EDIT: Tarkemman tutkimuksen jälkeen Oravan kulurakenne näyttää varsin haastavalta (kiitos kommentoijille), joten ihan suoraan en lähde tähän sijoittamaan. Parempi ensin katsoa miten listaus menee ja minkälaiseksi hallinnointipalkkiot suhteessa vuokratuottoihin muodostuvat. Ideana tämä on loistava, joten toivon että kulurakenteesta tulee reilu sijoittajia kohtaan.
REIT-rahasto on tarkasti säännelty sijoitusmuoto. REIT lyhenne tulee sanoista Real Estate Investment Trust. Suomessa tämä tarkoittaa seuraavanlaista sijoitusmuotoa:
- REIT:it ovat verovapaita osakeyhtiöitä, jotka sijoittavat pääsääntöisesti vuokra-asuntoihin (80 % varoista tulee olla sijoitettu näihin)
- Tuloista 80 %:in pitää muodostua vuokratuotoista
- Velkaa rahastolla saa olla enintään 80 % suhteessa sijoitusten arvoon
- Rahasto ei maksa tuotoistaan veroa, vaan jakaa tuoton sijoittajille
- Rahaston on maksettava osinkoina 90 % tuotoistaan
Orava tulee maksamaan osinkoja neljä kertaa vuodessa. Tämä muistuttaa enemmän jatkuvaa vuokratuloa, kuin kotimaisten pörssiyhtiöiden tapa maksaa osinkoja vain kerran vuodessa. Osingoista joutuu toisaalta maksamaan veroa täydet 30 %, sillä verotuksellisesti REIT-tuloja verrataan "tavallisiin" vuokratuloihin.
Vuokran lisäksi toinen komponentti joka vaikuttaa sijoittajan tuottoihin on tietysti Oravan omistaman asuntosalkun hintakehitys ja asuntojen myynnit. Oravalla on asuntoja yhteensä 500, ja ne sijoittuvat eri puolelle Suomea (puolet markkina-arvosta pääkaupunkiseudulla). Keskeinen idea on skaalaetujen hyödyntäminen: Orava ostaa taloja kokonaisena, jolloin se saa 10-30 % "tukkualennuksen", ja myy niitä yksittäin aikanaan markkinahintaan.
Jos asuntojen hinnat laskevat, tulee osakkeen hinta reagoimaan tähän - ja päinvastoin. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tällä on vähemmän merkitystä, jos vuokratuotot juoksevat joka tapauksessa kvartaaleittain. Asuntomarkkinoiden mahdollinen jäähtyminen Suomessa on tästä huolimatta seikka, joka sijoittajan kannattaa ottaa huomioon.
Itse aion sijoittaa Oravaan tänä vuonna heti listautumisen jälkeen ja mahdolliset lisäsijoitukset seuraavat tulevina vuosina osakekurssin kehityksen huomioiden. Orava tarjoaa kätevän mahdollisuuden asuntosijoittamiseen ja aion sen myös käyttää. Uskon, että moni muukin kotimainen sijoittaja tulee tähän mahdollisuuteen tarttumaan.
EDIT: Tarkemman tutkimuksen jälkeen Oravan kulurakenne näyttää varsin haastavalta (kiitos kommentoijille), joten ihan suoraan en lähde tähän sijoittamaan. Parempi ensin katsoa miten listaus menee ja minkälaiseksi hallinnointipalkkiot suhteessa vuokratuottoihin muodostuvat. Ideana tämä on loistava, joten toivon että kulurakenteesta tulee reilu sijoittajia kohtaan.
lauantai 14. syyskuuta 2013
Bull market vauhdissa, parasta pysyä kyydissä
Viime viikkoina markkinoiden veto on ollut todella huimaa. Suomi-osakkeet ja suurin osa globaaleista markkinoista on ollut rajussa nousussa. OMXH:n yritysten joukosta on alkanut ilmaantua jopa positiivisia tulosvaroituksia, merkittävimpinä Kone ja Neste Oil, joista omistan jälkimmäistä. Lisäksi Nokian holdaaminen alkaa näyttää pikkuhiljaa ihan kelpo idealta, semminkin kun lisäsin omistuksia yhtiössä kahden euron pintaan.
Voidaan puhua hyvällä omallatunnolla härkämarkkinoista. Jos katsotaan esim. S&P500 -indeksiä, niin nousu on kestänyt jo 54 kuukautta. Tämä on pidempi kuin keskimääräinen bull-markkina, joten pikkuhiljaa sijoituspiireissä on alettu kuulutella nousun loppua. Näin olen tehnyt itsekin, mm. viime kuussa.
Nousua vastaan on kuitenkin turha sen enemmälti taistella. Jos on ollut tänä vuonna liikenteessä "sell in May and go away" strategialla, niin viimeistään tässä vaiheessa on alkanut hirvittää. Nousun jatkumisen puolesta löytyy monta seikkaa keskipitkällä aikavälillä:
Strategiani on tässä tilanteessa sama kuin linjasin pari merkintää sitten. Annan voittojen juosta nousumarkkinan mukana ja samalla varaan pelikassaa tulevaan. Olen tänä vuonna tehnyt tähän mennessä jo sijoitushistoriani eniten netto-ostoja, noin 20000 euron edestä. Loppuvuodesta ostoja tulee ainoastaan ETF-kuukausisijoittamisen kautta, ellei nyt erityisen hyviä ostopaikkoja ilmene.
Voidaan puhua hyvällä omallatunnolla härkämarkkinoista. Jos katsotaan esim. S&P500 -indeksiä, niin nousu on kestänyt jo 54 kuukautta. Tämä on pidempi kuin keskimääräinen bull-markkina, joten pikkuhiljaa sijoituspiireissä on alettu kuulutella nousun loppua. Näin olen tehnyt itsekin, mm. viime kuussa.
Nousua vastaan on kuitenkin turha sen enemmälti taistella. Jos on ollut tänä vuonna liikenteessä "sell in May and go away" strategialla, niin viimeistään tässä vaiheessa on alkanut hirvittää. Nousun jatkumisen puolesta löytyy monta seikkaa keskipitkällä aikavälillä:
- Syyrian tilanteeseen saadaan mahdollisesti poliittinen ratkaisu
- Eurooppa alkaa elpyä taantumasta, ja Kreikka-paketti nuijitaan läpi Saksa-johtoisesti ilman isoa hälyä
- "Suuri rotaatio" bondeista osakkeisiin jatkuu, kun jenkkisijoittajien tuotot velkakirjoista haihtuvat korkojen noustessa
Strategiani on tässä tilanteessa sama kuin linjasin pari merkintää sitten. Annan voittojen juosta nousumarkkinan mukana ja samalla varaan pelikassaa tulevaan. Olen tänä vuonna tehnyt tähän mennessä jo sijoitushistoriani eniten netto-ostoja, noin 20000 euron edestä. Loppuvuodesta ostoja tulee ainoastaan ETF-kuukausisijoittamisen kautta, ellei nyt erityisen hyviä ostopaikkoja ilmene.
tiistai 3. syyskuuta 2013
Nyt se tapahtui: Microsoft ostaa Nokian puhelinliiketoiminnan
Tätä osattiin jo odottaa, toivoa ja pelätä: Microsoft ilmoitti tänään varhain aamulla Suomen aikaa aikovansa ostaa Nokian Devices & Services liiketoiminnan (linkki). Tämä on siis se osa Nokiasta, mitä yleensä ajatellaan "Nokiana". Tämä on myös se osa, joka teki suomalaisesta insinööritoiminnansta kuuluisan ympäri maailmaa ja yhdisti ihmiset ennen näkemättömällä (lue: kuulemattomalla) tavalla toisiinsa. Okei - melodramaattista - mutta onhan tämä oikeasti iso juttu.
Microsoft aikoo toteuttaa kaupan käteisellä, kauppahinnan ollessa 5,44 miljardia euroa. Jäljelle jää suomailainen yritys, jossa on Nokia Solutions and Networks (NSN) verkkoyhtiö, HERE-karttapalvelut, ja Advanced Technologies -liiketoiminta. Nämä palaset tulevat varmasti elämään omaa elämäänsä - toivottavasti hyvää sellaista!
Tämän liikkeen myötä toteutuivat myös huhut Elopin roolista. Elop siirtyy Microsoftille heti kun kauppa astuu voimaan. "Troijan hevonen" -argumentti ei ehkä ollutkaan niin tuulesta temmattu. Lisäksi Nokian paloittelu Devices & Services + muihin kategorioihin aikanaan ruokki myyntihuhuja. Totta siis nämäkin.
Oma keskustelunsa on sitten se, että onko yrityskauppa hyvä asia. Liiketaloudellisesti tässä on mielestäni Nokialla sekä mahdollisuus että uhka. Kauppa ainakin varmistaa Nokian puhelinliiketoiminnan jatkuvuuden ja markkinointipanostukset. Microsoft tulee panostamaan puhelinliiketoimintaan täysillä, se on varma. Ainakin siis älypuhelinliiketoimintaan, saa nähdä miten Ashojen käy. Lisäksi Microsoft/Nokia ekosysteemi ei sekään ole vielä mikään varmistunut menestys älypuhelinkentässä. Aika näyttää!
Osakeen omistajan näkökulmasta tällaiset kaupat ovat yleensä olleet pikavoiton mahdollisuuksia, ostettavan yrityksen kurssin noustessa, ja joskun myös ostajayrityksen, jos kauppaa on pidetty onnistuneena. Lisäksi pitkällä aikavälillä arvonnousua voi tapahtua sekä Nokian että Microsoftin osakkeissa, jos palaset ovat nyt loksahtaneet paremmin paikalleen yritysjärjestelyn myötä. Jos unohdetaan patriotismi hetkeksi, niin ehkä näin voi olla - tai sitten ei. Aika näyttää tosiaan.
Itse omistan sekä Nokian että Microsoftin osakkeita, yhteensä noin 5 % salkun arvosta. Nyt alkavalla tapahtumasarjalla tulee olemaan varmasti jonkinlainen vaikutus näihin osakkeisiin. Toivon omasta puolestani tulevalle järjestelylle menestystä niin bisnesmielessä että kansantaloudellisesti. Menestyvä liiketoiminta toivottavasti työllistää vielä Suomessakin pitkälle tulevaisuuteen.
Microsoft aikoo toteuttaa kaupan käteisellä, kauppahinnan ollessa 5,44 miljardia euroa. Jäljelle jää suomailainen yritys, jossa on Nokia Solutions and Networks (NSN) verkkoyhtiö, HERE-karttapalvelut, ja Advanced Technologies -liiketoiminta. Nämä palaset tulevat varmasti elämään omaa elämäänsä - toivottavasti hyvää sellaista!
Tämän liikkeen myötä toteutuivat myös huhut Elopin roolista. Elop siirtyy Microsoftille heti kun kauppa astuu voimaan. "Troijan hevonen" -argumentti ei ehkä ollutkaan niin tuulesta temmattu. Lisäksi Nokian paloittelu Devices & Services + muihin kategorioihin aikanaan ruokki myyntihuhuja. Totta siis nämäkin.
Oma keskustelunsa on sitten se, että onko yrityskauppa hyvä asia. Liiketaloudellisesti tässä on mielestäni Nokialla sekä mahdollisuus että uhka. Kauppa ainakin varmistaa Nokian puhelinliiketoiminnan jatkuvuuden ja markkinointipanostukset. Microsoft tulee panostamaan puhelinliiketoimintaan täysillä, se on varma. Ainakin siis älypuhelinliiketoimintaan, saa nähdä miten Ashojen käy. Lisäksi Microsoft/Nokia ekosysteemi ei sekään ole vielä mikään varmistunut menestys älypuhelinkentässä. Aika näyttää!
Osakeen omistajan näkökulmasta tällaiset kaupat ovat yleensä olleet pikavoiton mahdollisuuksia, ostettavan yrityksen kurssin noustessa, ja joskun myös ostajayrityksen, jos kauppaa on pidetty onnistuneena. Lisäksi pitkällä aikavälillä arvonnousua voi tapahtua sekä Nokian että Microsoftin osakkeissa, jos palaset ovat nyt loksahtaneet paremmin paikalleen yritysjärjestelyn myötä. Jos unohdetaan patriotismi hetkeksi, niin ehkä näin voi olla - tai sitten ei. Aika näyttää tosiaan.
Itse omistan sekä Nokian että Microsoftin osakkeita, yhteensä noin 5 % salkun arvosta. Nyt alkavalla tapahtumasarjalla tulee olemaan varmasti jonkinlainen vaikutus näihin osakkeisiin. Toivon omasta puolestani tulevalle järjestelylle menestystä niin bisnesmielessä että kansantaloudellisesti. Menestyvä liiketoiminta toivottavasti työllistää vielä Suomessakin pitkälle tulevaisuuteen.
torstai 29. elokuuta 2013
Kriisiostoksilla
Markkinoilla taas myllertää. Syyrian konflikti ja siihen liittyvä länsimaiden sotilaallinen väliintulo häämöttää lähitulevaisuudessa, mikä aiheuttaa maailmanpoliittisia jännitteitä ja öljynhinnan nousua. Tämä taas voi olla haitallista maailmantaloudelle, mikä näkyy laskevina osakekursseina.
Kuvio on nähty jo useiden muiden Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisien yhteydessä. Esimerkiksi Libyan ja Egyptin konfliktit ovat vuorollaan heiluttaneet markkinoita. Vaikka dramatiikka näissä konflikteissa riittääkin, eivät ne yleensä vaikuta yksittäisten yritysten pitkän tähtäimen kannattavuuteen. Tästä syystä harkitsevainen sijoittaja voi tehdä hyviäkin poimintoja yhteiskunnallisten tai taloudellisten kriisien vallitessa.
Ostin ensimmäisen erän Goldman Sach:sia vuoden 2012 marraskuussa (kts. alkuperäinen sijoituscase). Viime merkinnöissä pohdin lisäoston mahdollisuutta hintojen heilumisen sekä suosiollisen euro/dollari-kurssin vuoksi. Tänään sitten toteutin oston, sillä GS:n osake oli halventunut vuoden huipuistaan (169 dollaria) mukavasti alemmaksi (153 dollaria). Ei tämä välttämättä mikään huippuajoitus ole, mutta uskon että pitkän tähtäimen sijoituksena kuitenkin varsin kelvollinen.
Odotan markkinaheilunnan jatkuvan poliittisista ja taloudellisista kriiseistä johtuen myös jatkossa. Tämän hetkisen kriisin eskaloituminen voi esimerkiksi laskea voimakkaasti Afrikan tai frontier-markkinoiden osakkeita. Näillä markkinoilla on pitkällä aikavälillä paljon nousuvaraa, joten teen mahdollisesti lisäostoja näissä lähiaikoina, riippuen markkinakehityksestä.
Kuvio on nähty jo useiden muiden Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisien yhteydessä. Esimerkiksi Libyan ja Egyptin konfliktit ovat vuorollaan heiluttaneet markkinoita. Vaikka dramatiikka näissä konflikteissa riittääkin, eivät ne yleensä vaikuta yksittäisten yritysten pitkän tähtäimen kannattavuuteen. Tästä syystä harkitsevainen sijoittaja voi tehdä hyviäkin poimintoja yhteiskunnallisten tai taloudellisten kriisien vallitessa.
Ostin ensimmäisen erän Goldman Sach:sia vuoden 2012 marraskuussa (kts. alkuperäinen sijoituscase). Viime merkinnöissä pohdin lisäoston mahdollisuutta hintojen heilumisen sekä suosiollisen euro/dollari-kurssin vuoksi. Tänään sitten toteutin oston, sillä GS:n osake oli halventunut vuoden huipuistaan (169 dollaria) mukavasti alemmaksi (153 dollaria). Ei tämä välttämättä mikään huippuajoitus ole, mutta uskon että pitkän tähtäimen sijoituksena kuitenkin varsin kelvollinen.
Odotan markkinaheilunnan jatkuvan poliittisista ja taloudellisista kriiseistä johtuen myös jatkossa. Tämän hetkisen kriisin eskaloituminen voi esimerkiksi laskea voimakkaasti Afrikan tai frontier-markkinoiden osakkeita. Näillä markkinoilla on pitkällä aikavälillä paljon nousuvaraa, joten teen mahdollisesti lisäostoja näissä lähiaikoina, riippuen markkinakehityksestä.
torstai 22. elokuuta 2013
Oston paikat lähestyvät jenkkimarkkinoilla
Pari viikkoa sitten pohdin että viime aikojen voimakkaaseen nousuun osakemarkkinoilla saattaa olla tulossa korjausliike. Jonkinlaista laskua onkin tapahtunut, mutta ei niin paljon, että olisin vielä lähtenyt ostoksille.
Erityisesti lähiaikoina luulen ostonpaikkoja aukeavan jenkkiosakkeissa. Omassa tähtäimessäni on lisäosto Goldman Sach:sissa, mutta sama intuitio pätee myös moniin muihin jenkkiosakkeisiin. Näkisin kolme syytä mahdollisen ostopaikan aukeamiselle:
1) Euro-dollari -kurssi on kohtuullisen suosiollinen tällä hetkellä. Tämä tarkoittaa sitä että euroilla ostaja saa tällä hetkellä dollareissa noteerattavia osakkeita enemmän kuin vaikkapa viime viikolla. Itseasiassa kurssi on melkein paras viimeisen vuoden aikana.
2) USA:n keskuspankki Fed on lopettamassa elvytystään asteittain ja tämä heiluttaa osakemarkkinoita, erityisesti jenkeissä. Tämä tulee vääjäämättä nostamaan korkotasoja USA:n valtionlainoissa. Kun korot nousevat, ovat osakkeet vähemmän houkuttelevia, sillä niistä saatava suhteellinen tuotto huononee korkoihin verrattuna. Historiallisen alhaisilta korkotasoilta nousussa toki kestää aikaa, mutta suunta on selvä. Tämä mahdollisesti luo levottomuutta markkinoilla ja osakkeiden nousukausi voi kohdata isojakin korjauksia alaspäin.
3) Keskellä nousukautta tapahtuu korjausliikkeita joka tapauksessa. Näitä on tietysti vaikea ennustaa, mutta niihin voi toki varautua keräämällä käteiskassaa ostopaikkoja varten tai esim. käyttämällä johdannaisia salkun suojaamiseen. Itse varaudun käteiskassalla, jota olenkin kasvatellut jo n. viiteen prosenttiin salkun arvosta.
Erityisesti lähiaikoina luulen ostonpaikkoja aukeavan jenkkiosakkeissa. Omassa tähtäimessäni on lisäosto Goldman Sach:sissa, mutta sama intuitio pätee myös moniin muihin jenkkiosakkeisiin. Näkisin kolme syytä mahdollisen ostopaikan aukeamiselle:
1) Euro-dollari -kurssi on kohtuullisen suosiollinen tällä hetkellä. Tämä tarkoittaa sitä että euroilla ostaja saa tällä hetkellä dollareissa noteerattavia osakkeita enemmän kuin vaikkapa viime viikolla. Itseasiassa kurssi on melkein paras viimeisen vuoden aikana.
2) USA:n keskuspankki Fed on lopettamassa elvytystään asteittain ja tämä heiluttaa osakemarkkinoita, erityisesti jenkeissä. Tämä tulee vääjäämättä nostamaan korkotasoja USA:n valtionlainoissa. Kun korot nousevat, ovat osakkeet vähemmän houkuttelevia, sillä niistä saatava suhteellinen tuotto huononee korkoihin verrattuna. Historiallisen alhaisilta korkotasoilta nousussa toki kestää aikaa, mutta suunta on selvä. Tämä mahdollisesti luo levottomuutta markkinoilla ja osakkeiden nousukausi voi kohdata isojakin korjauksia alaspäin.
3) Keskellä nousukautta tapahtuu korjausliikkeita joka tapauksessa. Näitä on tietysti vaikea ennustaa, mutta niihin voi toki varautua keräämällä käteiskassaa ostopaikkoja varten tai esim. käyttämällä johdannaisia salkun suojaamiseen. Itse varaudun käteiskassalla, jota olenkin kasvatellut jo n. viiteen prosenttiin salkun arvosta.
perjantai 9. elokuuta 2013
Nousua pukkaa, joko huippu häämöttää?
Salkkuni tekee tällä hetkellä all-time-high lukemat suunnilleen joka päivä. Viime aikoina salkun isommista sijoituksista mm. Sampo, Neste Oil ja Stockmann ovat julkistaneet hyvät tulokset ja kurssit ovat nousseet mukavasti. Euroopan velkahuolet tuntuvat olevan unholassa toistaiseksi ja pörssit nousevat ympäri maailmaa. Elvytyksellekin luvataan jatkoa...
Silloin kun kaikki näyttää todella hyvältä, on syytä alkaa kerätä pikkuhiljaa pelikassaa ja varautua markkinoiden laskuun - väliaikaiseen tai isompaan. Aiemmin olen suunnitellut pitäväni n. 10 % salkun arvosta olevaa käteisvarantoa ostopaikkoja varten. Viime aikoina tämä periaate on lipsunut, ja tällä hetkellä käteiskassa on n. 2 % salkun arvosta. Jos isompia laskuja tulee, niin en pääse tekemään merkittäviä lisäostoja (ainakaan käteisellä).
Nyt asiaan on saatava muutos. Laitan isommille ostoksille stopin, kunnes käteistä on kertynyt edes 5 % koko salkun arvosta. ETF-kuukausisijoitukset saavat rullata entiseen malliin, mutta suorat osakeostot laitan jäähylle, ainakin niin pitkään kuin markkinoiden nousu jatkuu alkuvuoden malliin. Heti kun vähän isompaa laskua tulee, niin toki silloin palaan ostolaidalle.
Ostoista puheenolleen, lisäosto Goldman Sachsissa on ollut mielessä jo pidempään. Ostin ensimmäisen erän GS:ää 118 Dollarin hintaan (kts. merkintä), ja nyt päivän hinta on 163 Dollaria. Ehkäpä ensimmäisen erän hintoihin ei enää päästä mutta pienempikin pudotus kelpaisi ostopaikaksi, sen verran suotuisa Euro/Dollari-kurssi tällä hetkellä on.
Silloin kun kaikki näyttää todella hyvältä, on syytä alkaa kerätä pikkuhiljaa pelikassaa ja varautua markkinoiden laskuun - väliaikaiseen tai isompaan. Aiemmin olen suunnitellut pitäväni n. 10 % salkun arvosta olevaa käteisvarantoa ostopaikkoja varten. Viime aikoina tämä periaate on lipsunut, ja tällä hetkellä käteiskassa on n. 2 % salkun arvosta. Jos isompia laskuja tulee, niin en pääse tekemään merkittäviä lisäostoja (ainakaan käteisellä).
Nyt asiaan on saatava muutos. Laitan isommille ostoksille stopin, kunnes käteistä on kertynyt edes 5 % koko salkun arvosta. ETF-kuukausisijoitukset saavat rullata entiseen malliin, mutta suorat osakeostot laitan jäähylle, ainakin niin pitkään kuin markkinoiden nousu jatkuu alkuvuoden malliin. Heti kun vähän isompaa laskua tulee, niin toki silloin palaan ostolaidalle.
Ostoista puheenolleen, lisäosto Goldman Sachsissa on ollut mielessä jo pidempään. Ostin ensimmäisen erän GS:ää 118 Dollarin hintaan (kts. merkintä), ja nyt päivän hinta on 163 Dollaria. Ehkäpä ensimmäisen erän hintoihin ei enää päästä mutta pienempikin pudotus kelpaisi ostopaikaksi, sen verran suotuisa Euro/Dollari-kurssi tällä hetkellä on.
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Spekulatiiviset myynnit - kannattiko?
Sijoitustrategiaani kuuluu pitkäjänteinen buy-and-hold, kuten blogin nimikin pyrkii viestimään. Olen seurannut strategiaani varsin orjallisesti, enkä ole juurikaan tehnyt myyntejä matkan varrella. Pidän tätä hyvänä asiana, sillä olen välttynyt turhilta kaupankäynti- ja verotuksellisilta kuluilta, sekä säästänyt runsaasti aikaa joka menisi sopivan myyntihetken etsimiseen.
Toisaalta sopivasti ajoitettujen ostojen lisäksi myös myynnit oikeissa kohdissa voivat olla varsin tuottoisia. Itse olen ollut sillä kannalla, että en ole niin paljon markkinoita parempi sijoittaja, että osaisin myydä arvopapereita oikeaan aikaan ottaen huomioon kaupankäyntikulut ja verotuksen. Nyt puhun siis myynneistä ajoitustarkoituksesta, en siinä tarkoituksessa, että sijoituksia aikanaan käytetään elämän ja hankintojen kustantamiseen. Toki jälkimmäisessäkin tapauksessa ajoittamista voi yrittää, mutta se ei välttämättä ole mahdollista.
Kaivelin blogin historiasta neljä tapausta jolloin olen tehnyt myyntejä spekulatiivisessa tarkoituksessa. Näistä viimeisin oli Nokian osto ja myynti syyskuussa 2012. Tässä tapauksessa osto- ja myynti tapahtuivat suunnilleen melko pitkälti samaan hintaan. Päädyin ostamaan Nokioita varsin pian takaisin kun kurssi ei enää laskenut odotetusti (oli muuten hyvä päätös nykyhinta huomioiden).
Muut kolme myyntiä on listattu alla vähän tarkemmin. Jokaisessa tapauksessa myös ostin samalla jotain muuta arvopaperia myynnistä vapautuneilla varoilla, joten mainitsen niidenkin kehityksen samalla (otsikoissa linkit alkuperäisiin merkintöihin).
1. Osto DX2Z, Myynti OP Raaka-Aine, 2.2.2011 (linkki)
Vuoden 2011 alussa myin voitolla pois OP Raaka-aine -rahasto-osuuteni, ja ostin tilalle Frontier-markkinoihin sijoittavaa ETF:ää. Tuolloisessa postauksessa perustelin päätöstä näin:
"Myynnit eivät kuulu yleisesti ottaen sijoitusstrategiaani, mutta nyt tein poikkeuksen. Ostin vuonna 2009 OP Raaka-aine rahastoa spekulatiivisessa mielessä (kts. postaus), sillä raaka-aineiden hinnat olivat silloin laskeneet merkittävästi ja ennakoin nousun olevan odotettavissa. Näin kävikin, ja pääsin nyt myymään ko. rahasto-osuudet n. 30 % voitolla pois. Voi toki olla, että raaka-aineet jatkavat nousuaan jatkossakin, mutta en halua jatkaa spekulointia asialla tätä pidemmälle. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilta saatava tuotto kuitenkin peittoaa raaka-aineista saatavan "inflaatiosuojan"."
Alla on listattu myynti- ja ostokurssit ja vertailtu niitä nykykursseihin. Pelkästään myynnin ostalta päätös näyttää järkevältä. Raaka-aineiden kysyntä on alentunut, ja rahasto onkin tuottanut usean vuoden aikajänteellä ikävästi tappiota, joka myynnin myötä tuli vältettyä. Myös DX2Z-ETF on tappiolla (ehkä osin samoista syistä, sillä reuna-alueiden taloudet ovat raaka-ainevetoisia), mutta merkittävästi vähemmän.
2. Osto DXET, Myynti Teleste, 11.8.2011 (linkki)
Elokuussa 2011 kärsivällisyyteni jo pitkään laskeneeseen Telesten osakkeeseen oli vähissä. Myin Telesteet pois tappiolla ja ostin tilalle EURO STOXX 50 -indeksiä seurailevaa DXET-ETF:ää. Jälkikäteen ajateltuna tämä ei ollut mikään paras päätös, sillä Teleste on sittemmin noussut 37 % ja maksanut myös pientä osinkoa sekä 2012 ja 2013. Tilalle ostettu DXET on sekin noussut, mutta ei yhtä paljon. Kokonaisuudessaan siis huono, joskaan ei katastrofaalinen päätös.
3. Osto IJS, Myynti Rautaruukki, 17.11.2011 (linkki)
Marraskuussa 2011 olin kyllästynyt Rautaruukin huonoon kehitykseen ja yrityksen tulevaisuus näytti muutenkin olevan huonoissa kantimissa. Myin kaikki Rautaruukit pois tappiolla ja ostin tilalle isohkon erän IJS-ETF:ää (iShares S&P Small Cap 600 Value), sillä olin havaitsevani orastavaa elpymistä jenkkimarkkinoilla. Alla olevista luvuista näkyy, että tässä tapauksessa ajatukseni menivät täysin nappiin, ja sekä myynti- että ostopäätökset olivat erittäin kannattavia.
Jos katsotaan absoluuttisia lukuja, niin yllä olevat kolme myyntipäätöstä ovat olleet järkeviä, erityisesti jos otetaan huomioon myyntirahoilla tehdyt ostot. Ensimmäiset kaksi casea kuittaavat melko tarkkaan toisensa, ja kolmas päätös tuottaa jo merkittävän eron. Salkun kokonaisuuden kannalta yksikään näistä myynneistä ei kuitenkaan ole kovin suuri tekijä, vaan laajemmat allokaatiopäätökset ratkaisevat kehityksen päälinjat.
Mitä yllä olevista caseista voi sitten päätellä? Vaikka lopputulos nykyhintojen valossa on hyvä, niin sanoisin ettei kovin paljoa. Kyseessä on kuitenkin rajattu joukko tapauksia eikä myyntien ajoittamisesta ole täten kovin vakuuttavaa evidenssiä. Jatkossa keskityn edelleen ostopuolelle sekä ETF-kk-sijoittamisen kautta että kertaostoin (joita pyrin tietyssä määrin myös "ajoittamaan"). Myyntejä tulen lähitulevaisuudessa tekemään vain mahdollisista veroteknisistä syistä, tai jos tarvitsen varoja muuhun elämään. Jälkimmäisessä tapauksessa pyrin tekemään myynnit salkun korkopuolelta jossa on pienempi volatilitetti.
Tähän loppuun pari kysymystä lukijoille:
- Mikä on oma myyntistrategiasi (vai onko sitä)?
- Miten hyvin olet onnistunut ajoittamaan myyntejäsi?
Toisaalta sopivasti ajoitettujen ostojen lisäksi myös myynnit oikeissa kohdissa voivat olla varsin tuottoisia. Itse olen ollut sillä kannalla, että en ole niin paljon markkinoita parempi sijoittaja, että osaisin myydä arvopapereita oikeaan aikaan ottaen huomioon kaupankäyntikulut ja verotuksen. Nyt puhun siis myynneistä ajoitustarkoituksesta, en siinä tarkoituksessa, että sijoituksia aikanaan käytetään elämän ja hankintojen kustantamiseen. Toki jälkimmäisessäkin tapauksessa ajoittamista voi yrittää, mutta se ei välttämättä ole mahdollista.
Kaivelin blogin historiasta neljä tapausta jolloin olen tehnyt myyntejä spekulatiivisessa tarkoituksessa. Näistä viimeisin oli Nokian osto ja myynti syyskuussa 2012. Tässä tapauksessa osto- ja myynti tapahtuivat suunnilleen melko pitkälti samaan hintaan. Päädyin ostamaan Nokioita varsin pian takaisin kun kurssi ei enää laskenut odotetusti (oli muuten hyvä päätös nykyhinta huomioiden).
Muut kolme myyntiä on listattu alla vähän tarkemmin. Jokaisessa tapauksessa myös ostin samalla jotain muuta arvopaperia myynnistä vapautuneilla varoilla, joten mainitsen niidenkin kehityksen samalla (otsikoissa linkit alkuperäisiin merkintöihin).
1. Osto DX2Z, Myynti OP Raaka-Aine, 2.2.2011 (linkki)
Vuoden 2011 alussa myin voitolla pois OP Raaka-aine -rahasto-osuuteni, ja ostin tilalle Frontier-markkinoihin sijoittavaa ETF:ää. Tuolloisessa postauksessa perustelin päätöstä näin:
"Myynnit eivät kuulu yleisesti ottaen sijoitusstrategiaani, mutta nyt tein poikkeuksen. Ostin vuonna 2009 OP Raaka-aine rahastoa spekulatiivisessa mielessä (kts. postaus), sillä raaka-aineiden hinnat olivat silloin laskeneet merkittävästi ja ennakoin nousun olevan odotettavissa. Näin kävikin, ja pääsin nyt myymään ko. rahasto-osuudet n. 30 % voitolla pois. Voi toki olla, että raaka-aineet jatkavat nousuaan jatkossakin, mutta en halua jatkaa spekulointia asialla tätä pidemmälle. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilta saatava tuotto kuitenkin peittoaa raaka-aineista saatavan "inflaatiosuojan"."
Alla on listattu myynti- ja ostokurssit ja vertailtu niitä nykykursseihin. Pelkästään myynnin ostalta päätös näyttää järkevältä. Raaka-aineiden kysyntä on alentunut, ja rahasto onkin tuottanut usean vuoden aikajänteellä ikävästi tappiota, joka myynnin myötä tuli vältettyä. Myös DX2Z-ETF on tappiolla (ehkä osin samoista syistä, sillä reuna-alueiden taloudet ovat raaka-ainevetoisia), mutta merkittävästi vähemmän.
OP Raaka-aine myyntikurssi | 100,85 |
OP Raaka-aine nykykurssi | 83,04 |
-18 % | |
DX2Z ostokurssi | 8,79 |
DX2Z nykykurssi | 8,06 |
-8 % |
2. Osto DXET, Myynti Teleste, 11.8.2011 (linkki)
Elokuussa 2011 kärsivällisyyteni jo pitkään laskeneeseen Telesten osakkeeseen oli vähissä. Myin Telesteet pois tappiolla ja ostin tilalle EURO STOXX 50 -indeksiä seurailevaa DXET-ETF:ää. Jälkikäteen ajateltuna tämä ei ollut mikään paras päätös, sillä Teleste on sittemmin noussut 37 % ja maksanut myös pientä osinkoa sekä 2012 ja 2013. Tilalle ostettu DXET on sekin noussut, mutta ei yhtä paljon. Kokonaisuudessaan siis huono, joskaan ei katastrofaalinen päätös.
Teleste myyntikurssi | 3,03 |
Teleste nykykurssi | 4,14 |
37 % | |
DXET ostokurssi | 26,26 |
DXET nykykurssi | 33,33 |
27 % |
3. Osto IJS, Myynti Rautaruukki, 17.11.2011 (linkki)
Marraskuussa 2011 olin kyllästynyt Rautaruukin huonoon kehitykseen ja yrityksen tulevaisuus näytti muutenkin olevan huonoissa kantimissa. Myin kaikki Rautaruukit pois tappiolla ja ostin tilalle isohkon erän IJS-ETF:ää (iShares S&P Small Cap 600 Value), sillä olin havaitsevani orastavaa elpymistä jenkkimarkkinoilla. Alla olevista luvuista näkyy, että tässä tapauksessa ajatukseni menivät täysin nappiin, ja sekä myynti- että ostopäätökset olivat erittäin kannattavia.
RR myyntikurssi | 6,58 |
RR nykykurssi | 4,46 |
-32 % | |
IJS ostokurssi | 68,27 |
IJS nykykurssi | 99,79 |
46 % |
Jos katsotaan absoluuttisia lukuja, niin yllä olevat kolme myyntipäätöstä ovat olleet järkeviä, erityisesti jos otetaan huomioon myyntirahoilla tehdyt ostot. Ensimmäiset kaksi casea kuittaavat melko tarkkaan toisensa, ja kolmas päätös tuottaa jo merkittävän eron. Salkun kokonaisuuden kannalta yksikään näistä myynneistä ei kuitenkaan ole kovin suuri tekijä, vaan laajemmat allokaatiopäätökset ratkaisevat kehityksen päälinjat.
Mitä yllä olevista caseista voi sitten päätellä? Vaikka lopputulos nykyhintojen valossa on hyvä, niin sanoisin ettei kovin paljoa. Kyseessä on kuitenkin rajattu joukko tapauksia eikä myyntien ajoittamisesta ole täten kovin vakuuttavaa evidenssiä. Jatkossa keskityn edelleen ostopuolelle sekä ETF-kk-sijoittamisen kautta että kertaostoin (joita pyrin tietyssä määrin myös "ajoittamaan"). Myyntejä tulen lähitulevaisuudessa tekemään vain mahdollisista veroteknisistä syistä, tai jos tarvitsen varoja muuhun elämään. Jälkimmäisessä tapauksessa pyrin tekemään myynnit salkun korkopuolelta jossa on pienempi volatilitetti.
Tähän loppuun pari kysymystä lukijoille:
- Mikä on oma myyntistrategiasi (vai onko sitä)?
- Miten hyvin olet onnistunut ajoittamaan myyntejäsi?
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013
Blogikatsaus, 200K katselua täynnä
Laiska sijoittaja -blogi saavutti erään merkkipaalun tänään: 200 000 käyntiä tuli täyteen!
Aloitin blogin kirjoittamisen n. neljä vuotta sitten, elokuussa 2009. Ensimmäisessä merkinnässä linjasin blogin tavoitteita mm. seuraavasti:
"Blogin tarkoituksena on esitellä ajatuksiani sijoittamisesta ja taloudesta. Erityisesti blogissa seurataan sijoitussalkkuni kehitystä ajan mittaan."
"Tällä hetkellä osakesalkkuni koko on n. 18000 euroa, jonka lisäksi omistan rahastoja muutaman tuhannen edestä, joten hyvin alkumatkassa ollaan. Mikä olisikaan parempi hetki aloittaa blogin kirjoittaminen, vai mitä?"
"Pyrkimyksenäni on päivittää blogia noin kerran viikossa, ja jatkaa tätä hamaan tulevaisuuteen."
Olen mielestäni pystynyt ylläpitämään blogin alkuperäistä missiota varsin hyvin, ja siinä sivussa sijoitusalkku on noussut pikkurahoista yli sataa tonniin. Tämä blogi kirjoituksineen ja kommentteineen, sekä muiden sijoitusblogien seuraaminen on ollut keskeisessä osassa sijoitustoimintani ylläpidossa. Tästä suuri ja nöyrä kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille, ja muille sijoitusbloggareille matkan varrella!
Luetuimmat teksti top 5:
1. Sijoitusidea: Eurooppa
2. Talvivaaran osakeanti
3. Kuukausisäästäminen ETF:iin Nordnetin kautta
4. Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?
5. Taloudellinen riippumattomuus - tilannekatsaus
Luetuimmista teksteistä kaksi ensimmäistä liittyy sijoitusideoihin: ensimmäinen Euro Stoxx 50 ETF:ään ja toinen Talvivaaran osakeantiin. Kolmas teksti liittyy tänä vuonna ajankohtaiseen Nordnetin merkintäpalkkiottomaan ETF-kuukausisäästämiseen. Neljäs ja viides teksti taas sivuavat blogin keskeistä missiota - taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua.
En osaa sanoa kuinka pitkään vielä jatkan blogin ylläpitämistä. Loppua ei ole edelleenkään näköpiirissä, joten päivittänen blogia todennäköisesti niin pitkään kun jatkan sijoitussalkun kasvatusta - toivottavasti vielä monia vuosia! Lisäksi pidän jatkossakin kiinni absoluuttisten sijoitussummien julkaisemista, joka helpottaa seuraamaan salkun euromääräistä kehitystä.
Aloitin blogin kirjoittamisen n. neljä vuotta sitten, elokuussa 2009. Ensimmäisessä merkinnässä linjasin blogin tavoitteita mm. seuraavasti:
"Blogin tarkoituksena on esitellä ajatuksiani sijoittamisesta ja taloudesta. Erityisesti blogissa seurataan sijoitussalkkuni kehitystä ajan mittaan."
"Tällä hetkellä osakesalkkuni koko on n. 18000 euroa, jonka lisäksi omistan rahastoja muutaman tuhannen edestä, joten hyvin alkumatkassa ollaan. Mikä olisikaan parempi hetki aloittaa blogin kirjoittaminen, vai mitä?"
"Pyrkimyksenäni on päivittää blogia noin kerran viikossa, ja jatkaa tätä hamaan tulevaisuuteen."
Olen mielestäni pystynyt ylläpitämään blogin alkuperäistä missiota varsin hyvin, ja siinä sivussa sijoitusalkku on noussut pikkurahoista yli sataa tonniin. Tämä blogi kirjoituksineen ja kommentteineen, sekä muiden sijoitusblogien seuraaminen on ollut keskeisessä osassa sijoitustoimintani ylläpidossa. Tästä suuri ja nöyrä kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille, ja muille sijoitusbloggareille matkan varrella!
Luetuimmat teksti top 5:
1. Sijoitusidea: Eurooppa
2. Talvivaaran osakeanti
3. Kuukausisäästäminen ETF:iin Nordnetin kautta
4. Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?
5. Taloudellinen riippumattomuus - tilannekatsaus
Luetuimmista teksteistä kaksi ensimmäistä liittyy sijoitusideoihin: ensimmäinen Euro Stoxx 50 ETF:ään ja toinen Talvivaaran osakeantiin. Kolmas teksti liittyy tänä vuonna ajankohtaiseen Nordnetin merkintäpalkkiottomaan ETF-kuukausisäästämiseen. Neljäs ja viides teksti taas sivuavat blogin keskeistä missiota - taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua.
En osaa sanoa kuinka pitkään vielä jatkan blogin ylläpitämistä. Loppua ei ole edelleenkään näköpiirissä, joten päivittänen blogia todennäköisesti niin pitkään kun jatkan sijoitussalkun kasvatusta - toivottavasti vielä monia vuosia! Lisäksi pidän jatkossakin kiinni absoluuttisten sijoitussummien julkaisemista, joka helpottaa seuraamaan salkun euromääräistä kehitystä.
maanantai 15. heinäkuuta 2013
Osto: PZD
Kesälomarahat tulivat tänään tilille, joka olikin hyvä syy laittaa ne samantien kiertoon :)
Tänä kesänä olen nauttinut muiden suomalaisten mukana mahtavasta suvisäästä ja ihaillut kaunista luontoa sekä mökiltä että kaupungista käsin. Puhdas luontomaisema onkin hyvä aasinsilta tänään tekemääni sijoitukseen: ostin reilun erän PowerShares Cleantech Portfolio -ETF:ää (tikkeri PZD). PZD sijoittaa laajalle skaalalle eri cleantech-sektorin yrityksiin ja on kulurakenteeltaan kohtuullinen (TER 0,74 %), varsinkin ottaen huomioon sen aktiivista salkunhoitoa muistuttavan portfoliorakenteen. Alkuperäinen sijoitusajatus PZD:hen liittyen vuodelta 2011 löytyy tästä.
PZD on tyypillisesti ollut korkean betan sijoitus, eli se heiluu ylös ja alas muuta osakemarkkinaa voimakkaammin. Puhtaan energian alueelle vaikuttaa myös politiikka, ja välillä PZD:ssä onkin ollut erityisen hyviä ostonpaikkoja. Alla olevasta kuviosta näkyy PZD:n (sininen viiva) ja S&P 500 -indeksin (punainen viiva) välinen suhde viimeisen reilun viiden vuoden ajalta. Tällä hetkellä PZD on vaihteeksi tappiolla S&P 500:aan nähden, joten käytin nyt tilaisuuden lisäostoon.
Olen asettanut PZD:n osuuden tavoiteallokaatiossani kymmeneen prosenttiin ja tämän päiväinen sijoitus nostaa sen lähelle tätä. Seuraava lisäosto ei liene tulossa ihan lähiaikoina, ellei cleantech-markkina jostain syystä tarjoa vielä parempia ostopaikkoja.
Tänä kesänä olen nauttinut muiden suomalaisten mukana mahtavasta suvisäästä ja ihaillut kaunista luontoa sekä mökiltä että kaupungista käsin. Puhdas luontomaisema onkin hyvä aasinsilta tänään tekemääni sijoitukseen: ostin reilun erän PowerShares Cleantech Portfolio -ETF:ää (tikkeri PZD). PZD sijoittaa laajalle skaalalle eri cleantech-sektorin yrityksiin ja on kulurakenteeltaan kohtuullinen (TER 0,74 %), varsinkin ottaen huomioon sen aktiivista salkunhoitoa muistuttavan portfoliorakenteen. Alkuperäinen sijoitusajatus PZD:hen liittyen vuodelta 2011 löytyy tästä.
PZD on tyypillisesti ollut korkean betan sijoitus, eli se heiluu ylös ja alas muuta osakemarkkinaa voimakkaammin. Puhtaan energian alueelle vaikuttaa myös politiikka, ja välillä PZD:ssä onkin ollut erityisen hyviä ostonpaikkoja. Alla olevasta kuviosta näkyy PZD:n (sininen viiva) ja S&P 500 -indeksin (punainen viiva) välinen suhde viimeisen reilun viiden vuoden ajalta. Tällä hetkellä PZD on vaihteeksi tappiolla S&P 500:aan nähden, joten käytin nyt tilaisuuden lisäostoon.
Olen asettanut PZD:n osuuden tavoiteallokaatiossani kymmeneen prosenttiin ja tämän päiväinen sijoitus nostaa sen lähelle tätä. Seuraava lisäosto ei liene tulossa ihan lähiaikoina, ellei cleantech-markkina jostain syystä tarjoa vielä parempia ostopaikkoja.
tiistai 9. heinäkuuta 2013
Lisäosto: Deutsche Bank & Salkku vaihteeksi yli 100K
Ostin tänään toisen erän Deutsche Bankia hintaan ~ 32.3 euroa / kpl, yhteensä vajaalla 1500 eurolla.
Ensimmäisen erän hankin viime vuoden heinäkuussa hintaan 26.84 (kts. merkintä). Tästä on tultu jo aika mukavasti ylös, mutta toisaalta ostopaikkakin oli tuolloin erinomainen. Toinen osto oli kuitenkin suunnitelmissa ennemmin tai myöhemmin, ja päätin toteuttaa sen nyt kun DB on ollut laskussa viimeisen kuukauden aikana.
Tämän päiväisen oston myötä salkku ponnisti takaisin kuusinumeroisille lukemille! Ensimmäisen kerran näin kävi toukokuussa (kts. merkintä), jonka jälkeen markkinat lähtivätkin välittömästi laskuun. Pahaa karmaa siis :) Katsotaan miten tällä kertaa käy...
Ensimmäisen erän hankin viime vuoden heinäkuussa hintaan 26.84 (kts. merkintä). Tästä on tultu jo aika mukavasti ylös, mutta toisaalta ostopaikkakin oli tuolloin erinomainen. Toinen osto oli kuitenkin suunnitelmissa ennemmin tai myöhemmin, ja päätin toteuttaa sen nyt kun DB on ollut laskussa viimeisen kuukauden aikana.
Tämän päiväisen oston myötä salkku ponnisti takaisin kuusinumeroisille lukemille! Ensimmäisen kerran näin kävi toukokuussa (kts. merkintä), jonka jälkeen markkinat lähtivätkin välittömästi laskuun. Pahaa karmaa siis :) Katsotaan miten tällä kertaa käy...
sunnuntai 30. kesäkuuta 2013
2013 / Q2 tilinpäätös
Vuosi 2013 on puolivälissä ja se on siis väliraportin paikka!
Toukokuussa ehdin jo juhlia 100000 euron sijoitusomaisuuden ylittymistä. Suurinpiirtein sillä hetkellä markkinat kääntyivätkin rankempaan laskuun. Ja näinhän siinä kävi, että nyt kesäkuun lopussa satatonnia ei ole läheskään täynnä, lisäostoista huolimatta - salkun arvo on 95678 euroa. Seuraavassa keskeiset luvut Q2 kvartaalilta:
Uusi sijoitettu pääoma 2013 Q2 aikana: 9685 euroa
Pääoman kasvu yhteensä (ml. osingot): 9848 euroa (11,3%)
Tuotto: 163 euroa (0,2%)
Lisäsijoituksia tuli siis tehtyä melkein kymppitonnin edestä mikä on omassa tahdissani varsin paljon. Tuottopuolella tapahtui tietynlainen "torjuntavoitto", sillä viime aikojen laskuista huolimatta kvartaali päättyi nollatulokseen (+ 0,2%). Joka tapauksessa lisäsijoitukset saivat salkun kokonaisarvon kasvamaan tasaisesti, mikä on pitkällä aikavälillä tietysti tavoiteena. Alla olevassa kaaviossa näkyy salkun hankintahinnan ja markkinahinnan kokonaiskehitys historiallisesti ja viime kvartaaleilta.
Tavoiteallokaation näkökulmasta viimeisen kvartaalin kehitys oli oikeansuuntaista. Lisäsin ETF/rahasto-sijoituksia sekä kehittyneille että kehittyville markkinoille. Molemmat alkavat olla lähellä 20 % tavoitetta (kts kuva alla). Korkosijoituksia tuli myös lisättyä jonkun verran, ja niiden osuus nousi parilla tonnilla. Jatkossa tähän kategoriaan tulee sijoitettua pienimuotoisemmin Nordnetin automatisoidun kuukausisijoittamisen kautta, sillä parhaat ajat korkosijoittajille ovat takana, ainakin keskipitkällä aikavälillä. DXSU-ETF:ään menee noin 300 euroa kuussa, sillä haluan joka tapauksessa kasvattaa hiljalleen sijoituksiani kehittyvien markkinoiden valtionlainoissa.
Muuten teen lisäsijoituksia noudattaen tavoiteallokaatiota, sekä sopivia ostopaikkoja hyödyntäen. Sata tonnia ylittynee uudestaan loppuvuodesta - jos ei markkinakehtyksen myötä, niin sitten lisäsijoituksien avulla. Turbulentteja markkinoita ja mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia lienee luvassa jatkossakin.
Heinäkuun aikana blogin osalta tulee olemaan todennäköisesti varsin hiljaista, allekirjoittaneen siirtyessä kesälomille ja osittain tietoliikenneyhteyksien ulkopuolelle. Toivottelenkin tässä samalla kaikille lukijoille hyvää ja rentouttavaa kesää!
Toukokuussa ehdin jo juhlia 100000 euron sijoitusomaisuuden ylittymistä. Suurinpiirtein sillä hetkellä markkinat kääntyivätkin rankempaan laskuun. Ja näinhän siinä kävi, että nyt kesäkuun lopussa satatonnia ei ole läheskään täynnä, lisäostoista huolimatta - salkun arvo on 95678 euroa. Seuraavassa keskeiset luvut Q2 kvartaalilta:
Uusi sijoitettu pääoma 2013 Q2 aikana: 9685 euroa
Pääoman kasvu yhteensä (ml. osingot): 9848 euroa (11,3%)
Tuotto: 163 euroa (0,2%)
Lisäsijoituksia tuli siis tehtyä melkein kymppitonnin edestä mikä on omassa tahdissani varsin paljon. Tuottopuolella tapahtui tietynlainen "torjuntavoitto", sillä viime aikojen laskuista huolimatta kvartaali päättyi nollatulokseen (+ 0,2%). Joka tapauksessa lisäsijoitukset saivat salkun kokonaisarvon kasvamaan tasaisesti, mikä on pitkällä aikavälillä tietysti tavoiteena. Alla olevassa kaaviossa näkyy salkun hankintahinnan ja markkinahinnan kokonaiskehitys historiallisesti ja viime kvartaaleilta.
Tavoiteallokaation näkökulmasta viimeisen kvartaalin kehitys oli oikeansuuntaista. Lisäsin ETF/rahasto-sijoituksia sekä kehittyneille että kehittyville markkinoille. Molemmat alkavat olla lähellä 20 % tavoitetta (kts kuva alla). Korkosijoituksia tuli myös lisättyä jonkun verran, ja niiden osuus nousi parilla tonnilla. Jatkossa tähän kategoriaan tulee sijoitettua pienimuotoisemmin Nordnetin automatisoidun kuukausisijoittamisen kautta, sillä parhaat ajat korkosijoittajille ovat takana, ainakin keskipitkällä aikavälillä. DXSU-ETF:ään menee noin 300 euroa kuussa, sillä haluan joka tapauksessa kasvattaa hiljalleen sijoituksiani kehittyvien markkinoiden valtionlainoissa.
Muuten teen lisäsijoituksia noudattaen tavoiteallokaatiota, sekä sopivia ostopaikkoja hyödyntäen. Sata tonnia ylittynee uudestaan loppuvuodesta - jos ei markkinakehtyksen myötä, niin sitten lisäsijoituksien avulla. Turbulentteja markkinoita ja mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia lienee luvassa jatkossakin.
Heinäkuun aikana blogin osalta tulee olemaan todennäköisesti varsin hiljaista, allekirjoittaneen siirtyessä kesälomille ja osittain tietoliikenneyhteyksien ulkopuolelle. Toivottelenkin tässä samalla kaikille lukijoille hyvää ja rentouttavaa kesää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)