Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille blogin lukijoille!
Palaan blogin aihepiiriin vuoden 2009 yhteenvedolla ensi vuosikymmenen puolella, nyt siirryn ylensyönnin ja liikalevon pariin :)
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
perjantai 18. joulukuuta 2009
Uutta tutkimustietoa markkinoiden ajoituksen ja osakevalinnan vaikutuksesta tuottoihin
Uusimmassa Arvopaperi lehdessä on mielenkiintoinen juttu Anders Ekholmin tekemästä tutkimuksesta.
Tutkimus on löytänyt mielenkiintoisen reseptin rahastojen ylituotoille: aktiivinen osakevalinta ja passiivinen ajoitus. Rahastot, joiden osakevalinta-aste oli korkein, ja markkina-ajoitusaste pienin, saivat 5,3 prosentin ylituottoja markkinaan ja 6 prosentin ylituottoja keskiarvorahastoon nähden. Tutkimus toteutettiin jenkkimarkkinoilla.
Ilokseni voin todeta, että tämä on ollut myös oman lyhyen sijoitusurani keskeisiä reseptejä. Osta ja pidä -strategia, joka keskittyy hyvien osakkeiden etsimiseen ja niiden pitäminen pitkän aikaa noudattaa kutakuinkin tutkimuksen reseptiä.
Nämä siis ensi tunnelmat Arvopaperin jutun perusteella. Tutustun tutkimukseen myöhemmin suoraan ja kirjoittelen sitten mahdollisia lisäpohdintoja.
Tutkimus on löytänyt mielenkiintoisen reseptin rahastojen ylituotoille: aktiivinen osakevalinta ja passiivinen ajoitus. Rahastot, joiden osakevalinta-aste oli korkein, ja markkina-ajoitusaste pienin, saivat 5,3 prosentin ylituottoja markkinaan ja 6 prosentin ylituottoja keskiarvorahastoon nähden. Tutkimus toteutettiin jenkkimarkkinoilla.
Ilokseni voin todeta, että tämä on ollut myös oman lyhyen sijoitusurani keskeisiä reseptejä. Osta ja pidä -strategia, joka keskittyy hyvien osakkeiden etsimiseen ja niiden pitäminen pitkän aikaa noudattaa kutakuinkin tutkimuksen reseptiä.
Nämä siis ensi tunnelmat Arvopaperin jutun perusteella. Tutustun tutkimukseen myöhemmin suoraan ja kirjoittelen sitten mahdollisia lisäpohdintoja.
maanantai 14. joulukuuta 2009
Cleantech:iä salkkuun
Lomat on lusittu ja paluu sorvin ääreen oli ihan mukavaa kolmen viikon täydellisen breikin jälkeen.
En seurannut loman aikana sijoitusmaailma tai omia sijoituksiani lainkaan, eikä kummempia muutoksia ollutkaan tapahtunut, mitä nyt Dubaissa on kohistu velanmaksukykyjen ympärillä. Lomalla tuli kuitenkin katseltua jonkin verran kansainvälisiä uutiskanavia, joissa kohkattiin kovasti ilmastonmuutoksesta. Vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutos ja sen ehkäiseminen on tulevaisuuden megatrendi, huolimatta skeptisistä kannanotoista.
Sijoittajalle ns. cleantech -sektori voikin tarjota mahdollisesti hyviä tuottoja tulevaisuudessa. Sektorille sijoittaminen on mielestäni kiinnostavaa useammastakin syystä:
- Hallitukset saattavat sitoutua päästövähennyksiin, joka on edullista sektorin yrityksille
- Hallitukset saattavat tarjota sektorin yrityksille merkittäviä tukiaisia
- Energian hinta nousee tulevaisuudessa ja öljy loppuu aikanaan, joten vaihtoehtoisia energianlähteitä tarvitaan
Näiden seikkojen pohjalta lisäsin salkkuun cleantechiä ISharesin S&P Global Clean Energy -ETF:n kautta, jota minulla olikin jo ennestään. Tämän ostoksen jälkeen puhtaan energian osuus salkusta onkin lähes tavoiteallokaation mukainen 10 %. Ostos oli myös tämän vuoden viimeinen, pitäähän joululahjoillekin jättää vielä osuus budjetista :)
En seurannut loman aikana sijoitusmaailma tai omia sijoituksiani lainkaan, eikä kummempia muutoksia ollutkaan tapahtunut, mitä nyt Dubaissa on kohistu velanmaksukykyjen ympärillä. Lomalla tuli kuitenkin katseltua jonkin verran kansainvälisiä uutiskanavia, joissa kohkattiin kovasti ilmastonmuutoksesta. Vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutos ja sen ehkäiseminen on tulevaisuuden megatrendi, huolimatta skeptisistä kannanotoista.
Sijoittajalle ns. cleantech -sektori voikin tarjota mahdollisesti hyviä tuottoja tulevaisuudessa. Sektorille sijoittaminen on mielestäni kiinnostavaa useammastakin syystä:
- Hallitukset saattavat sitoutua päästövähennyksiin, joka on edullista sektorin yrityksille
- Hallitukset saattavat tarjota sektorin yrityksille merkittäviä tukiaisia
- Energian hinta nousee tulevaisuudessa ja öljy loppuu aikanaan, joten vaihtoehtoisia energianlähteitä tarvitaan
Näiden seikkojen pohjalta lisäsin salkkuun cleantechiä ISharesin S&P Global Clean Energy -ETF:n kautta, jota minulla olikin jo ennestään. Tämän ostoksen jälkeen puhtaan energian osuus salkusta onkin lähes tavoiteallokaation mukainen 10 %. Ostos oli myös tämän vuoden viimeinen, pitäähän joululahjoillekin jättää vielä osuus budjetista :)
torstai 19. marraskuuta 2009
Laiska sijoittaja tauolle
Siirryn lomailemaan kaukomaille seuraavien reilun kolmen viikon ajaksi. Tänä aikana en aio seurata liiemmin maailman menoa, saatikka sijoituksiani. Tästä ei aiheudu minkäänlaista huolta (ja hyvä niin). Itse asiassa olen positiivisesti yllättynyt jos lomalta palatessani huomaan kurssien romahtaneen tarjoten hyviä ostotilaisuuksia.
Kiitos kaikille tähän asti blogia seuranneille ja kommentoineille, palataan asiaan joulukuun loppupuolella!
Kiitos kaikille tähän asti blogia seuranneille ja kommentoineille, palataan asiaan joulukuun loppupuolella!
maanantai 16. marraskuuta 2009
Malkiel ja tehokkaiden markkinoiden viesti
Luin juuri Malkielin "Sattuman kauppaa Wall Streetillä" loppuun ja täytyy sanoa että teos oli aika vakuuttava. Malkielhan on jo 70 luvulla suositellut indeksirahastoja hyvin perustein, jonka jälkeen ensimmäiset ilmeistyvät markkinoille. Nykyään niitä on tuhansia (ml. ETF:t). Täydet respektit tästä kirjoittajalle!
Pääasiallinen viesti kirjassa on se, että markkinat ovat käytännössä niin tehokkaat, että millään systemaattisella menetelmällä ei voida saavuttaa ylituottoja pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee mm. fundamenttianalyysiä että teknistä analyysiä. Kummallakaan ei ole todistetusti päästy pidemmällä aikavälillä keskivertoa parempiin tuottoihin kaupankäyntikulut huomioiden. Tämä johtuu siitä, että jos hetkellisesti markkinoilla on anomalia jota voidaan hyödyntää, markkinat havaitsevat tämän nopeasti ja anomalia häviää.
Melko lohdutonta tekstiä sellaisen sijoittajan kannalta, jonka tavoitteena on voittaa markkinat jatkuvasti. Tämä koskee myös salkunhoitajia/sijoitusrahastoja. Malkiel suositteleekin lähes poikkeuksetta indeksirahastoja/ETF:iä, koska niillä saa varmasti markkinoiden keskimääräisen tuoton.
Toisaalta tuottoja voidaan kuitenkin kasvattaa ottamalla enemmän riskiä. Esimerkiksi jenkkipörssien pienten yhtiöiden antamat tuotot ovat olleet historiallisesti korkeammat kuin suuryhtiöiden. Tämä ei kuitenkaan ole ilmainen lounas, vaan samalla kaupan päälle saa huomattavan paljon suuremman varianssin, eli pienyritysten osakkeet heiluvat huomattavasti suuryritysten osakkeita enemmän. Sama pätee myös muihin omaisuusluokkiin: riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä.
Varianssia voi onneksi vähentää ilmaisella lounaalla eli hajautuksella. Lisäämällä eri tyyppisiä omaisuuseriä (esim. osakkeet, kiinteistöt, joukkolainat) eri markkinoilta (esim. kehittyneet vs. kehittyvät), voidaan pienentää varianssia. Näin sijoittaja voi saavuttaa korkeampaa tai yhtä korkeaa tuottoa pienemmällä riskillä. Kaikki tämä onnistuu kustannustehokkailla sijoitustuotteilla osta- ja pidä strategialla. Helppoa vai mitä? :)
Malkiel kuitenkin ymmärtää että osa sijoittajista haluaa "jännitystä elämäänsä" sijoittamalla myös suoraan osakkeisiin. Tässä tapauksessa kirjoittaja neuvoo sijoittamaan muotivirtausten ulkopuolella oleviin osakkeisiin, joilla on hyvät kasvunäkymät pitkällä aikavälillä. Tämä muuten muistuttaa hieman Vesa Puttosen viime aikoina julkisuudessa esittelemää "tupakantumppi"-strategiaa. Tämäkään ei ole mitenkään helppoa - aliarvostetut osakkeet voivat olla syystäkin aliarvostettuja.
Summa summarum: Hyvä ja viihdyttävästi kirjoitettu kirja, jonka jokainen piensijoittaja voisi lukea. Vinkit kestävät aikaa ja tuovat mukavasti realismia osakesijoittamiseen.
Pääasiallinen viesti kirjassa on se, että markkinat ovat käytännössä niin tehokkaat, että millään systemaattisella menetelmällä ei voida saavuttaa ylituottoja pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee mm. fundamenttianalyysiä että teknistä analyysiä. Kummallakaan ei ole todistetusti päästy pidemmällä aikavälillä keskivertoa parempiin tuottoihin kaupankäyntikulut huomioiden. Tämä johtuu siitä, että jos hetkellisesti markkinoilla on anomalia jota voidaan hyödyntää, markkinat havaitsevat tämän nopeasti ja anomalia häviää.
Melko lohdutonta tekstiä sellaisen sijoittajan kannalta, jonka tavoitteena on voittaa markkinat jatkuvasti. Tämä koskee myös salkunhoitajia/sijoitusrahastoja. Malkiel suositteleekin lähes poikkeuksetta indeksirahastoja/ETF:iä, koska niillä saa varmasti markkinoiden keskimääräisen tuoton.
Toisaalta tuottoja voidaan kuitenkin kasvattaa ottamalla enemmän riskiä. Esimerkiksi jenkkipörssien pienten yhtiöiden antamat tuotot ovat olleet historiallisesti korkeammat kuin suuryhtiöiden. Tämä ei kuitenkaan ole ilmainen lounas, vaan samalla kaupan päälle saa huomattavan paljon suuremman varianssin, eli pienyritysten osakkeet heiluvat huomattavasti suuryritysten osakkeita enemmän. Sama pätee myös muihin omaisuusluokkiin: riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä.
Varianssia voi onneksi vähentää ilmaisella lounaalla eli hajautuksella. Lisäämällä eri tyyppisiä omaisuuseriä (esim. osakkeet, kiinteistöt, joukkolainat) eri markkinoilta (esim. kehittyneet vs. kehittyvät), voidaan pienentää varianssia. Näin sijoittaja voi saavuttaa korkeampaa tai yhtä korkeaa tuottoa pienemmällä riskillä. Kaikki tämä onnistuu kustannustehokkailla sijoitustuotteilla osta- ja pidä strategialla. Helppoa vai mitä? :)
Malkiel kuitenkin ymmärtää että osa sijoittajista haluaa "jännitystä elämäänsä" sijoittamalla myös suoraan osakkeisiin. Tässä tapauksessa kirjoittaja neuvoo sijoittamaan muotivirtausten ulkopuolella oleviin osakkeisiin, joilla on hyvät kasvunäkymät pitkällä aikavälillä. Tämä muuten muistuttaa hieman Vesa Puttosen viime aikoina julkisuudessa esittelemää "tupakantumppi"-strategiaa. Tämäkään ei ole mitenkään helppoa - aliarvostetut osakkeet voivat olla syystäkin aliarvostettuja.
Summa summarum: Hyvä ja viihdyttävästi kirjoitettu kirja, jonka jokainen piensijoittaja voisi lukea. Vinkit kestävät aikaa ja tuovat mukavasti realismia osakesijoittamiseen.
torstai 12. marraskuuta 2009
Laiska sijoittaja kritiikin kohteena
Tämän päivän Kauppalehden nettisivuilla kerrottiin että laiskuus vaivaa sijoittajaa. Tämä ei ole otsikostaan huolimatta kritiikkiä allekirjoittanutta kohtaan, vaan jutussa kerrotaan, että suuri osa piensijoittajista ei jaksa perehtyä sijoittamaansa kohteeseen tarpeeksi hyvin.
Mielenkiintoista tässä on se, että täydellisen tehokkaisiin markkinoihin uskovalle väite ei merkitse mitään. Jos tikalla heittämällä voi valita osakkeensa yhtä hyvin kuin ammattimainen salkunhoitaja (tätähän on myös tutkittu ja asia on usein juuri näin) niin miksi piensijoittajan pitäisi tuntea syyllisyyttä ettei tunne kaikkia asioita sijoittamastaan osakkeesta? Sattumankauppaa Wall Streetillä -kirjassaan Malkiel todistelee vakuuttavasti ettei fundamenttianalyysillä voi käytännössä saada ylituottoja. Tällöin piensijoittaja säästääkin vain omaa aikaansa vaikkapa sijoittamalla hauskan nimisiin yrityksiin (tai ennustamalla teelehdistä parhaat sijoituskohteet).
Toisaalta, lehtijutussa oli myös korostettu sitä, että piensijoittaja saattaa olla niin laiska että käyttää lähinnä mennyttä menestystä valintakriteerinä. Tällöin saattaa päätyä sijoittamaan osakkeisiin, joiden paras nousu on nähty jo, tai ne ovat jopa mukana jonkinasteisessa kuplassa (esim. IT-osakkeisiin sijoittaminen vuoden 2000 alussa). En kutsuisi tällaista sijoittajaa laiskaksi, vaan ennemmin harkitsemattomaksi tai joukon mukana kulkijaksi. Tätä parempi tyyli olisikin olla täysin laiska ja ostaa vaikkapa suomi-indeksirahastoa, jolloin ei tarvitse edes miettiä osakevalintoja.
Mielenkiintoista tässä on se, että täydellisen tehokkaisiin markkinoihin uskovalle väite ei merkitse mitään. Jos tikalla heittämällä voi valita osakkeensa yhtä hyvin kuin ammattimainen salkunhoitaja (tätähän on myös tutkittu ja asia on usein juuri näin) niin miksi piensijoittajan pitäisi tuntea syyllisyyttä ettei tunne kaikkia asioita sijoittamastaan osakkeesta? Sattumankauppaa Wall Streetillä -kirjassaan Malkiel todistelee vakuuttavasti ettei fundamenttianalyysillä voi käytännössä saada ylituottoja. Tällöin piensijoittaja säästääkin vain omaa aikaansa vaikkapa sijoittamalla hauskan nimisiin yrityksiin (tai ennustamalla teelehdistä parhaat sijoituskohteet).
Toisaalta, lehtijutussa oli myös korostettu sitä, että piensijoittaja saattaa olla niin laiska että käyttää lähinnä mennyttä menestystä valintakriteerinä. Tällöin saattaa päätyä sijoittamaan osakkeisiin, joiden paras nousu on nähty jo, tai ne ovat jopa mukana jonkinasteisessa kuplassa (esim. IT-osakkeisiin sijoittaminen vuoden 2000 alussa). En kutsuisi tällaista sijoittajaa laiskaksi, vaan ennemmin harkitsemattomaksi tai joukon mukana kulkijaksi. Tätä parempi tyyli olisikin olla täysin laiska ja ostaa vaikkapa suomi-indeksirahastoa, jolloin ei tarvitse edes miettiä osakevalintoja.
maanantai 9. marraskuuta 2009
Kuplat ja niiden välttäminen
Tämä otsikko muistuttaa edellistä, koska asiat liittyvät jollain tasolla yhteen. Markkinahälinän ja sijoitustrendien seuraaminen liian innokkaasti voi nimittäin viedä sijoittajaparan pahasti yliarvostettujen omaisuuserien jäljille. Parempi vaihtoehto olisikin toimia harkiten ja oman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Helpommin sanottu kuin tehty. Avuksi tässä voi käyttää hyvää sijoituskirjallisuutta, esimerkiksi Malkielin "A Random Walk Down Wall Street" -opusta.
Aloittelin vihdoin lukemaan Malkielin kirjaa ensimmäistä kertaa. Nyt onkin jo korkea aika, sillä kirja kuuluu jokaisen sijoittajan peruslukemistoon. Kirjoittelen nyt tänne blogiin mietteitä samaa tahtia kuin kirjaa tulee luettua.
Alussa Malkiel käsittelee pörssikuplia kautta historian. Kirjassa käydään läpi mm. klassinen tulppaanisipulitarina, mutta myös mielenkiintoisia kuplia lähihistoriasta. Yksi mielenkiintoinen kuplaesimerkki oli ns. Nifty Fifty, joka viittaa viiteenkymmeneen large cap osakkeeseen jenkkimarkkinoilla. Instituutio- ja yksityissijoittajat villiintyivät juuri näistä 70-luvun alussa.
Näitä osakkeita pidettiin "yhden päätöksen osakkeina", eli kun niitä kerran osti, niistä ei tarvinnut enää luopua. Tämä johtui otaksunnasta, että niillä on niin vahva asema, että mikään ei voi käytännössä horjuttaa niiden asemaa. Tämä johti valtavaan ylilyöntiin arvostuksissa. Sijoittajilta unohtui vain yksi asia: yhtiöt olivat niin isoja, että arvostustasojen olettamat kasvuluvut eivät olleet mitenkään mahdollisia. Tämä ei kuitenkaan estänyt sijoittajia ostamasta näitä osakkeita. Lopputulos ei ole yllätys: romahdus oli yhtä mahtava kuin nousukin. Tämän jälkeen muita kuplia ovat olleet mm. Japanin yliostetut markkinat 80-luvun lopulla sekä kaikille tuttu IT-kupla.
Vastaavia oppitunteja jaellaan sijoittajille vielä vastakin. Seuraavaa kuplaa jo rakennetaan täyttä häkää. Se voi olla kehittyvillä markkinoilla (esim. Kiinassa), puhtaassa energiassa, raaka-aineissa tai jossain muualla. Vaatii hyvää pelisilmää pudottautua kyydistä ajoissa pois. Tässä auttaa tietenkin myös hajautus. Itse pyrin välttämään kuplat siten, että olen päättänyt pitkän aikavälin tavoiteallokaatiosta, jossa pyrin pitäytymään vaikka kaikki muut hyppisivät hurjalla vauhdilla esim. biotekniikkaosakkeiden tai aasian talousvetureiden kyytiin. Ratkaisu voi olla tyhmä jos jostain löytyy oikeasti "uusi talous". Uskon kuitenkin että ratkaisu on hyvä.
Aloittelin vihdoin lukemaan Malkielin kirjaa ensimmäistä kertaa. Nyt onkin jo korkea aika, sillä kirja kuuluu jokaisen sijoittajan peruslukemistoon. Kirjoittelen nyt tänne blogiin mietteitä samaa tahtia kuin kirjaa tulee luettua.
Alussa Malkiel käsittelee pörssikuplia kautta historian. Kirjassa käydään läpi mm. klassinen tulppaanisipulitarina, mutta myös mielenkiintoisia kuplia lähihistoriasta. Yksi mielenkiintoinen kuplaesimerkki oli ns. Nifty Fifty, joka viittaa viiteenkymmeneen large cap osakkeeseen jenkkimarkkinoilla. Instituutio- ja yksityissijoittajat villiintyivät juuri näistä 70-luvun alussa.
Näitä osakkeita pidettiin "yhden päätöksen osakkeina", eli kun niitä kerran osti, niistä ei tarvinnut enää luopua. Tämä johtui otaksunnasta, että niillä on niin vahva asema, että mikään ei voi käytännössä horjuttaa niiden asemaa. Tämä johti valtavaan ylilyöntiin arvostuksissa. Sijoittajilta unohtui vain yksi asia: yhtiöt olivat niin isoja, että arvostustasojen olettamat kasvuluvut eivät olleet mitenkään mahdollisia. Tämä ei kuitenkaan estänyt sijoittajia ostamasta näitä osakkeita. Lopputulos ei ole yllätys: romahdus oli yhtä mahtava kuin nousukin. Tämän jälkeen muita kuplia ovat olleet mm. Japanin yliostetut markkinat 80-luvun lopulla sekä kaikille tuttu IT-kupla.
Vastaavia oppitunteja jaellaan sijoittajille vielä vastakin. Seuraavaa kuplaa jo rakennetaan täyttä häkää. Se voi olla kehittyvillä markkinoilla (esim. Kiinassa), puhtaassa energiassa, raaka-aineissa tai jossain muualla. Vaatii hyvää pelisilmää pudottautua kyydistä ajoissa pois. Tässä auttaa tietenkin myös hajautus. Itse pyrin välttämään kuplat siten, että olen päättänyt pitkän aikavälin tavoiteallokaatiosta, jossa pyrin pitäytymään vaikka kaikki muut hyppisivät hurjalla vauhdilla esim. biotekniikkaosakkeiden tai aasian talousvetureiden kyytiin. Ratkaisu voi olla tyhmä jos jostain löytyy oikeasti "uusi talous". Uskon kuitenkin että ratkaisu on hyvä.
tiistai 3. marraskuuta 2009
Markkinahälinä ja sen sivuuttaminen
Uskon pitkälti siihen, että en osaa ajoittaa markkinoita niin hyvin, että saisin siitä aitoa lisäarvoa. Sijoitusfilosofiani perustuukin enemmän salkun allokaatioon ja tasaiseen salkun täydentämiseen. Usein kuitenkin yritän ajoittaa ostojani lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi ison laskupäivän jälkeen on yleensä parempi ostaa kuin ison nousupäivän, jos muita seikkoja ei oteta huomioon.
Jos ajattelee strategiaani, niin päivittäisellä talousuutisten ja osakesuositusten seurannalla ei pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä. Ainoastaan kun mietin ostoa, voin yrittää tehdä sen sopivalla hetkellä salkunhallinnan näkökulmasta. Esimerkiksi jos tavoiteallokaatiosta puuttuu jokin osa ja ko. omaisuuserä on mielestäni aliarvostettu, ostan sitä enkä jotain muuta. Tämän päätöksen tekemiseen voin käyttää hieman aikaa kurssien seuraamiseen ja lukea esim. markrotalouteen liittyviä uutisia, jotta saa ainakin tunteen että tietää mitä on tekemässä. Kuvailtu prosessi tapahtuu kuitenkin harvakseltaan, eikä vaadi päivittäistä talousuutisten seurantaa.
Nyt sitten postauksen aiheeseen, eli markkinahälinään. Jos Dr. Doom on sanonut tänään sitä, tai J.P. Morganin päästrategi eilen toista, ei tämän pitäisi vaikuttaa minuun mitenkään. Jenkkien iltapäivällä ilmoitetut kulutusluottamusluvutkin ovat jo kursseissa, en voi hyödyntää niiden antamaa informaatiota erityisesti omaksi hyödykseni. Kuitenkin näitä asioita uutisoidaan Kauppalehdessa, Taloussanomissa, Bloombergissä, Arvopaperissa, CNN:llä, ja niin edelleen. Sitä kutsutaan talousjournalismiksi ja se on liiketoimintaa joka tavoittelee tulosta. Tästä johtuen päivittäin uutisoidaan loputtomasti talouteen ja osakemarkkinoihin liittyviä asioita, jotta talouslehtiä myytäisiin ja nettisivut saisivat kävijöitä.
Uskon, että olisi helpompaa olla seuraamatta näitä uutisia päivittäin. Markkinahälinää riittää loputtomiin, ja jos sitä ei osaa hyödyntää muita markkinatoimijoita paremmin, on siitä ainoastaan häiriötä. Mieluummin vietän tunnin päivässä ystävien parissa tai urheillen kuin tutkaillen taloussivustoja.
Edellisestä toteamuksesta huolimatta seuraan talousuutisia varsin usein. Olen kuitenkin tunnistanut että teen sitä liikaa, joten sen tunnustaminen tässä on ensi askel parannukseen. :)
Jos ajattelee strategiaani, niin päivittäisellä talousuutisten ja osakesuositusten seurannalla ei pitäisi olla käytännössä mitään merkitystä. Ainoastaan kun mietin ostoa, voin yrittää tehdä sen sopivalla hetkellä salkunhallinnan näkökulmasta. Esimerkiksi jos tavoiteallokaatiosta puuttuu jokin osa ja ko. omaisuuserä on mielestäni aliarvostettu, ostan sitä enkä jotain muuta. Tämän päätöksen tekemiseen voin käyttää hieman aikaa kurssien seuraamiseen ja lukea esim. markrotalouteen liittyviä uutisia, jotta saa ainakin tunteen että tietää mitä on tekemässä. Kuvailtu prosessi tapahtuu kuitenkin harvakseltaan, eikä vaadi päivittäistä talousuutisten seurantaa.
Nyt sitten postauksen aiheeseen, eli markkinahälinään. Jos Dr. Doom on sanonut tänään sitä, tai J.P. Morganin päästrategi eilen toista, ei tämän pitäisi vaikuttaa minuun mitenkään. Jenkkien iltapäivällä ilmoitetut kulutusluottamusluvutkin ovat jo kursseissa, en voi hyödyntää niiden antamaa informaatiota erityisesti omaksi hyödykseni. Kuitenkin näitä asioita uutisoidaan Kauppalehdessa, Taloussanomissa, Bloombergissä, Arvopaperissa, CNN:llä, ja niin edelleen. Sitä kutsutaan talousjournalismiksi ja se on liiketoimintaa joka tavoittelee tulosta. Tästä johtuen päivittäin uutisoidaan loputtomasti talouteen ja osakemarkkinoihin liittyviä asioita, jotta talouslehtiä myytäisiin ja nettisivut saisivat kävijöitä.
Uskon, että olisi helpompaa olla seuraamatta näitä uutisia päivittäin. Markkinahälinää riittää loputtomiin, ja jos sitä ei osaa hyödyntää muita markkinatoimijoita paremmin, on siitä ainoastaan häiriötä. Mieluummin vietän tunnin päivässä ystävien parissa tai urheillen kuin tutkaillen taloussivustoja.
Edellisestä toteamuksesta huolimatta seuraan talousuutisia varsin usein. Olen kuitenkin tunnistanut että teen sitä liikaa, joten sen tunnustaminen tässä on ensi askel parannukseen. :)
torstai 29. lokakuuta 2009
Kehittyviä salkkuun ETF:llä
Eilisen vahvan laskupäivän jälkeen päätin vihdoin palata ostolaidalle. Näkemyseni/toiveeni pienestä dipistä toteutui, ja rohkaistuin lisäämään salkkuun kehittyviä markkinoita. Välineenä oli tällä kertaa DB-Xtracersin ETF MSCI Emerging Markets TRN Index. Jos markkinat jatkavat laskuaan ja tuleekin "iso dippi", niin lisään kyseistä rahastoa toisen erän. Näin vältyn harmittelemasta laskun mahdollista jatkumista.
Kyseinen ETF sijoittaa laajasti eri kehittyville markkinoille, ja sillä ei ole juuri päällekäisyyksiä aiemmin hankkimani frontier-markkina ETF:n kanssa. "TRN" rahaston nimessä tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, joka suomalaisen verokäytännön valossa voi olla hyvä juttu riippuen osinkoverotuksen kehityksestä tulevaisuudessa. Kaikki osingot uudelleen sijoittavat ETF:t eivät kuitenkaan sisällä merkintää TRN, joten jos tällaisia etsii, kannattaa asia tarkistaa rahastojen esitteistä.
Lisäksi osavuosikatsaukset tarjosivat jälleen kaksi positiivista yllätystä. Salkkuni kolmen suurimman sijoituksen joukossa olevat Nordea ja Oriola-KD raportoivat molemmat odotuksia paremmista tuloksista. Tässä vaiheessa olen erittäin tyytyväinen että molempia tuli hankittua halvalla alkuvuodesta.
Kyseinen ETF sijoittaa laajasti eri kehittyville markkinoille, ja sillä ei ole juuri päällekäisyyksiä aiemmin hankkimani frontier-markkina ETF:n kanssa. "TRN" rahaston nimessä tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, joka suomalaisen verokäytännön valossa voi olla hyvä juttu riippuen osinkoverotuksen kehityksestä tulevaisuudessa. Kaikki osingot uudelleen sijoittavat ETF:t eivät kuitenkaan sisällä merkintää TRN, joten jos tällaisia etsii, kannattaa asia tarkistaa rahastojen esitteistä.
Lisäksi osavuosikatsaukset tarjosivat jälleen kaksi positiivista yllätystä. Salkkuni kolmen suurimman sijoituksen joukossa olevat Nordea ja Oriola-KD raportoivat molemmat odotuksia paremmista tuloksista. Tässä vaiheessa olen erittäin tyytyväinen että molempia tuli hankittua halvalla alkuvuodesta.
tiistai 27. lokakuuta 2009
Kaksi iloista yllätystä
Odottelen vielä ostojen kanssa toistaiseksi, mutta salkun seuraaminen on muuten mielenkiintoista näin osavuosikatsauksien sesonkiaikana.
Tänään kaksi pitkäaikaista sijoitustani antoi hieman toivoa paremmasta, ja ne ovatkin tänään (klo 15.15) olleet OMXH:n suurimmat nousijat, jos senttiosake Aspocompia ei lasketa.
Teleste on ensimmäisiä sijoituksiani ja siten "rakkaimpia". Ensimmäisen erän ostin jo keväällä 2008 suurimpien pudotusten jälkeen (hintaan 5,38) , mutta romahduksen jatkuttua lisäsin toisen erän tämän vuoden keväällä hintaan 3,32. Tämänhetkisellä kurssilla olen melkein omillani.
Näen Telestessä suurta potentiaalia tulevaisuudessa, mm. laajakaistakaapelijärjestelmissä ja videovalvontajärjestelmissä. Ensimmäinen näistä tukeutuu kasvavan tietomäärän ja -välityksen trendiin, kun taas jälkimmäinen länsimaissa lisääntyvään turvattomuuden tunteeseen ja valvontakulttuuriin. Molemman näistä ovat kasvualoja.
Uponor ei muuttanut tänään vuoden ohjeistustaan, mutta antoi toiveikkaita lausuntoja markkinoiden kääntymisestä. Uponor edustaa minulle pitkäaikaista sijoitusta rakennus- ja ympäristötekniikan kasvuun kaupungistumistrendin takia. Uponorit ehdin hankkia viime vuoden syksynä hintaan 9,25, joten pientä arvonnousuakin on tullut, jota en toki ole realisoimassa. Odotan itseasiassa Uponorilta kohtalaista osinkotuottoa ensi keväänä.
Tänään kaksi pitkäaikaista sijoitustani antoi hieman toivoa paremmasta, ja ne ovatkin tänään (klo 15.15) olleet OMXH:n suurimmat nousijat, jos senttiosake Aspocompia ei lasketa.
Teleste on ensimmäisiä sijoituksiani ja siten "rakkaimpia". Ensimmäisen erän ostin jo keväällä 2008 suurimpien pudotusten jälkeen (hintaan 5,38) , mutta romahduksen jatkuttua lisäsin toisen erän tämän vuoden keväällä hintaan 3,32. Tämänhetkisellä kurssilla olen melkein omillani.
Näen Telestessä suurta potentiaalia tulevaisuudessa, mm. laajakaistakaapelijärjestelmissä ja videovalvontajärjestelmissä. Ensimmäinen näistä tukeutuu kasvavan tietomäärän ja -välityksen trendiin, kun taas jälkimmäinen länsimaissa lisääntyvään turvattomuuden tunteeseen ja valvontakulttuuriin. Molemman näistä ovat kasvualoja.
Uponor ei muuttanut tänään vuoden ohjeistustaan, mutta antoi toiveikkaita lausuntoja markkinoiden kääntymisestä. Uponor edustaa minulle pitkäaikaista sijoitusta rakennus- ja ympäristötekniikan kasvuun kaupungistumistrendin takia. Uponorit ehdin hankkia viime vuoden syksynä hintaan 9,25, joten pientä arvonnousuakin on tullut, jota en toki ole realisoimassa. Odotan itseasiassa Uponorilta kohtalaista osinkotuottoa ensi keväänä.
perjantai 23. lokakuuta 2009
Sijoitusstrategia ja tavoiteallokaatio
Useimmat puolueettomat lähteet todistavat, että tärkein salkun tuottoon vaikuttava tekijä on allokaatio eli omaisuuslajien jakautuminen salkun sisällä, eikä esim. osakevalinta. Salkun allokaatiota miettimällä voidaan vaikuttaa tuottopotentiaaliin ja varianssiin merkittävästi.
Keskeisenä periaatteena tässä on tietysti sijoittajan ainut ilmainen lounas eli hajauttaminen. Sopivalla salkun allokaatiolla voidaankin saavuttaa "hallittua" tuottoa ottamalla sopivasti riskiä eri omaisuuslajeissa. Tätä ajattelutapaa voi hyödyntää mainiosti buy-and-hold -tyyppisessä sijoittamisessa. Oheisen linkin takaa löytyy aiheesta mainiota pohdintaa.
Oma sijoitusstrategiani on "indeksointi ja passiivinen stock picking", käyttääkseni kohti taloudellista riippumattomuutta -blogissa esiteltyä kategorisointia.
Strategiasta johdettu keskipitkän aikavälin tavoiteallokaationi on seuraava:
40 % Osakkeet
Tämä on siis se stock pickin -osuus, jossa otan näkemystä markkinoihin valikoimalla mielestäni houkuttelevia (arvo tai kasvu -periaatteella) osakkeita. Tällä hetkellä tämä osuus on erittäin yliedustettu (yli 80%), sillä innostuin keväällä halvoista kotimaisista osakkeista. Myöhemmin saatan hankkia osakkeita myös kotimaan rajojen ulkopuolelta.
20 % Kehittyvät markkinat
Kehittyvien markkinoiden tuottopotentiaali on suuri, mutta riskitkin ovat suuria. Siksi olen suunnitellut kehittyvien markkinoiden osuudeksi kahtakymmentä prosenttia. Tähän kategoriaan kuuluvat minulla myös ns. frontier-markkinat, joihin olenkin jo sijoittanut ETF:n kautta. Yleensäkin olen suunnitellut käyttäväni pääasiassa ETF:iä kehittyville markkinoille sijoittamiseen.
10 % Puhdas energia
Puhtaan energian ottaminen mukaan näinkin isolla osuudella edustaa minulle teemasijoittamista, "statementtia", ja pyrkimystä hyötyä yhdestä tulevaisuuden suurimmista megatrendeistä. Olen jo pienellä siivulla mukana tässä kategoriassa iSharesin Global Clean Energy ETF:än avulla.
10 % Pienyhtiöt
Small cap -yhtiöihin (arvo)sijoittaminen on tutkitusti ollut pitkällä aikavälillä hieman tuottoisampaa kuin suuriin yhtiöihin. Tähän kategoriaan aion sijoittaa esim. yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin yhtiöihin kohdistuvalla ETF:llä.
20 % Korkosijoitukset, raaka-aineet, kiinteistöt
Nämä sijoituskategoriat korreloivat osakemarkkinoiden kanssa välillä jopa negatiivisesti, joten näiden mukanaolo pienentää salkun heilahtelua tuntuvasti. Korkosijoituksia alan lisäämään muutaman vuoden sisällä. Raaka-aineissa olenkin jo pienellä sijoituksella (kts. pohdintojani raaka-aineista tästä).
Tähän allokaatioon aion siis jatkossa suunnata sijoituksiani. Tämänhetkisen tilanteen johdosta (yli 80 % suomalaisissa osakkeissa) tulevat sijoitukset ovat hyvin ETF-painoisia. Jos kuitenkin näen houkuttelevia ostotilaisuuksia yksittäisissä osakkeissa, niin toimin toki tilanteen mukaan.
Keskeisenä periaatteena tässä on tietysti sijoittajan ainut ilmainen lounas eli hajauttaminen. Sopivalla salkun allokaatiolla voidaankin saavuttaa "hallittua" tuottoa ottamalla sopivasti riskiä eri omaisuuslajeissa. Tätä ajattelutapaa voi hyödyntää mainiosti buy-and-hold -tyyppisessä sijoittamisessa. Oheisen linkin takaa löytyy aiheesta mainiota pohdintaa.
Oma sijoitusstrategiani on "indeksointi ja passiivinen stock picking", käyttääkseni kohti taloudellista riippumattomuutta -blogissa esiteltyä kategorisointia.
Strategiasta johdettu keskipitkän aikavälin tavoiteallokaationi on seuraava:
40 % Osakkeet
Tämä on siis se stock pickin -osuus, jossa otan näkemystä markkinoihin valikoimalla mielestäni houkuttelevia (arvo tai kasvu -periaatteella) osakkeita. Tällä hetkellä tämä osuus on erittäin yliedustettu (yli 80%), sillä innostuin keväällä halvoista kotimaisista osakkeista. Myöhemmin saatan hankkia osakkeita myös kotimaan rajojen ulkopuolelta.
20 % Kehittyvät markkinat
Kehittyvien markkinoiden tuottopotentiaali on suuri, mutta riskitkin ovat suuria. Siksi olen suunnitellut kehittyvien markkinoiden osuudeksi kahtakymmentä prosenttia. Tähän kategoriaan kuuluvat minulla myös ns. frontier-markkinat, joihin olenkin jo sijoittanut ETF:n kautta. Yleensäkin olen suunnitellut käyttäväni pääasiassa ETF:iä kehittyville markkinoille sijoittamiseen.
10 % Puhdas energia
Puhtaan energian ottaminen mukaan näinkin isolla osuudella edustaa minulle teemasijoittamista, "statementtia", ja pyrkimystä hyötyä yhdestä tulevaisuuden suurimmista megatrendeistä. Olen jo pienellä siivulla mukana tässä kategoriassa iSharesin Global Clean Energy ETF:än avulla.
10 % Pienyhtiöt
Small cap -yhtiöihin (arvo)sijoittaminen on tutkitusti ollut pitkällä aikavälillä hieman tuottoisampaa kuin suuriin yhtiöihin. Tähän kategoriaan aion sijoittaa esim. yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin yhtiöihin kohdistuvalla ETF:llä.
20 % Korkosijoitukset, raaka-aineet, kiinteistöt
Nämä sijoituskategoriat korreloivat osakemarkkinoiden kanssa välillä jopa negatiivisesti, joten näiden mukanaolo pienentää salkun heilahtelua tuntuvasti. Korkosijoituksia alan lisäämään muutaman vuoden sisällä. Raaka-aineissa olenkin jo pienellä sijoituksella (kts. pohdintojani raaka-aineista tästä).
Tähän allokaatioon aion siis jatkossa suunnata sijoituksiani. Tämänhetkisen tilanteen johdosta (yli 80 % suomalaisissa osakkeissa) tulevat sijoitukset ovat hyvin ETF-painoisia. Jos kuitenkin näen houkuttelevia ostotilaisuuksia yksittäisissä osakkeissa, niin toimin toki tilanteen mukaan.
lauantai 17. lokakuuta 2009
Ovatko markkinat liian korkealla?
Otsikon kysymystä on esitetty jo alkukesästä lähtien. Tähän asti vastaus on ollut "ei", näin kätevästi retrospektiivissä tarkasteltuna.
Nyt alkaa tuntua jo siltä, että tällä kulmakertoimella ei voida enää mennä loppuvuotta eteenpäin. Tiedän että markkinoiden ajoittaminen ja arvailu on melko turhaa, mutta ainakin se on mielenkiintoista. Siispä esitän kysymyksen, ovatko markkinat nyt liian korkealla?
Oma veikkaukseni on, että markkinat ovat "hetkellisesti" liian korkealla. Toimin arvaukseni mukaan ja pitäydyn poissa ostoista kunnes markkinat ovat tehneet korjauksen. Jos taas nousu jatkuu edelleen, joudun jossain vaiheessa syömään hattuni ja jatkamaan ostoja. Molemmat vaihtoehdot sopivat minulle mainiosti.
Nyt alkaa tuntua jo siltä, että tällä kulmakertoimella ei voida enää mennä loppuvuotta eteenpäin. Tiedän että markkinoiden ajoittaminen ja arvailu on melko turhaa, mutta ainakin se on mielenkiintoista. Siispä esitän kysymyksen, ovatko markkinat nyt liian korkealla?
Oma veikkaukseni on, että markkinat ovat "hetkellisesti" liian korkealla. Toimin arvaukseni mukaan ja pitäydyn poissa ostoista kunnes markkinat ovat tehneet korjauksen. Jos taas nousu jatkuu edelleen, joudun jossain vaiheessa syömään hattuni ja jatkamaan ostoja. Molemmat vaihtoehdot sopivat minulle mainiosti.
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Raaka-aineilla tasausta salkun heiluntaan
Raaka-ainesijoittaminen on nostanut suosiotaan viime aikoina. Esimerkiksi osa maailman vaihdetuimmista ETF:stä seurailee öljyn ja kullan hinnan kehitystä. Tavalliselle pitkäaikaissijoittajalle raaka-ainesijoittaminen voi tuoda erinäisiä hyötyjä.
Hajauttaminen on ehkä suurin hyöty. Raaka-aineiden hinnat heittelevät rajusti, mutta eivät kuitenkaan korreloi täysin osakemarkkinoiden kanssa. Täten raaka-aineet tuovat hajautusta salkkuun ja tasoittavat volatiliteettia siinä mielessä, että voivat heilua myös eri suuntiin kuin osakemarkkinat.
Inflaatiosuoja voisi olla toinen hyöty. Jos ajatellaan että energian ja ruoan hinta tulee nousemaan rajusti tulevaisuudessa, voidaan raaka-ainesijoituksilla osallistua tähän hinnannousuun ja saada siitä osa takaisin itselle.
Raaka-ainesijoittamista eivät kaikki kuitenkaan pidä järkevänä. Esimerkiksi Seligsonin Phoebuksen salkunhoitaja kirjoittaa blogissaan raaka-ainesijoituksia vastaan, perustellen niiden tarjoavan vain ja ainoastaan inflaatiosuojaa, koska raaka-aineet eivät sinällään tuota mitään. Hän suositteleekin mieluummin sijoittamista osakkeisiin ja korkoihin.
Oma mielipiteeni ei ole ihan yhtä jyrkkä. Uskon että raaka-aineetkin heiluvat markkinasentimentin mukaan, jolloin myös niillä voi harrastaa "arvosijoittamista". Esimerkiksi vuoden 2008 aikana raaka-aineiden (varsinkin öljyn) hinta suorastaan romahti, jolloin läheltä pohjia ostanut sijoittaja voi saada hyvää tuottoa.
Itse lähdin sijoittamaan raaka-aineisiin spekulaatiomielessä tämän vuoden toukokuussa, kun huomasin että niiden hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Kohteeksi otin OP Raaka-aine rahaston. Syy, miksi en esimerkiksi ostanut ETF:ää joka sisältää korin kaikista raaka-aineista johtui lähinnä siitä, etten siihen aikaan ollut vielä tutustunut ETF:ien ihmeelliseen maailmaan. Tällöin pankin rahasto tuntui helpoimmalta.
Jälkikäteen tuntuu siltä, että rahastolla on ehkä liian korkea hallinnointipalkkio, ja pitkällä aikavälillä sen pitäisi onnistua erottumaan indeksistään mielellään positiivisesti. Aika näyttää miten tämä onnistuu. Toisaalta näyttää myös siltä että rahasto ei seuraa täysin vertailuindeksiään (kts. Mornigstarin linkki ), joten ainakin mahdollisuus ylituottoihin on olemassa. Tarkoituksenani oli siis käyttää rahastoa vain lyhyen aikavälin spekulointiin, mutta tarkemmin ajateltuna päätin sisällyttää sen osaksi pitkän aikavälin salkkuani, joten lisäsin sen myös salkunseurantaan.
Jos lukijoilla on ajatuksia raaka-ainesijoittamisen mielekkyydestä yleensä ja eri sijoituskeinoista, kuulisin niitä mielelläni!
Hajauttaminen on ehkä suurin hyöty. Raaka-aineiden hinnat heittelevät rajusti, mutta eivät kuitenkaan korreloi täysin osakemarkkinoiden kanssa. Täten raaka-aineet tuovat hajautusta salkkuun ja tasoittavat volatiliteettia siinä mielessä, että voivat heilua myös eri suuntiin kuin osakemarkkinat.
Inflaatiosuoja voisi olla toinen hyöty. Jos ajatellaan että energian ja ruoan hinta tulee nousemaan rajusti tulevaisuudessa, voidaan raaka-ainesijoituksilla osallistua tähän hinnannousuun ja saada siitä osa takaisin itselle.
Raaka-ainesijoittamista eivät kaikki kuitenkaan pidä järkevänä. Esimerkiksi Seligsonin Phoebuksen salkunhoitaja kirjoittaa blogissaan raaka-ainesijoituksia vastaan, perustellen niiden tarjoavan vain ja ainoastaan inflaatiosuojaa, koska raaka-aineet eivät sinällään tuota mitään. Hän suositteleekin mieluummin sijoittamista osakkeisiin ja korkoihin.
Oma mielipiteeni ei ole ihan yhtä jyrkkä. Uskon että raaka-aineetkin heiluvat markkinasentimentin mukaan, jolloin myös niillä voi harrastaa "arvosijoittamista". Esimerkiksi vuoden 2008 aikana raaka-aineiden (varsinkin öljyn) hinta suorastaan romahti, jolloin läheltä pohjia ostanut sijoittaja voi saada hyvää tuottoa.
Itse lähdin sijoittamaan raaka-aineisiin spekulaatiomielessä tämän vuoden toukokuussa, kun huomasin että niiden hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Kohteeksi otin OP Raaka-aine rahaston. Syy, miksi en esimerkiksi ostanut ETF:ää joka sisältää korin kaikista raaka-aineista johtui lähinnä siitä, etten siihen aikaan ollut vielä tutustunut ETF:ien ihmeelliseen maailmaan. Tällöin pankin rahasto tuntui helpoimmalta.
Jälkikäteen tuntuu siltä, että rahastolla on ehkä liian korkea hallinnointipalkkio, ja pitkällä aikavälillä sen pitäisi onnistua erottumaan indeksistään mielellään positiivisesti. Aika näyttää miten tämä onnistuu. Toisaalta näyttää myös siltä että rahasto ei seuraa täysin vertailuindeksiään (kts. Mornigstarin linkki ), joten ainakin mahdollisuus ylituottoihin on olemassa. Tarkoituksenani oli siis käyttää rahastoa vain lyhyen aikavälin spekulointiin, mutta tarkemmin ajateltuna päätin sisällyttää sen osaksi pitkän aikavälin salkkuani, joten lisäsin sen myös salkunseurantaan.
Jos lukijoilla on ajatuksia raaka-ainesijoittamisen mielekkyydestä yleensä ja eri sijoituskeinoista, kuulisin niitä mielelläni!
perjantai 9. lokakuuta 2009
Reuna-alueita mukaan ETF:llä
Olen seuraillut jonkin aikaa ns. frontier-markkinoiden eli reuna-alueiden kehitystä. Reuna-alueet määritellään siten, että ne ovat jäljessä perinteisiä "kehittyviä" markkinoita (esim. BRIC-maat) talouden koon tai pääomamarkkinoiden kehityksen suhteen. On selvää että tällaiset markkinat sisältävät riskiä varsin runsaasti. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa että reuna-alueiden tuotto on hyvää, sillä arvostukset ovat suhteellisesti alempana kuin muilla markkinoilla (kts. esim. J. Peltomäen kirjoitus reuna-alueista).
Päädyin valitsemaan DB x-trackersin S&P Select Frontier ETF:n pääsylipuksi kehittyville markkinoille. Päätös juuri tähän ETF:ään sijoittamisesta syntyi lähinnä osinkojen uudelleensijoitus -ominaisuuden takia. Select Frontierin kautta omistan nyt mm. Kuwaitilaisten, Kolumbialaisten ja Nigerialaisten yritysten osakkeita. Eksoottinen lisäys salkkuun tuntuu hyvältä, sillä salkku on ollut lähes täysin Suomi-painotteinen tähän mennessä.
Lisäksi salkku karttui Amer Sportsin osakeannista saaduilla 68 osakkeella. Tämä tarkoittaa kaikkineen sitä, että tämän vuoden sijoitusten arvotavoite on ylitetty jo yli 2000 eurolla. Nyt siirrynkin hetkeksi pois ostolaidalta. Olen nimittäin havainnut omassa sijoituskäyttäymisessäni pientä ylikuumenemista viime aikoina johtuen yleisesti paranevan sentimentin jatkumisesta. :)
Päädyin valitsemaan DB x-trackersin S&P Select Frontier ETF:n pääsylipuksi kehittyville markkinoille. Päätös juuri tähän ETF:ään sijoittamisesta syntyi lähinnä osinkojen uudelleensijoitus -ominaisuuden takia. Select Frontierin kautta omistan nyt mm. Kuwaitilaisten, Kolumbialaisten ja Nigerialaisten yritysten osakkeita. Eksoottinen lisäys salkkuun tuntuu hyvältä, sillä salkku on ollut lähes täysin Suomi-painotteinen tähän mennessä.
Lisäksi salkku karttui Amer Sportsin osakeannista saaduilla 68 osakkeella. Tämä tarkoittaa kaikkineen sitä, että tämän vuoden sijoitusten arvotavoite on ylitetty jo yli 2000 eurolla. Nyt siirrynkin hetkeksi pois ostolaidalta. Olen nimittäin havainnut omassa sijoituskäyttäymisessäni pientä ylikuumenemista viime aikoina johtuen yleisesti paranevan sentimentin jatkumisesta. :)
maanantai 5. lokakuuta 2009
Fortumia salkkuun
Markkinoiden laskettua hieman päätin lisätä viimein Fortumia salkkuun pienehkön erän (40kpl).
Rakennan pitkän aikavälin salkkua, ja pyrin hankkimaan sekä hyviä osingonmaksajia että tulevaisuuden nousijoita osakekurssin arvolla mitattuna. Fortum kuuluu näistä ehkä enemmän tähän ensimmäiseen kategoriaan: eniten kiinnostavat tulevaisuuden osinkovirrat. Yhtiö onkin korkealla osinkoennustuksissa, ja uskon/toivon että pitkällä aikavälillä Fortum tarjoilee osakkailleen 5% ylittäviä osinkotuottoja.
En lisännyt salkkuun vielä Talvivaaraa tai kehittyviä markkinoita, sillä odottelen vielä mahdollista suurempaa laskua syksyn mittaan. Ja jos laskua ei tule tämän enempää, tulipa ainakin ostettua Fortumia tässä vaiheessa.
Mitä sijoitusten vuosittaiseen arvotavoitteeseen tulee, niin se on karannut hieman kuten ennakoinkin. Tämä tarkoittaa siis sitä että loppuvuonnakin saatetaan tarvita lisäostoja tavoitteesta kiinnipitämiseen. Tämä ei sinänsä ole mikään ongelma, sillä olen varannut sijoitettavia varoja vielä useamman ostoerän verran. Tämä onkin mielestäni osta ja pidä -strategian hyvä puoli: jos kurssit laskevat, voi ostaa lisää halvemmalla ja jos kurssit nousevat, salkun arvo nousee.
Rakennan pitkän aikavälin salkkua, ja pyrin hankkimaan sekä hyviä osingonmaksajia että tulevaisuuden nousijoita osakekurssin arvolla mitattuna. Fortum kuuluu näistä ehkä enemmän tähän ensimmäiseen kategoriaan: eniten kiinnostavat tulevaisuuden osinkovirrat. Yhtiö onkin korkealla osinkoennustuksissa, ja uskon/toivon että pitkällä aikavälillä Fortum tarjoilee osakkailleen 5% ylittäviä osinkotuottoja.
En lisännyt salkkuun vielä Talvivaaraa tai kehittyviä markkinoita, sillä odottelen vielä mahdollista suurempaa laskua syksyn mittaan. Ja jos laskua ei tule tämän enempää, tulipa ainakin ostettua Fortumia tässä vaiheessa.
Mitä sijoitusten vuosittaiseen arvotavoitteeseen tulee, niin se on karannut hieman kuten ennakoinkin. Tämä tarkoittaa siis sitä että loppuvuonnakin saatetaan tarvita lisäostoja tavoitteesta kiinnipitämiseen. Tämä ei sinänsä ole mikään ongelma, sillä olen varannut sijoitettavia varoja vielä useamman ostoerän verran. Tämä onkin mielestäni osta ja pidä -strategian hyvä puoli: jos kurssit laskevat, voi ostaa lisää halvemmalla ja jos kurssit nousevat, salkun arvo nousee.
tiistai 29. syyskuuta 2009
Syysromahduksen alku?
Tästäkö se lähtee? Nimittäin osakekurssien syysromahdus, jota moni on povaillut/odotellut pitkään. Viime päivinä markkinat ovat heiluneet hermostuneesti, ja tänään julkaistussa USAn kuluttajaluottamusindeksissä tuli odotuksia heikompi tulos (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article332556.ece).
Jos lasku jostain alkaa, niin tämä voisi olla sellainen hetki.
Jos syysdippi alkaa nyt, tein sen virheen että ostin Global Clean Energy ETF:ää suurin piirtein paikallisilta kurssihuipuilta reilu viikko sitten. Kymmenien vuosien sijoitushorisontilla tämä ei tietysti haittaa, mutta näin lyhyen ajan perspektiivillä tietysti asia mietityttää. :)
Toisaalta syyspudotus voi olla mahdollisuus sijoittajalle, jolla on vielä varoja kiinnittämättä arvopapereihin. Itselläni tällaisia varoja on n. kahden sopivan kokoisen ostoerän verran, joten odotan "toiveikkaana" markkinoiden väliaikaista pudotusta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on kehittyvät markkinat, joita salkustani ei vielä löydy. Näistä ajatuksissa on sekä yleisempi ainakin BRIC-maat sisältävä ETF ja ns. "frontier markets" ETF, joka sisältää vieläkin kehittymättömämpiä markkinoita (esim. Egypti, Etelä-Afrikka, Nigeria).
Jos jollain on ehdotuksia hyvistä ETF:stä, jotka sijoittavat yllä mainittuihin kategorioihin, niin ehdotukset otan mielelläni vastaan! Erityisesti osingot uudelleensijoittavat ETF:t kiinnostavat.
Lisäksi seuraan Talvivaaran osaketta, jota en listaushetken lähistöllä tullut hankkineeksi. Jos kurssi putoaa sopivalle tasolla, harkitsen ostoa.
Jos lasku jostain alkaa, niin tämä voisi olla sellainen hetki.
Jos syysdippi alkaa nyt, tein sen virheen että ostin Global Clean Energy ETF:ää suurin piirtein paikallisilta kurssihuipuilta reilu viikko sitten. Kymmenien vuosien sijoitushorisontilla tämä ei tietysti haittaa, mutta näin lyhyen ajan perspektiivillä tietysti asia mietityttää. :)
Toisaalta syyspudotus voi olla mahdollisuus sijoittajalle, jolla on vielä varoja kiinnittämättä arvopapereihin. Itselläni tällaisia varoja on n. kahden sopivan kokoisen ostoerän verran, joten odotan "toiveikkaana" markkinoiden väliaikaista pudotusta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on kehittyvät markkinat, joita salkustani ei vielä löydy. Näistä ajatuksissa on sekä yleisempi ainakin BRIC-maat sisältävä ETF ja ns. "frontier markets" ETF, joka sisältää vieläkin kehittymättömämpiä markkinoita (esim. Egypti, Etelä-Afrikka, Nigeria).
Jos jollain on ehdotuksia hyvistä ETF:stä, jotka sijoittavat yllä mainittuihin kategorioihin, niin ehdotukset otan mielelläni vastaan! Erityisesti osingot uudelleensijoittavat ETF:t kiinnostavat.
Lisäksi seuraan Talvivaaran osaketta, jota en listaushetken lähistöllä tullut hankkineeksi. Jos kurssi putoaa sopivalle tasolla, harkitsen ostoa.
maanantai 21. syyskuuta 2009
Vuoden tavoite saavutettu
Lisäsin salkkuun ennakkosuunnitelmien mukaisesti "IShares S&P Global Clean Energy" -ETF:ää. Päivitin samalla sijoitusten seuranta -tikkeriä käsittämään salkun koostumuksen karkealla tasolla. Olen seuraillut tätä ETF:ää melko pitkään ja huomannut että sen arvo ei ole noussut yhtä rajusti kuin monet muut markkinat. Uskon kuitenkin keskipitkällä/pitkällä aikavälillä puhtaan energian yritysten keskimääräistä nopeampaan arvonnousuun. Tein siis mielestäni arvosijoituksen - hyvää tavaraa halvalla!
Tämä osto tarkoitti sitä että vuoden tavoite eli 20500 € on saavutettu rimaa hipoen. Voi olla että markkinat laskevat tässä syksyn aikana ja tavoite karkaa, mutta tässä tapauksessa olen valmistautunut tekemään lisäostoja. Itse asiassa olen aikeissa tehdä lisää ostoja joka tapauksessa. Seuraavaksi tähtäimessä ovat kehittyvät markkinat, varsinkin jos markkinat laskevat välillä voimakkaasti.
Tämä osto tarkoitti sitä että vuoden tavoite eli 20500 € on saavutettu rimaa hipoen. Voi olla että markkinat laskevat tässä syksyn aikana ja tavoite karkaa, mutta tässä tapauksessa olen valmistautunut tekemään lisäostoja. Itse asiassa olen aikeissa tehdä lisää ostoja joka tapauksessa. Seuraavaksi tähtäimessä ovat kehittyvät markkinat, varsinkin jos markkinat laskevat välillä voimakkaasti.
lauantai 19. syyskuuta 2009
Sijoittamisen mielekkyydestä
Viime aikoina muutama sijoitus/säästämisbloggari on pohdiskellut sijoittamisen ja säästämisen harvinaisuutta omassa tuttavapiirissään. Kannan tässä oman korteni kekoon.
Seuraavassa yleisimpiä motiiveja sijoittamista vastaan, joita olen huomannut usein esiintyvän, ja oma suhtautumiseni ko. asioihin:
Kulutukseen käytettävän rahan väheneminen
Tämä on varmasti isoin motiivi sille, miksi moni ikäiseni eli alle 30 vuotias ei malta sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Tuttavapiirissäni on paljon minun kanssani samaan tuloluokkaan (n. 3000 euroa brutto/kk) kuuluvia ihmisiä, joilla kaikilla olisi varaa sijoittamiseen näin halutessaan. Olen itse asiassa täysin varma tästä asiasta. Useaimmat tuttavani kuitenkin käyttävät kaiken ylijäävän rahansa kulutukseen eli kodinelektroniikkaan, kulkuvälineisiin, vapaa-ajan menoihin, matkoihin ja erilaisiin rahapeleihin. Jos tämän jälkeen jää kuukausittain rahaa säästöön, useimmiten se säästetään tilille, ja käytetään esimerkiksi uuden auton ostamiseen tai muuhun yhtä hyödylliseen kun rahaa on kertynyt riittävästi.
Itse käytän rahaa täsmälleen samoihin asioihin, mutta jotenkin onnistun silti sijoittamaan tuloistani 500-1000 euroa kuukaudessa. Tämä onnistuu käytännössä järkevällä rahankäytöllä, joka koostuu pienistä ja isoista asioista. En esimerkiksi ole aikeissa ostaa uutta autoa vaikka siihen olisi varaa. En näe uuden auton ostamisessa mitään mieltä, koska käytetyn mutta käytännössä uuden veroisen (=toimivan) auton saa puolella uuden hinnasta. En myöskään osta välttämättä uusinta taulu-TV:tä, vaan odottelen että himoamani huippumalli on järkevissä hinnoissa. Toisin sanoen: teen kyllä hankintoja enkä "kiellä" itseltäni sinänsä mitään. Käytän vain hitusen harkintakykyä. Kyse ei siis ole siitä, että eläisin askeettista luostarimunkin elämää mahdollistaakseni sijoittamisen.
Sijoittaminen on vaikeaa/kallista/mystistä/uhkapeliä
Yllättävän usein syynä on se että sijoittaminen koetaan pelureiden puuhasteluna ja suuren riskin toimintana. Olen törmännyt kaveripiirissäni todella usein fraasiin "niihinhän (osakkeisiin) menettää kaikki rahansa". Tämä onkin totta jos ajatellaan rahoja jotka ovat poissa kulutuksesta juuri nyt. Mutta totuus on onneksi pitkällä aikavälillä kovin toisenlainen.
Luulen, että sijoittamisen mystinen maine tulee karisemaan vuosien saatossa, kunhan Suomessakin opitaan hallinnoimaan omaisuuksia Ruotsin malliin (mm. perintöjä). Harmillista tässä on kuitenkin se, että nuoret ihmiset eivät ole kovin hyvin perillä sijoittamisesta, ja juuri nuorilla olisi pitkän sijoitusajan kautta mahdollisuus vaurastua kunnolla.
Lyhytjännitteisyys
Kaikki-minulle-nyt-heti -ajattelumalli on todella yleistä. Tämä on tietysti aivan luonnollista suurelle osalle ihmisistä. Ihmisethän periytyvät vaistojen varassa eläneistä esi-isistään. Kun on nälkä ja lihapala on tarjolla, siihen tartutaan heti eikä huomenna. Toisaalta ruokaa on opittu laittamaan säästöönkin. Sijoittaminen erittäin pitkällä tähtäimellä (esim. yli 20 vuotta) on kuitenkin astetta abstraktimpaa toimintaa. Useiden vuosikymmenten päähän ajattelu tuntuu melko turhauttavalta jos varallisuus karttuu siinä välissä ja unelmien toteuttaminen olisi mahdollista.
Olen itsekin pohtinut tätä asiaa, enkä todellakaan aio nauttia elämästäni vasta viisikymppisenä. Mutta kuten sanottua, ei sijoittamisen tarvitse olla mitään luostarimunkin elämää, vaan on olemassa kultainen keskitie, joka mahdollistaa täysipainoisen elämän sijoittamisen ohessa. Sitä paitsi nautin sijoittamisesta myös harrastuksena :)
Seuraavassa yleisimpiä motiiveja sijoittamista vastaan, joita olen huomannut usein esiintyvän, ja oma suhtautumiseni ko. asioihin:
Kulutukseen käytettävän rahan väheneminen
Tämä on varmasti isoin motiivi sille, miksi moni ikäiseni eli alle 30 vuotias ei malta sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Tuttavapiirissäni on paljon minun kanssani samaan tuloluokkaan (n. 3000 euroa brutto/kk) kuuluvia ihmisiä, joilla kaikilla olisi varaa sijoittamiseen näin halutessaan. Olen itse asiassa täysin varma tästä asiasta. Useaimmat tuttavani kuitenkin käyttävät kaiken ylijäävän rahansa kulutukseen eli kodinelektroniikkaan, kulkuvälineisiin, vapaa-ajan menoihin, matkoihin ja erilaisiin rahapeleihin. Jos tämän jälkeen jää kuukausittain rahaa säästöön, useimmiten se säästetään tilille, ja käytetään esimerkiksi uuden auton ostamiseen tai muuhun yhtä hyödylliseen kun rahaa on kertynyt riittävästi.
Itse käytän rahaa täsmälleen samoihin asioihin, mutta jotenkin onnistun silti sijoittamaan tuloistani 500-1000 euroa kuukaudessa. Tämä onnistuu käytännössä järkevällä rahankäytöllä, joka koostuu pienistä ja isoista asioista. En esimerkiksi ole aikeissa ostaa uutta autoa vaikka siihen olisi varaa. En näe uuden auton ostamisessa mitään mieltä, koska käytetyn mutta käytännössä uuden veroisen (=toimivan) auton saa puolella uuden hinnasta. En myöskään osta välttämättä uusinta taulu-TV:tä, vaan odottelen että himoamani huippumalli on järkevissä hinnoissa. Toisin sanoen: teen kyllä hankintoja enkä "kiellä" itseltäni sinänsä mitään. Käytän vain hitusen harkintakykyä. Kyse ei siis ole siitä, että eläisin askeettista luostarimunkin elämää mahdollistaakseni sijoittamisen.
Sijoittaminen on vaikeaa/kallista/mystistä/uhkapeliä
Yllättävän usein syynä on se että sijoittaminen koetaan pelureiden puuhasteluna ja suuren riskin toimintana. Olen törmännyt kaveripiirissäni todella usein fraasiin "niihinhän (osakkeisiin) menettää kaikki rahansa". Tämä onkin totta jos ajatellaan rahoja jotka ovat poissa kulutuksesta juuri nyt. Mutta totuus on onneksi pitkällä aikavälillä kovin toisenlainen.
Luulen, että sijoittamisen mystinen maine tulee karisemaan vuosien saatossa, kunhan Suomessakin opitaan hallinnoimaan omaisuuksia Ruotsin malliin (mm. perintöjä). Harmillista tässä on kuitenkin se, että nuoret ihmiset eivät ole kovin hyvin perillä sijoittamisesta, ja juuri nuorilla olisi pitkän sijoitusajan kautta mahdollisuus vaurastua kunnolla.
Lyhytjännitteisyys
Kaikki-minulle-nyt-heti -ajattelumalli on todella yleistä. Tämä on tietysti aivan luonnollista suurelle osalle ihmisistä. Ihmisethän periytyvät vaistojen varassa eläneistä esi-isistään. Kun on nälkä ja lihapala on tarjolla, siihen tartutaan heti eikä huomenna. Toisaalta ruokaa on opittu laittamaan säästöönkin. Sijoittaminen erittäin pitkällä tähtäimellä (esim. yli 20 vuotta) on kuitenkin astetta abstraktimpaa toimintaa. Useiden vuosikymmenten päähän ajattelu tuntuu melko turhauttavalta jos varallisuus karttuu siinä välissä ja unelmien toteuttaminen olisi mahdollista.
Olen itsekin pohtinut tätä asiaa, enkä todellakaan aio nauttia elämästäni vasta viisikymppisenä. Mutta kuten sanottua, ei sijoittamisen tarvitse olla mitään luostarimunkin elämää, vaan on olemassa kultainen keskitie, joka mahdollistaa täysipainoisen elämän sijoittamisen ohessa. Sitä paitsi nautin sijoittamisesta myös harrastuksena :)
torstai 10. syyskuuta 2009
Sijoitussuunnitelma
Kuten monella muulla pitkäaikaissäästäjällä, myös minun tavoitteenani on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus jossain vaiheessa elämää.
Postauksen lopussa on hahmottelemani vuositason aikataulu, jonka lopputulemana on miljoonan euron sijoitusomaisuus niihin aikoihin kun olen n. viisikymmenvuotias. Suunnitelman laskemiseen on käytetty seuraavia oletuksia:
Postauksen lopussa on hahmottelemani vuositason aikataulu, jonka lopputulemana on miljoonan euron sijoitusomaisuus niihin aikoihin kun olen n. viisikymmenvuotias. Suunnitelman laskemiseen on käytetty seuraavia oletuksia:
- Sijoitussumma kuukaudessa 600 euroa. Tämän pitäisi onnistua nykymenolla oikein hyvin, sillä olen laskeskellut hypoteettisten sijoitusmahdollisuuksien olevan lähemmäs 1000 euroa kuukaudessa, kun keskimääräiset kuukausitason asumiseen ja elämiseen menevät kulut on vähennetty nettopalkasta. En kuitenkaan viitsi asettaa tavoitetta liian tiukalle, sillä yllättäviä menoja voi aina tulla.
- Vuositason tuotto 10%. Tästä voidaan tietysti olla monta mieltä, mutta uskon että pitkällä aikavälillä tämä tuotto on mahdollista saavuttaa.
| Vuosi | Tavoite |
| 2009 | 20500 |
| 2010 | 30470 |
| 2011 | 41437 |
| 2012 | 53501 |
| 2013 | 66771 |
| 2014 | 81368 |
| 2015 | 97425 |
| 2016 | 115087 |
| 2017 | 134516 |
| 2018 | 155887 |
| 2019 | 179396 |
| 2020 | 205256 |
| 2021 | 233701 |
| 2022 | 264991 |
| 2023 | 299411 |
| 2024 | 337272 |
| 2025 | 378919 |
| 2026 | 424731 |
| 2027 | 475124 |
| 2028 | 530556 |
| 2029 | 591532 |
| 2030 | 658605 |
| 2031 | 732385 |
| 2032 | 813544 |
| 2033 | 902818 |
| 2034 | 1001020 |
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
ETF-pohdintoja
Tähän asti olen rakentanut osakesalkkuani suomalaisista osakkeista, tähtäimessä pitkän aikavälin säästäminen ja vaurastuminen. Viime aikoina on yhä enemmän alkanut tuntua siltä, että mielenkiintoisia sijoituskohteita löytyy muualtakin.
Muualle kuin Suomeen sijoitettaessa pidän ainoana järkevänä vaihtoehtona ETF:iä (tai indeksirahastoja joita on huonosti saatavilla). Lähimenneisyydessä olen "treidaillut" kivijalkapankkien rahastoilla. Sain jopa joitain voittoja aikaiseksi lähinnä siksi että myin kaikki rahastoni 2006 ja 2007 vuosien aikana mm. asunnon oston rahoittamiseksi.
Pitkällä aikavälillä sijoittaessa ETF:t ovat luonnollisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin n. 2% hallinnointipalkkiota nauttivat rahastot. Tämän asian kirkastamiseksi ovat viime aikoina tehneet hyvää työtä monet suomalaiset bloggarit ja talouskirjailijat, kiitos myös omaltani osaltani! Uskoisinkin että ETF:ien suosio tulee suomalaisten keskuudessa kasvamaan tulevaisuudessa huomattavasti.
ETF:illä haen salkulleni hajautusta ja mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Motiiveja on mm. seuraavia:
- Salkun hajauttaminen kehittyville markkinoille, joissa pitkän aikavälin tuotto-odotus on mahdollisesti korkeampi kuin Suomessa. Tähän tarkoitukseen voi käyttää yksittäisille markkinoille kohdistuvia ETF:iä, kuten esim. "Xinhua China 25", joka seurailee suurimpien kiinalaisten yritysten osakekurssien kehitystä. Toinen vaihtoehto on ostaa ETF:ää, joka sijoittaa useille kehittyville markkinoille. Tällaisia ovat esimerkiksi n. BRIC-rahastot, jotka seuraavat Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan markkinoita. Toisaalta myös muilta kehittyviltä markkinoilta voi löytyä kasvupotentiaalia. ETF, jolla voi taklata yli 20 kehittyvän maan markkinat on esimerkiksi db x-trackersin "MSCI Emerging Markets TRN Index ETF". Tämän rahaston etu (laajan hajautuksen lisäksi) on osinkojen uudelleensijoitus, jolloin Suomen verottaja ei pääse väliin.
- Toinen motiivi on sijoitusten kohdistaminen johonkin teemaan. Tällä hetkellä itseäni kiinnostavat ns. puhtaan energian yhtiöt. ETF, jota olen harkinnut ostavani tähän tarkoitukseen on iSharesin "S&P Global Clean Energy", joka seuraa 30 kyseisen toimialan yritystä. Puhdas energia voi sijoitusteemana tuottaa hyvinkin keskimääräistä korkeampaa tuottoa tulevaisuudessa. Toisaalta tämä tieto voi olla jo kursseissa.
Muualle kuin Suomeen sijoitettaessa pidän ainoana järkevänä vaihtoehtona ETF:iä (tai indeksirahastoja joita on huonosti saatavilla). Lähimenneisyydessä olen "treidaillut" kivijalkapankkien rahastoilla. Sain jopa joitain voittoja aikaiseksi lähinnä siksi että myin kaikki rahastoni 2006 ja 2007 vuosien aikana mm. asunnon oston rahoittamiseksi.
Pitkällä aikavälillä sijoittaessa ETF:t ovat luonnollisesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin n. 2% hallinnointipalkkiota nauttivat rahastot. Tämän asian kirkastamiseksi ovat viime aikoina tehneet hyvää työtä monet suomalaiset bloggarit ja talouskirjailijat, kiitos myös omaltani osaltani! Uskoisinkin että ETF:ien suosio tulee suomalaisten keskuudessa kasvamaan tulevaisuudessa huomattavasti.
ETF:illä haen salkulleni hajautusta ja mielenkiintoisia sijoitusmahdollisuuksia. Motiiveja on mm. seuraavia:
- Salkun hajauttaminen kehittyville markkinoille, joissa pitkän aikavälin tuotto-odotus on mahdollisesti korkeampi kuin Suomessa. Tähän tarkoitukseen voi käyttää yksittäisille markkinoille kohdistuvia ETF:iä, kuten esim. "Xinhua China 25", joka seurailee suurimpien kiinalaisten yritysten osakekurssien kehitystä. Toinen vaihtoehto on ostaa ETF:ää, joka sijoittaa useille kehittyville markkinoille. Tällaisia ovat esimerkiksi n. BRIC-rahastot, jotka seuraavat Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan markkinoita. Toisaalta myös muilta kehittyviltä markkinoilta voi löytyä kasvupotentiaalia. ETF, jolla voi taklata yli 20 kehittyvän maan markkinat on esimerkiksi db x-trackersin "MSCI Emerging Markets TRN Index ETF". Tämän rahaston etu (laajan hajautuksen lisäksi) on osinkojen uudelleensijoitus, jolloin Suomen verottaja ei pääse väliin.
- Toinen motiivi on sijoitusten kohdistaminen johonkin teemaan. Tällä hetkellä itseäni kiinnostavat ns. puhtaan energian yhtiöt. ETF, jota olen harkinnut ostavani tähän tarkoitukseen on iSharesin "S&P Global Clean Energy", joka seuraa 30 kyseisen toimialan yritystä. Puhdas energia voi sijoitusteemana tuottaa hyvinkin keskimääräistä korkeampaa tuottoa tulevaisuudessa. Toisaalta tämä tieto voi olla jo kursseissa.
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Ostoja ja odotusta
Tein tänään pieniä ostoja, mutta kyseessä oli vain muutama Stockmannin osake osakeannista. Merkintäsuhde oli 1 uusi osake 18 vanhaa kohti, joten mitään suurostosta ei tällä kertaa tullut tehtyä :)
Muutoin olen edellisen merkinnän ajatuksieni mukaisesti odotuskannalla. Näyttää nimittäin siltä että kurssit kääntyvät laskuun. Ja ennen kaikkea tuntuu siltä.
Painotan sanaa tuntuu, sillä tunnustan uskovani markkinapsykologiaan. Jatkuvasti voimistuneet puheet kurssien kasvun kestämättömyydestä, W-mallisesta talouskasvusta ja "syysdipistä" voivat hyvinkin aikaansaada kurssilaskua.
Toisaalta vaikka uskon nyt hetkelliseen laskuun, en strategiani mukaisesti lähde myymään mitään, vaan odottelen hyviä ostopaikkoja. Tällä hetkellä harkinnassa on monta ehdokasta kunhan hinnat vielä vähän tippuisivat. Seuraavassa muutama potentiaalinen ostokohde, joihin minulla ei valitettavasti ole kaikkiin varaa kerrallaan:
- Talvivaara (Riskiä, kasvupotentiaalia, ja mielenkiintoinen bisnes. Hinnan pitää kuitenkin pudota vielä aika paljon ennen kuin lähden tähän mukaan.)
- Fortum (Osinkoja, osinkoja... Tätä voisi ostaa vaikka heti, elleivät nuo muut vaihtoehdot olisi mielessä.)
- Kiina-ETF (Riskiä ja hajautusta kehittyville markkinoille)
- US Small Cap -ETF (Hyvin hajautettua kasvupotentiaalia)
Muutoin olen edellisen merkinnän ajatuksieni mukaisesti odotuskannalla. Näyttää nimittäin siltä että kurssit kääntyvät laskuun. Ja ennen kaikkea tuntuu siltä.
Painotan sanaa tuntuu, sillä tunnustan uskovani markkinapsykologiaan. Jatkuvasti voimistuneet puheet kurssien kasvun kestämättömyydestä, W-mallisesta talouskasvusta ja "syysdipistä" voivat hyvinkin aikaansaada kurssilaskua.
Toisaalta vaikka uskon nyt hetkelliseen laskuun, en strategiani mukaisesti lähde myymään mitään, vaan odottelen hyviä ostopaikkoja. Tällä hetkellä harkinnassa on monta ehdokasta kunhan hinnat vielä vähän tippuisivat. Seuraavassa muutama potentiaalinen ostokohde, joihin minulla ei valitettavasti ole kaikkiin varaa kerrallaan:
- Talvivaara (Riskiä, kasvupotentiaalia, ja mielenkiintoinen bisnes. Hinnan pitää kuitenkin pudota vielä aika paljon ennen kuin lähden tähän mukaan.)
- Fortum (Osinkoja, osinkoja... Tätä voisi ostaa vaikka heti, elleivät nuo muut vaihtoehdot olisi mielessä.)
- Kiina-ETF (Riskiä ja hajautusta kehittyville markkinoille)
- US Small Cap -ETF (Hyvin hajautettua kasvupotentiaalia)
perjantai 28. elokuuta 2009
Toinen merkintä - salkku auki
Salkkuni koostumus suhteellisine painotuksineen näyttää tältä:
Tämän tarkemmin en aio eritellä osakkeiden osto- tai myyntihintoja, erillishuomioita lukuun ottamatta. Tämä on tietoinen valinta, sillä aion keskittyä kokonaisuuteen enemmän kuin sen osatekijöihin. Ehkä suurempi syy on laiskuus, olenhan sijoittaja joka toivoo katsovansa vierestä kurssien kehitystä ja osinkojen keväistä rapinaa. Sama koskee blogin pitämistä – suuret linjat kunniaan!
Tästä syystä lisäsin blogin alalaitaan salkun arvoa kuvaavan käyrän, jonka kopioin kauppalehden oma salkku –palvelusta. Tätä käppyrää tulen päivittämään ainakin kuukausittain, jolloin osakesalkun kehityksen käänteet voi helposti yhdistää eri blogimerkintöjen päivämääriin ja osakeostoihin.
Kuten kuvasta näkyy, salkkuni aloitti elämänsä hitaasti keskellä finanssikriisin alkua. Ensimmäiset pari ostoa olivat Nokiaa, ja siitä eteenpäin olen ostellut heinäkuun alkuun asti osakkeita ”pää märkänä”. Tämän jälkeen olen odotellut puhdistavaa dippiä, kuten monet muutkin tuntuvat tekevän tällä hetkellä. Kummasti vaan kurssit silti nousevat :)
Salkun avauksen yhteyteen sopii varmasti kertoa tarina ensimmäisestä ja samalla huonoimmasta ostoksesta, ja toisaalta parhaasta ostoksesta tähän mennessä.
Nokia
Ei-niin-kovin yllättävä valinta ensimmäiseksi ostoksi oli siis Nokia, tuo tuhansien kapuloiden valmistaja ja kansakuntamme toivo. Analyysini oston taustalla perustui siihen, että en juuri tuntenut muita yhtiöitä kunnolla ja Nokian omistaminen kuulosti kivalta. Tämän jälkeen olen hieman muuttanut oston taustalla olevia päätöstekijöitä…
Yhtä kaikki, Nokian osakkeet ovat enää 41% miinuksella. Saapa nähdä, olenko näistä edes omillani ennen seuraavaa laskusuhdannetta. Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin myöntää että ajoitus oli lähes huonoin mahdollinen.
Oriola-KD
Tähän mennessä parhaan arvonnousun olen saanut kahdesta ostamastani erästä Oriola-KD:tä, joiden ostoajankohta ja taustalla ollut pohdinta erosivat suuresti edellä mainitusta tragediasta. Ostin ensimmäisen erän marraskuussa 2008 hintaan 1,39 (arvonnousu n. 160%) ja toisen erän huhtikuussa 2009 hintaan 1,79 (arvonnousu n. 103%). Oriolan osakkeen oston taustalla oli 3 tekijää, jotka loivat pohjan kaupoille.
1. Osake oli laskenut yleisen sentimentin mukana, ja mielestäni kyseessä olevan toimiala ei kuitenkaan finanssikriisinkään takia tulisi kärsiä hinnan osoittamalla tavalla. Osake oli siis selvästi hetkellisesti aliarvostettu.
2. Yleinen fundamenttiusko siihen, että lääkkeiden tukkukauppa on kasvuala jatkossa ikääntymisen ja ns. medikalisaation takia.
3. Täysi sattuma, sillä ostin pieniä eriä eri yhtiöitä silloin kun markkinat olivat laskeneet rajusti syksyn 2008 jälkeen. Toisaalta toisen erän ostaminen oli jälkikäteen ajatellen hyvä liike. Olisi pitänyt ostaa enemmänkin…
Tällä hetkellä odottelen että pääsisin ostamaan pari erää osakkeita ”puhdistavasta korjausliikkeestä” – sikäli että olemme oletukseni mukaan nousumarkkinassa jossa tulee välillä pudotuksia. Katsotaan, josko pääsisin uusille ostoksille ennen seuraavaa merkintää.
- Nordea Bank 13,68 %
- Oriola-KD B 13,29 %
- Neste Oil 11,19 %
- Sampo A 7,32 %
- Sponda 7,32 %
- Nokia 7,25 %
- Stockmann B 6,48 %
- Kesko B 6,38 %
- Teleste 5,78 %
- Metso 5,71 %
- Uponor 4,78 %
- Amer Sports 4,03 %
- Cramo 3,68 %
- Rautaruukki 3,11 %
Tämän tarkemmin en aio eritellä osakkeiden osto- tai myyntihintoja, erillishuomioita lukuun ottamatta. Tämä on tietoinen valinta, sillä aion keskittyä kokonaisuuteen enemmän kuin sen osatekijöihin. Ehkä suurempi syy on laiskuus, olenhan sijoittaja joka toivoo katsovansa vierestä kurssien kehitystä ja osinkojen keväistä rapinaa. Sama koskee blogin pitämistä – suuret linjat kunniaan!
Tästä syystä lisäsin blogin alalaitaan salkun arvoa kuvaavan käyrän, jonka kopioin kauppalehden oma salkku –palvelusta. Tätä käppyrää tulen päivittämään ainakin kuukausittain, jolloin osakesalkun kehityksen käänteet voi helposti yhdistää eri blogimerkintöjen päivämääriin ja osakeostoihin.
Kuten kuvasta näkyy, salkkuni aloitti elämänsä hitaasti keskellä finanssikriisin alkua. Ensimmäiset pari ostoa olivat Nokiaa, ja siitä eteenpäin olen ostellut heinäkuun alkuun asti osakkeita ”pää märkänä”. Tämän jälkeen olen odotellut puhdistavaa dippiä, kuten monet muutkin tuntuvat tekevän tällä hetkellä. Kummasti vaan kurssit silti nousevat :)
Salkun avauksen yhteyteen sopii varmasti kertoa tarina ensimmäisestä ja samalla huonoimmasta ostoksesta, ja toisaalta parhaasta ostoksesta tähän mennessä.
Nokia
Ei-niin-kovin yllättävä valinta ensimmäiseksi ostoksi oli siis Nokia, tuo tuhansien kapuloiden valmistaja ja kansakuntamme toivo. Analyysini oston taustalla perustui siihen, että en juuri tuntenut muita yhtiöitä kunnolla ja Nokian omistaminen kuulosti kivalta. Tämän jälkeen olen hieman muuttanut oston taustalla olevia päätöstekijöitä…
Yhtä kaikki, Nokian osakkeet ovat enää 41% miinuksella. Saapa nähdä, olenko näistä edes omillani ennen seuraavaa laskusuhdannetta. Rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin myöntää että ajoitus oli lähes huonoin mahdollinen.
Oriola-KD
Tähän mennessä parhaan arvonnousun olen saanut kahdesta ostamastani erästä Oriola-KD:tä, joiden ostoajankohta ja taustalla ollut pohdinta erosivat suuresti edellä mainitusta tragediasta. Ostin ensimmäisen erän marraskuussa 2008 hintaan 1,39 (arvonnousu n. 160%) ja toisen erän huhtikuussa 2009 hintaan 1,79 (arvonnousu n. 103%). Oriolan osakkeen oston taustalla oli 3 tekijää, jotka loivat pohjan kaupoille.
1. Osake oli laskenut yleisen sentimentin mukana, ja mielestäni kyseessä olevan toimiala ei kuitenkaan finanssikriisinkään takia tulisi kärsiä hinnan osoittamalla tavalla. Osake oli siis selvästi hetkellisesti aliarvostettu.
2. Yleinen fundamenttiusko siihen, että lääkkeiden tukkukauppa on kasvuala jatkossa ikääntymisen ja ns. medikalisaation takia.
3. Täysi sattuma, sillä ostin pieniä eriä eri yhtiöitä silloin kun markkinat olivat laskeneet rajusti syksyn 2008 jälkeen. Toisaalta toisen erän ostaminen oli jälkikäteen ajatellen hyvä liike. Olisi pitänyt ostaa enemmänkin…
Tällä hetkellä odottelen että pääsisin ostamaan pari erää osakkeita ”puhdistavasta korjausliikkeestä” – sikäli että olemme oletukseni mukaan nousumarkkinassa jossa tulee välillä pudotuksia. Katsotaan, josko pääsisin uusille ostoksille ennen seuraavaa merkintää.
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Ensimmäinen merkintä - matka alkaa
Tervetuloa seuraamaan laiskan sijoittajan sijoitusblogia!
Blogin tarkoituksena on esitellä ajatuksiani sijoittamisesta ja taloudesta. Erityisesti blogissa seurataan sijoitussalkkuni kehitystä ajan mittaan.
Laiska tarkoittaa minun tapauksessani sitä, etten jaksa käydä osakkeilla juurikaan kauppaa, tai olla huolissaan päivittäisistä osakkeiden arvojen vaihteluista. Päästrategiani on siis "osta ja pidä". En kuitenkaan usko täysin tehokkaisiin markkinoihin, enkä myöskään pyri minimoimaan riskejä kaikissa tapauksissa. En edes käytä täysimääräisesti "sijoitusmaailman ainoaa ilmaista lounasta" eli hajautusta.
Minkälainen olen siis sijoittajana?
Yhteenvetona voidaan todeta, että olen aktiivinen ostelija ja erittäin vastahakoinen myyjä. Yritän hyödyntää markkinapsykologiaa siten, että ostan mahdollisimman halvalla, ja pyrin olemaan ostamatta silloin kun näen kuplan merkkejä. En siis ole laiska markkinoiden seurannassa, olen ainoastaan laiska myymään sijoituksiani. Tämän olen perustellut itselleni osin verotuksellisilla seikoilla ja osin myyntien ajoittamisen vaikeudella. Paradoksaalisesti pyrin siis ajoittamaan ostoja, mutta en myyntejä.
Tällä hetkellä osakesalkkuni koko on n. 18000 euroa, jonka lisäksi omistan rahastoja muutaman tuhannen edestä, joten hyvin alkumatkassa ollaan. Mikä olisikaan parempi hetki aloittaa blogin kirjoittaminen, vai mitä?
Pyrkimyksenäni on päivittää blogia noin kerran viikossa, ja jatkaa tätä hamaan tulevaisuuteen. Seuraavissa merkinnöissä kerron tarkemmin sijoitussalkkuni sisällöstä, lähtökohdistani, ja tavoitteistani.
Blogin tarkoituksena on esitellä ajatuksiani sijoittamisesta ja taloudesta. Erityisesti blogissa seurataan sijoitussalkkuni kehitystä ajan mittaan.
Laiska tarkoittaa minun tapauksessani sitä, etten jaksa käydä osakkeilla juurikaan kauppaa, tai olla huolissaan päivittäisistä osakkeiden arvojen vaihteluista. Päästrategiani on siis "osta ja pidä". En kuitenkaan usko täysin tehokkaisiin markkinoihin, enkä myöskään pyri minimoimaan riskejä kaikissa tapauksissa. En edes käytä täysimääräisesti "sijoitusmaailman ainoaa ilmaista lounasta" eli hajautusta.
Minkälainen olen siis sijoittajana?
Yhteenvetona voidaan todeta, että olen aktiivinen ostelija ja erittäin vastahakoinen myyjä. Yritän hyödyntää markkinapsykologiaa siten, että ostan mahdollisimman halvalla, ja pyrin olemaan ostamatta silloin kun näen kuplan merkkejä. En siis ole laiska markkinoiden seurannassa, olen ainoastaan laiska myymään sijoituksiani. Tämän olen perustellut itselleni osin verotuksellisilla seikoilla ja osin myyntien ajoittamisen vaikeudella. Paradoksaalisesti pyrin siis ajoittamaan ostoja, mutta en myyntejä.
Tällä hetkellä osakesalkkuni koko on n. 18000 euroa, jonka lisäksi omistan rahastoja muutaman tuhannen edestä, joten hyvin alkumatkassa ollaan. Mikä olisikaan parempi hetki aloittaa blogin kirjoittaminen, vai mitä?
Pyrkimyksenäni on päivittää blogia noin kerran viikossa, ja jatkaa tätä hamaan tulevaisuuteen. Seuraavissa merkinnöissä kerron tarkemmin sijoitussalkkuni sisällöstä, lähtökohdistani, ja tavoitteistani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)