Kreikka on pelastettu - taas.
Yhdysvaltain velkakatto on tulossa täyteen - taas.
Markkinoilla kuljetaan kriisistä kriisin, eikä loppua ole ihan heti näkyvissä. Molemmat edellämainitut ja moni muu ongelmallinen asia palaa agendalle vielä lähivuosina ja pidempäänkin. Mikä sijoitusstrategia toimii tällaisilla markkinoilla?
Piensijoittajan näkökulmasta ei mielestäni auta muu kuin istua rauhassa hyvin hajautetun sijoitussalkun päällä ja odotella rauhassa. Lisäksi lisäostoja on hyvä tehdä pikkuhiljaa oman sijoitusstrategian mukaisesti. Jos markkinapaniikkeihin lähtee mukaan ajoittamalla liiaksi ostoja ja myyntejä, voi koitua vääriä päätöksiä ja mahdollisesti turhia veroseuraamuksia.
Tämä on siis oma strategiani, kun muuta en osaa :) Onko blogin lukijoilla tarjota väkevämpää näkemystä?
torstai 29. marraskuuta 2012
maanantai 19. marraskuuta 2012
Osto: Goldman Sachs
"The governments don't rule the world, Goldman Sachs rules the world"
Niille ketkä seuraavat tarkemmin finanssimarkkinoita, yllä oleva lausunto on todennäköisesti tuttu. Tämän mielipiteen kertoi jo surullisen kuuluisa treidari BBC:n livelähetyksessä viime vuonna (kts. linkki juttuun ja videoon).
Goldman Sachs (GS) on valtava liikepankki, joka on niittänyt mainetta olemalla mukana maailman taloushistoriassa niin hyvässä kuin pahassa. Missä tapahtuu, siellä GS on mukana. Finanssi-innovaatio, globaali vaikuttaminen ja keinottelu - muun muassa näistä pankki on tunnettu. GS esimerkiksi selvisi USA:n subprime-kriisistä ja nettosikin siinä shorttaamalla sub-prime lainatuotteita (joita se on itse ollut myös myymässä).
Goldman Sachs ei siis ole mikään moralistin valinta. Minulle se on kuitenkin vain sijoitus muiden joukossa ja laajennus viime aikaisiin kansainvälisiin osakepoimintoihin, johon suuntaan pyrin salkkuani pikku hiljaa kehittämään. Erityisesti suorissa kansainvälisissä poiminnoissa minua kiinnostavat tasaisesti osinkoaan kasvattamaan pystyvät/pyrkivät yritykset. GS:n hankkiminen osaksi salkkua noudatteleekin pitkälti edellistä pankkiostostani Deutsche Bankia (ajatuksia tässä).
Alla olevassa kuviossa on GS:n osinkohistoria dollareissa vuodesta 2001 tähän päivään asti. Neljännesvuosittain maksettavat osingot ovat tasaisessa nousussa, kuten kuvasta näkyy. Efektiivinen osinkoprosentti jää toki jenkkityyliin alhaiseksi (alle 2 % jos suhteutetaan kvartaalittainen 0,5 dollaria 118 dollarin ostokurssiin). Osingossa kiehtoo tässä tapauksessa enemmän tasainen noususuunta kuin tämän päivän efektiivinen taso.
Ostohetkeni (kuvio alla, osto 118 dollarissa) GS:ssä sattui hetkeen missä markkinat ovat lähteneet ylöspäin ennakoiden jenkkilän fiscal cliffin ratkeamista. Tämä on kuitenkin vain lyhyen aikavälin liikehdintää. GS on osoittanut kestävyytensä eri markkinatilanteessa, ja uskon että näin on vastakin. Pitkään salkkuun siis!
Tämmöinen osto tällä kertaa. Voi olla, että loppuvuodesta käytän kassaa enemmän joululahjoihin, ja lisäostot jäävät ensi vuodelle. Toki roiman kurssiromahdusten sattuessa pitää allokoida pukinkontista tavaraa takaisin :)
Niille ketkä seuraavat tarkemmin finanssimarkkinoita, yllä oleva lausunto on todennäköisesti tuttu. Tämän mielipiteen kertoi jo surullisen kuuluisa treidari BBC:n livelähetyksessä viime vuonna (kts. linkki juttuun ja videoon).
Goldman Sachs (GS) on valtava liikepankki, joka on niittänyt mainetta olemalla mukana maailman taloushistoriassa niin hyvässä kuin pahassa. Missä tapahtuu, siellä GS on mukana. Finanssi-innovaatio, globaali vaikuttaminen ja keinottelu - muun muassa näistä pankki on tunnettu. GS esimerkiksi selvisi USA:n subprime-kriisistä ja nettosikin siinä shorttaamalla sub-prime lainatuotteita (joita se on itse ollut myös myymässä).
Goldman Sachs ei siis ole mikään moralistin valinta. Minulle se on kuitenkin vain sijoitus muiden joukossa ja laajennus viime aikaisiin kansainvälisiin osakepoimintoihin, johon suuntaan pyrin salkkuani pikku hiljaa kehittämään. Erityisesti suorissa kansainvälisissä poiminnoissa minua kiinnostavat tasaisesti osinkoaan kasvattamaan pystyvät/pyrkivät yritykset. GS:n hankkiminen osaksi salkkua noudatteleekin pitkälti edellistä pankkiostostani Deutsche Bankia (ajatuksia tässä).
Alla olevassa kuviossa on GS:n osinkohistoria dollareissa vuodesta 2001 tähän päivään asti. Neljännesvuosittain maksettavat osingot ovat tasaisessa nousussa, kuten kuvasta näkyy. Efektiivinen osinkoprosentti jää toki jenkkityyliin alhaiseksi (alle 2 % jos suhteutetaan kvartaalittainen 0,5 dollaria 118 dollarin ostokurssiin). Osingossa kiehtoo tässä tapauksessa enemmän tasainen noususuunta kuin tämän päivän efektiivinen taso.
Tämmöinen osto tällä kertaa. Voi olla, että loppuvuodesta käytän kassaa enemmän joululahjoihin, ja lisäostot jäävät ensi vuodelle. Toki roiman kurssiromahdusten sattuessa pitää allokoida pukinkontista tavaraa takaisin :)
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
Asuntolainakatto - kiusantekoa vai tervettä järkeä?
Olen varsin äimistynyt viime aikaisesta keskustelusta liittyen suunniteltuun "asuntolainakattoon", eli siihen, että asunnon ostajalla tulisi olla esim. 10 % omarahoitusosuus, ja loput saisi sitten pankista lainaksi (myös 20 %:sta on puhuttu). Olen äimistynyt siksi, että tätä pidetään hyvin äänekkäästi huonona asiana.
Nykyäänhän pankin myöntävät varsin usein 100 % lainoja, jolloin asunnon omistaa alkuvaiheessa kokonaan pankki. Pankeille tämä tuntuu sopivan hyvin, sillä korkojen juostessa ja lainan ollessa suuri tulosta tulee "automaattisesti". Vielä kun asuntojen hinnatkin ovat nousseet varsin pitkään, niin tässähän on keksitty mahtava tuottoautomaatti jossa voittaa sekä pankki että velallinen!
No, ei nyt sentään. Tälläkään kertaa ei ole keksitty mitään varmaa ja turvallista vaurastumisen muotoa. Koko kuviossa minua häiritsee eniten se, että asuntojen hintojen nousua pidetään selviönä. Esimerkit muualta maailmasta näyttävät, että asuntojen hintojen lähtiessä laskuun kenelläkään ei ole kivaa. Ja hintojen laskuahan tapahtuu aina silloin tällöin, koska markkinataloudessa eri hyödykkeiden (tässä: asuntojen) hinnoilla on tapana sortua sekä yli- että alilyönteihin. Suomessa on pidemmän aikaa nähty asuntojen hinnoissa yleistä tulotasoa nopeampaa nousua. Riski hintojen laskuun on siis olemassa, ja tavallaan se olisi luonnollinen osa hintakehitystä.
Julkisuudessa perustellaan lainakattoa ensiasunnon ostajien vastaisena toimena, joka vaikeuttaa asunnon omistajaksi pääsyä. Tästä johtuen pelotellaan myös hintojen laskulla, koska asuntomarkkinoilta poistuisi osa ensiasunnon ostajista. Pankkien kommenteissa kuuluu tietysi myös oman bisneksen huoli. Kyllähän se varmasti asiakkaita vähentää jos ei saadakaan heti 100 % lainaa.
Mielestäni lainakatolla olisi kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Omarahoitusosuuden käyttäminen voisi hillitä edes joitain ylilyöntejä ja suojelisi nimenomaan lainan ottajia liioilta riskeiltä. Ja jos liiallista markkinahäiriötä pelätään, niin lainakatonhan voisi tuoda mukaan asteittain (esim. 2 % vuosittain 5 vuoden aikana päättyen 10% vuonna 2018). Ja jos 10 % ei ole varaa säästää asunnon hinnasta vuokran maksun ohella, niin tulevan asuntolainallisen tulotaso ei kyllä oikein vastaa lainaa. Harvalla tulotaso on nimittäin niin varma, että lähtisin suosittelemaan 100 % lainoitusta alkuunsa, varsinkaan jos laina on suuri.
Nykyäänhän pankin myöntävät varsin usein 100 % lainoja, jolloin asunnon omistaa alkuvaiheessa kokonaan pankki. Pankeille tämä tuntuu sopivan hyvin, sillä korkojen juostessa ja lainan ollessa suuri tulosta tulee "automaattisesti". Vielä kun asuntojen hinnatkin ovat nousseet varsin pitkään, niin tässähän on keksitty mahtava tuottoautomaatti jossa voittaa sekä pankki että velallinen!
No, ei nyt sentään. Tälläkään kertaa ei ole keksitty mitään varmaa ja turvallista vaurastumisen muotoa. Koko kuviossa minua häiritsee eniten se, että asuntojen hintojen nousua pidetään selviönä. Esimerkit muualta maailmasta näyttävät, että asuntojen hintojen lähtiessä laskuun kenelläkään ei ole kivaa. Ja hintojen laskuahan tapahtuu aina silloin tällöin, koska markkinataloudessa eri hyödykkeiden (tässä: asuntojen) hinnoilla on tapana sortua sekä yli- että alilyönteihin. Suomessa on pidemmän aikaa nähty asuntojen hinnoissa yleistä tulotasoa nopeampaa nousua. Riski hintojen laskuun on siis olemassa, ja tavallaan se olisi luonnollinen osa hintakehitystä.
Julkisuudessa perustellaan lainakattoa ensiasunnon ostajien vastaisena toimena, joka vaikeuttaa asunnon omistajaksi pääsyä. Tästä johtuen pelotellaan myös hintojen laskulla, koska asuntomarkkinoilta poistuisi osa ensiasunnon ostajista. Pankkien kommenteissa kuuluu tietysi myös oman bisneksen huoli. Kyllähän se varmasti asiakkaita vähentää jos ei saadakaan heti 100 % lainaa.
Mielestäni lainakatolla olisi kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Omarahoitusosuuden käyttäminen voisi hillitä edes joitain ylilyöntejä ja suojelisi nimenomaan lainan ottajia liioilta riskeiltä. Ja jos liiallista markkinahäiriötä pelätään, niin lainakatonhan voisi tuoda mukaan asteittain (esim. 2 % vuosittain 5 vuoden aikana päättyen 10% vuonna 2018). Ja jos 10 % ei ole varaa säästää asunnon hinnasta vuokran maksun ohella, niin tulevan asuntolainallisen tulotaso ei kyllä oikein vastaa lainaa. Harvalla tulotaso on nimittäin niin varma, että lähtisin suosittelemaan 100 % lainoitusta alkuunsa, varsinkaan jos laina on suuri.
maanantai 5. marraskuuta 2012
Osinkotuoton rooli pitkässä salkussa
Osingot ovat tärkeä tuottoelementti suoria osakesijoituksia tekevälle sijoittajalle. Osinkoja verotetaan suomessa vielä toistaiseksi kohtuullisesti - osingoista on 70% veronalaista tuloa, joten osinkoja verotetaan tällä hetkellä 21 %:n verran (alle 50000 euron pääomatuloilla). Osinkotuotosta huolimatta useinmiten tulee kuitenkin seurattua tuottokäppyröitä itsessään, ja osakkeen kokonaistuoton seuranta voi tässä unohtua.
Osingot eivät oman salkkuni osalta näyttele vielä merkittävää osaa, sillä sijoitusvuosia on takana vasta muutamia. Lisäksi olen sijoittanut ison osan salkusta osingot uudelleensijoittaviin tuotteisiin. Suomi-salkussa osinkotuotto alkaa olla kuitenkin jo merkittävä tekijä, sillä kotipörssimme osinkoprosentit ovat tunnetusti melko korkeita. Tässä muutamia poimintoja, joista käy ilmi osinkotuoton rooli verojen vähentämisen jälkeen.
Ensin pari salkkuni mallioppilasta:
Amer Sports
Tuotto ilman osinkoja +137%
Tuotto osinkojen kanssa +153%
Sampo A
Tuotto ilman osinkoja +91%
Tuotto osinkojen kanssa +117%
Amer Sportsin ja Sammon nousuprosentit ovat varsin mukavat ilman osinkoja. Kun osinkotuotot otetaan huomioon, on nousuprosentti vielä koreampi - lisäystä tulee molemmissa tapauksissa n. parikymmentä prosenttia.
Sitten muutama Suomi-salkun "luuseri".
Neste Oil
Tuotto ilman osinkoja +1%
Tuotto osinkojen kanssa +14%
Fortum
Tuotto ilman osinkoja -13%
Tuotto osinkojen kanssa -5%
Uponor
Tuotto ilman osinkoja -19%
Tuotto osinkojen kanssa -6%
Neste Oilin tapauksessa tuottoprosentti näyttää suurinpiirtein nollaa. Jos osingot otetaan huomioon, on kuitenkin tuottoa tullut kohtuulliset 14% parin vuoden sijoitusajalta. Fortum ja Uponor ovat molemmat ikävän näköisesti miinuksella. Kun osingot otetaan huomioon, lähestyy tuotto jo nollatasoa, ja ensi keväänä osinkotuotto saattaa kääntää näiden osalta kokonaistuoton jopa positiiviseksi jos nykykursseissa pysytään muuten.
Rationaalisen sijoittajan ei kuulemma pitäisi osingoista juuri välittää - laskeehan yrityksen osakekurssi aina osingon verran irtoamispäivänä. Lisäksi kun verottaja nappaa oman osuutensa, niin koko homma menee hieman miinuksen puolelle. Toisaalta suora osakesijoittaminen on muuten erittäin edullista. Joka tapauksessa sijoitusmenestyksen arvioinnissa on hyvä tarkastella osakekurssin nimellishintojen muutoksen lisäksi osinkotuottoa, sekä osakkeen kokonaistuottoa.
Osingot eivät oman salkkuni osalta näyttele vielä merkittävää osaa, sillä sijoitusvuosia on takana vasta muutamia. Lisäksi olen sijoittanut ison osan salkusta osingot uudelleensijoittaviin tuotteisiin. Suomi-salkussa osinkotuotto alkaa olla kuitenkin jo merkittävä tekijä, sillä kotipörssimme osinkoprosentit ovat tunnetusti melko korkeita. Tässä muutamia poimintoja, joista käy ilmi osinkotuoton rooli verojen vähentämisen jälkeen.
Ensin pari salkkuni mallioppilasta:
Amer Sports
Tuotto ilman osinkoja +137%
Tuotto osinkojen kanssa +153%
Sampo A
Tuotto ilman osinkoja +91%
Tuotto osinkojen kanssa +117%
Amer Sportsin ja Sammon nousuprosentit ovat varsin mukavat ilman osinkoja. Kun osinkotuotot otetaan huomioon, on nousuprosentti vielä koreampi - lisäystä tulee molemmissa tapauksissa n. parikymmentä prosenttia.
Sitten muutama Suomi-salkun "luuseri".
Neste Oil
Tuotto ilman osinkoja +1%
Tuotto osinkojen kanssa +14%
Fortum
Tuotto ilman osinkoja -13%
Tuotto osinkojen kanssa -5%
Uponor
Tuotto ilman osinkoja -19%
Tuotto osinkojen kanssa -6%
Neste Oilin tapauksessa tuottoprosentti näyttää suurinpiirtein nollaa. Jos osingot otetaan huomioon, on kuitenkin tuottoa tullut kohtuulliset 14% parin vuoden sijoitusajalta. Fortum ja Uponor ovat molemmat ikävän näköisesti miinuksella. Kun osingot otetaan huomioon, lähestyy tuotto jo nollatasoa, ja ensi keväänä osinkotuotto saattaa kääntää näiden osalta kokonaistuoton jopa positiiviseksi jos nykykursseissa pysytään muuten.
Rationaalisen sijoittajan ei kuulemma pitäisi osingoista juuri välittää - laskeehan yrityksen osakekurssi aina osingon verran irtoamispäivänä. Lisäksi kun verottaja nappaa oman osuutensa, niin koko homma menee hieman miinuksen puolelle. Toisaalta suora osakesijoittaminen on muuten erittäin edullista. Joka tapauksessa sijoitusmenestyksen arvioinnissa on hyvä tarkastella osakekurssin nimellishintojen muutoksen lisäksi osinkotuottoa, sekä osakkeen kokonaistuottoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)