Ajatuksia vuodelle 2014 - kuinkas sitten kävikään?

Tämän vuoden alussa tein oman arvioni vuoden markkinakehityksestä erityisesti itseäni kiinnostavilla sektoreilla. Arvioni vaikutti jossain määrin sijoitusvalintoihini, joten asiaan on hyvä tässä vaiheessa palata. Useinhan nämä heitot haihtuvat unholaan, mutta mielestäni omia arvioita on hyvä tarkastella jälkikäteen kriittisesti.

Seuraavassa hieman lyhennettynä alkuperäisen postaukseni arviot italicsilla ja perään reflektio siitä, mitä itse asiassa tapahtui.

Korkomarkkinat ovat huono sijoitus: Kehittyneillä markkinoilla FED ja EKP ovat painaneet pitkät korot lähelle nollaa. Suunta on tästä vain ylöspäin ja epäselvää on ainoastaan korkojen nousutahti. Jatkossa valtionlaina ja -yrityslainarahastojen tuotot alkavat heikentyä tai jopa kääntyä negatiivisiksi.

Kehittyvien markkinoiden korkomarkkinat ovat vähän kinkkisempi juttu. Huonompia tuottoja ja tappiota on tullut tämän sijoitusluokan rahastoista viime aikoina ja volatiliteettiä on ilmeisesti tiedossa jatkossakin. 

Kehittyneiden korkomarkkinoiden osalta olin selvästi väärässä. Mm. Seligsonin Euro Obligaatio -rahasto (jonka siis myin pois ennen vuoden 2014 alkua) on noussut mahtavat 13% vuodessa tämän päivän arvoilla. Tarkemmin ottaen olin myyntien suhteen liian hätäinen. EKP on painanut ohjauskorot yhä alemmas, ja tämä on aikaansaanut vielä yhden vuoden hyviä tuottoja euroopan korkomarkkinoilla. Enää vuonna 2015 en jaksa uskoa, että tämä on mahdollista korkojen ollessa historiallisissa pohjissaan. Jatkan siis samalla linjalla ja en sijoita kehittyneiden markkinoiden korkoihin (muuta kuin lyhyiden korkojen tapauksessa käteiskassassa).

Kehittyvillä markkinoilla intuitioni toimi hieman paremmin. En ainakaan maalannut piruja seinille, ja tästä syystä sijoitin vuoden alussa kuten aiemminkin DXSU-ETF:ään (kehittyvien markkinoiden korko-indeksi). Nousua tuli vuoden aikana kohtuulliset n. 6 %.

Osakkeet, Suomi & Eurooppa: Pikkuhiljaa on näyttänyt siltä, että Euroopan markkinat alkavat elpyä ja ensimmäisiä merkkejä työttömyyden helpottamisesta on alkanut näkyä mm. "PIIGS-maissa". Toisaalta markkina on Euroopassa hyvin hauras ja altis häiriöille.

Euro-osakkeiden suhteen näkemykseni oli hyvin epävarma. Ja sellaiseksi vuosi osoittautuikin. Kurssit sahasivat ylös-alas ja päätyvät (näillä näkymin) lähelle vuoden alun lukemia. Helsingissä meni vähän paremmin, sillä nousua tulee näillä näkymin vähintään muutamia prosentteja. Ei kuitenkaan mikään huippuvuosi.

Osakkeet, USA: Jenkkimarkkina on noussut todella pitkään ja arvostustasot ovat haastavat. Jossain vaiheessa korjausliikettä on tulossa, ja luulen että tänä vuonna, tai viimeistään 2015 tullaan näkemään merkittävä dippi.

Dippiä jenkkimarkkinoilla ei tullut vielä tänäkään vuonna, vaikka sitä vähän odottelinkin. Vuoden aikana olinkin lähinnä odottavalla kannalla ja annoin jenkkisijoitusteni nousta. Näitä salkussani on mm. Microsoft, Goldman Sachs ja iso potti USA Small Cap ETF:ää (IJS).

Osakkeet, kehittyvät ja frontier -markkinat: Kehittyvät ja frontier -markkinat ovat tuottaneet viime vuosina varsin huonosti. Luulen, että pelkästään tästä syystä vuodesta 2014 tulee hyvä näillä markkinoilla. Toisaalta USA:n ja Euroopan mahdollisessa korjausliikkeessä myös kehittyvillä alkaa tapahtua.

Kehittyvien osakemarkkinoiden suhteen ajatus oli oikean suuntainen. Kehittyvien markkinoiden indeksit (esim. omistamani DBX1 ETF:n kurssin perusteella) noussevat n. 10 % tänä vuonna. Salkussani oleva frontier-markkinoille sijoittava ETF (DX2Z) on noussut suurinpiirtein samoilla lukemilla.


Yhteenveto: Melko hyvä, yksi iso harhalaukaus. Suurin epäonnistuminen on helppo bongata, ja se oli päätös jättää sijoittamatta (tai enemminkin myydä pois) euro-alueen korkorahastot liian aikaisin. Tästä voisi ottaa opiksi vaikka sen, että hyvin isoja liikkeitä omaisuuslajien välillä ei välttämättä kannata tehdä täysin mustavalkoisesti. Muutoin olen kohtuullisen tyytyväinen, sillä maltilliset näkemykseni osakemarkkinoista mahdollistivat tuottoihin osallistumisen melkoisen "täydellä paletilla".

Mitä ensi vuoteen tulee, niin kirjoittelen ajatuksia siitä tammikuun alkupuolella. Voi olla että nämä samat ajatukset sopivat melkein sellaisenaan - ja ehkä tällä kertaa tuo korkomarkkina-arvaus osuu paremmin...

Joulurauhan julistus

Kulunut vuosi oli hyvin mielenkiintoinen sijoitusrintamalla. Kuten odotettua, volatiliteettia riitti. Erityisen mielenkiintoista on se, että markkinakehitys eriytyi voimakkaasti: S&P500 porskutti pitkään jatkunutta nousuaan, Euroopan markkinat kyykkäsivät vuoden loppua kohti ja kehittyneet markkinat ovat heiluneet rajusti, vaikka ovatkin päätymässä vähän vuoden aloitusta korkeammalle. Samoin Suomessa heilunta on ollut villiä, ja lopputulos on näillä näkymin lähellä vuoden alun tasoja.

Viime viikkoina heiluntaa on aiheuttanut Venäjän markkinoiden ja ruplan romahdus, johon kiinnitin itsekin huomiota RTS:n laskuun linkatulla osto-ohjelmalla. Muutoin olin ehtinyt juuri tehdä päätöksen siitä, että laitan ostot jäihin pitkään jatkuneen yleisen markkinanousun takia. Jos markkinoilla ei tapahdu kummia, pitäydyn tässä päätöksessä ja kasvattelen pelikassaa.

Tässä vaiheessa uskoisin, etten joudu palaamaan osto-ohjelmaan tai muutenkaan markkinoille ennen joulua, ehkäpä en ennen vuoden vaihdetta. Julistan siis omalta osaltani joulurauhan alkaneeksi ja toivottelen blogin lukijoille rentouttavaa ja mukavaa joulua!

Venäjän markkinoilla paniikki päällä, RTS alle 700, osto-ohjelma jatkuu

Venäjän markkinoiden romahdukseen pohjautuva osto-ohjelmani Seligson Russian Prosperityssä jatkui eilen RTS:n alitettua 800 pistettä.

Asiaan palattiinkin yllättäen jo tänään. Vai onko tämä sittenkään yllätys? Silloin kun markkinat ovat paniikissa, niin kyyti on kylmää. Joku voisi sanoa että onhan tämä nähty ennenkin.

Yhtä kaikki, RTS indeksi on tätä kirjoitettaessa 648 eli noin 10% romahduksesta eilisestä. Ja eilen tultiin myös samanlaista kyytiä alas. On se hurjaa menoa!

Osto-ohjelmani mukaisesti tein juuri 500 euron lisämerkinnän Seligson Russian prosperityyn. Ehdin vielä tämän päivän hinnoilla mukaan, sillä merkintä oli ennen klo 11.00. Nyt en sitten uskallakaan sanoa, milloin seuraava merkintä tehdään... Ehkäpä jo huomenna?

RTS alle 800, osto-ohjelma Seligson Russian Prosperityssä jatkuu

Näissä päivityksissä alkaa tulla jo hieman toiston makua mutta ei se mitään :)

Tätä kirjoittaessa RTS-indeksi on 793 pisteessä, joten ostin jälleen osto-ohjelmani mukaisesti uuden 500 euron erän Seligson Russian Prosperity -rahastoa. Osto-ohjelmaa laatiessani RTS-indeksi alitti 1000 pistettä, ja ajattelin että hötkyilyn välttämiseksi asetan 100 ideksipisteen rajat lisäostoille, ja riittävän pienen summan että kassa kestää isommankin laskun.

Nyt näyttää siltä, että osto-ohjelmasta on hyötyä. En ostanut liian isoilla summilla liian aikaisin, vaan olen ostanut tasaisesti indeksin laskiessa. Edellisen 900 pisteen alituttua en tosin varautunut, että seuraava osto tulisi näin nopeasti. No, seurataan tilannetta. Ehkä seuraavaa ostoa joutuu odottamaan tällä kertaa vähän pidempään...

RTS alle 900 pisteen, seuraava erä Seligson Russian Prosperityä ostettu

Viikko sitten lanseerasin osto-ohjelman Seligson Russian Prosperity -rahastolle RTS-indeksin tasalukuihin nojaten. Viimeeksi tein oston 500 eurolla kun RTS alitti 1000 pisteen rajan. Tänään sitten tultiin reilusti alle 900 pisteen, joten osto-ohjelman mukaisesti tein seuraavan 500 euron sijoituksen.

Nyt tuntuu että RTS on varsin kovassa laskupaineessa. Onneksi on osto-ohjelma jossa on selkeät säännöt niin ei tarvitse hermoilla mitä tekisi :)

Osto-ohjelma: Seligson Russian Prosperity

Markkinoilla tapahtuu, ja silloin on mukavaa olla tekemässä liikkeitä. Tällä kertaa tapahtuu Venäjän markkinoilla. OPEC:in viime viikkoisen ilmoituksen jälkeen, jossa päätettiin olla leikkaamatta öljyntuotantoa, ovat Venäjän osakemarkkinat olleet roimassa pudotuksessa. Tätä edeltää maailmanpoliittisen tilanteen aiheuttama Venäjän osakemarkkinoiden ja ruplan arvon lasku. Yhteensä nämä seikat ovat aiheuttaneet Venäjän osakemarkkoiden vajoamisen alimmilleen viiteen vuoteen (5 vuoden graafi RTS-indeksistä alla, klikkaa suuremmaksi).

Olen mukana Venäjän markkinoilla kehittyvien markkinoiden ETF:ien kautta, mutta myös rahastolla, tarkemmin Seligson Russian Prosperityllä (kts. aiempi merkintä). Lisäsijoitukset Venäjään tällä tavalla johtuvat sekä "erikoistilanteen" hyödyntämisyrityksestä, sekä arvostuksestani kyseisen rahaston toimintaa kohtaan.

Tässä vaiheessa, kun markkinat ovat hyvin levottomia, on systemaattinen lähestymistapa paikallaan. Oma ratkaisuni on pienimuotoinen osto-ohjelma, jossa 500 euroa sijoitetaan aina RTS (Russian Trading System) -indeksin pudottua uuden tasalukeman alle. Nyt kun alitettiin 1000 indeksipistettä, tein 500 euron sijoituksen. Seuraava viisisatanen menee sitten 900 pisteen puhjettua, ja seuraava 800 pisteen kohdalla, ja niin edelleen.

Voi toki olla, että en enää lisäostoihin pääse, mutta se ei sinänsä haittaa. Osto-ohjelman tarkoitus on vähentää hötkyilyä asian suhteen, ja varmistaa selvä suunnitelma markkinakuopan hyödyntämiseksi.

Ostot jäihin toistaiseksi

Muutama päivä sitten tein päätöksen pelikassan määrätietoisesta kasvattamisesta. Ensimmäinen tavoite on pyöreät 10000 euroa. Tähän summaan pääseminen vie jonkin verran aikaa, sillä aloitan edellisen ostokierroksen jälkeen pitkälti nollista.

Jotta pystyisin kasvattamaan kassaa nopeammin, laitan jäihin nyt myös ETF-kuukausisijoitukset. Olen tehnyt sijoituksia Nordnetin ilmaisen kk-säästämisen kautta erityisesti kehittyvien markkinoiden osake- ja lainamarkkinoille. Kehittyvien markkinoiden osakkeiden osuus on saavuttanut tavoitellun osuuden tavoiteallokaatiossani, joten siinäkin mielessä tauko on paikallaan.

Ennen kuin pelikassan tavoitesumma (10 K) on saavutettu, yritän pidättäytyä lisäostoista. Poikkeuksena ovat erikoistilanteet, kuten esim. lisäosto Seligsonin Russian Prosperity -rahastoon, jos venäjän markkinat kovasti halpenevat.

Cash is king - pelikassan kasvatus käyntiin

Vajaa kuukausi sitten jouduin melkein kassakriisiin. Markkinat putosivat hetkellisesti houkuttelevimmille tasoille, ja tein viisi ostosta hyvin lyhyen ajan sisällä. Ajoitus oli tässä tapauksessa varsin hyvä. Lopputuloksena sain ostettua lokakuussa läheltä useampaa osaketta/ETF:ää lähellä paikallisia pohjia (Cargotec-osto +24%, Volkswagen +12%, Sponda +6%, RWX +6%). ARCP-osto meni mönkään (-25%), mutta se ei johtunut markkinatilanteesta, vaan yrityskohtaisen riskin realisoitumisesta.

Käytin ostoja tehdessäni viikon sisällä käytännössä koko käteiskassani. Samalla huomasin että käteiskassani on aivan liian pieni! Jos markkinoiden lasku olisi jatkunut, olisin jäänyt ihmettelemään sivusta tapahtumia ja harmittelemaan käteisen puutetta. En halua, että näin tapahtuu jatkossa. Siksi aloitan nyt projektin käteiskassan kasvattamiseksi 5-10% salkun arvosta. Käytännössä voisin ottaa tavoitteeksi tässä vaiheessa 10000 euron kassan ostoja varten.

Tulen käsittelemään tätä summaa aidosti sijoituskassana, joka on yhden päivän varoitusajalla realisoitavissa käteiseksi. Käytännössä laitan rahat OP-Likvidi -rahastoon, joka ei tuota nykykoroilla juuri mitään, mutta ei myöskään laske. Tarkemmin ottaen OP-Likvidi tuottaa 0,25% tuottoa Osuuspankin asiakasomistajabonuksina. Sinänsä mielenkiintoista on, että rahaston hallinnointipalkkio on bonuksia pienempi eli 0,2%.

Tulen seuraamaan pelikassan kasaamista oikeassa palkissa allokaation alapuolella. Tässä vaiheessa pelikassa on siis pyöreät nolla prosenttia ja suunta toivottavasti ylöspäin. Tämä suunnitelma voi toki muuttua jos markkinoilla tapahtuu dramaattisia pudotuksia, jolloin kaikki sisääntuleva raha laitetaan ostoihin. Harkitsen vielä myös, että laitanko kuukausisijoitukset jäähylle, kunnes pelikassa on kasassa, vai jatkanko sijoituksia samalla. Ensimmäinen vaihtoehto houkuttelisi.

Tavoiteallokaation tarkistusta

Itselleni sijoitussuunnitelman keskeiset elementin liittyvät tavoiteallokaatioon eli tavoiteltuun jakaumaan salkussa eri sijoitusinstrumenttien välillä, sekä lyhyemmän tähtäimen suunnitelmiin liittyen siihen, mitä sijoituksia pitäisi tehdä tavoitteeseen pääsemiseksi.

Allokaatio sijoituslajien välillä määrittää tutkimusten mukaan salkun tuottotason ja selittää myös suuren osan eri salkkujen tuottoeroista. Tästä syystä allokaatio on osta- ja pidä-sijoittajalle tärkeä sijoitussuunitelman väline.

Itse olen pyrkinyt saavuttamaan tavoitellokaatiollani muutaman tärkeän asian:

• Tasapainoinen sijoittaminen eri puolille sijoitusavaruutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun jossain menee lujaa, niin muille alueille tehdään suhteessa enemmän ostoja. Parhaimmillaan tämä voi estää sijoitukset ylikuumentuneisiin markkinoihin. Esimerkiksi viime aikoina olen tehnyt isommat lisäsijoitukset kehittyviin markkinoihin, kun taas kehittyneet markkinat ovat nousseet enemmän omalla painollaan.
• Korkosijoitusten osuus salkusta vakio. Vaikka korkosijoitukset tuottavat huonommin kuin osakkeet pitkällä aikavälillä, on niillä omassa sijoitussuunitelmassani selkeä paikka. Ensinnäkin ne tasapainottavat salkun heiluntaa: välillä osakkeiden ja korkorahastojen kehitys menee eri suuntiin. Toisaalta ne antavat hätätilanteessa osakesijoituksia paremman mahdollisuuden realisoida sijoituksia, sillä heilunta on pienempää eikä pohjilla myymistä tarvitse pelätä samalla tavalla.
• Kulujen pitäminen kurissa on myös tärkeää pitkäjänteiselle sijoittajalle. Tavoiteallokaatiolla pyrin varmistamaan sen, että salkussa on leijonanosa sijoituksia, joiden hallinnointikustannukset ovat hyvin pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa salkusta on suorissa osakesijoituksissa (säilytyspalkkiot 0 euroa kuussa esim. Nordnetilla) tai pienikuluisissa ETF:issä.

Nyt kun hiljattain ostin salkkuun myös REIT-rahastoja eli käytännössä kiinteistösijoituksia, niin aloin miettimään että miten ne sopivat tavoiteallokaatiooni ja sijoitussuunnitelmaani. Yksi vaihtoehto olisi kohdella niitä kuin osakkeita (yksittäisten pörssilistattujen REIT-rahastojen tapauksessa) tai ETF:inä (REIT ETF:ien tapauksessa). Toisaalta, REIT:it ovat aivan oman laisensa sijoitusinstrumentti, mm. verokohtelun ja runsaan osingonjaon takia. Lopulta päädyin seuraavanlaiseen tavoiteallokaatioon, joka ottaa jatkossa myös REIT:it huomioon.

Uusi, ja toivottavasti pitkään voimassaoleva tavoiteallokaatio on nyt mukavan symmetrinen. Siinä on viisi tasan 20 prosentin osuutta, joiden sisällä on vapausasteita sijoitusinstrumenttien suhteen, mutta joiden välisen jakauman pyrin pitämään tasapainossa. Käytännössä teen tasapainotusta lisäostoilla. Tästä seuraa pitkiäkin aikoja, milloin allokaatio ei näytä yhtä symmetriseltä kuin yllä. Esimerkiksi tällä hetkellä osakepoiminnat ovat ylipainossa (40,3 %) korkosijoituksiin nähden (4,2 %). Muut allokaation elementit ovat noin 20 % kokoluokassa. Käyn tässä lyhyesti läpi salkun tämän hetkisen allokaation edellä mainittuja elementtejä käyttäen.

1. Osakepoiminnat (40,3%): Tämä kategoria sisältää kotimaisia ja ulkomaisia osakepoimintoja, jotka on hankittu osta- ja pidä periaatteella. Parhaita ostoja nousuprosenttien valossa ovat olleet arvonsa jo triplanneet Amer Sports (+220%), Nokia (+193%) ja Sampo (+190%). Pahnan pohjimmaisena luonnollisesti Talvivaara (-96%). Kokonaisuudessaan osakepoiminnat ovat tuottaneet varsin hyvin, ottaen huomioon vuosien varrella tulleet osingot erityisesti kotimaisista osakkeista.

2. Kehittyneet markkinat -indeksit (18,1%): Pyrin allokoimaan kehittyneille markkinoille suorien osakesijoitusten lisäksi viidenneksen salkusta indeksituotteilla. Tämä varmistaa salkun pysymisen mukana länsipörssien menossa. Tämä on ollut hyvä asia mm. IJS ETF:n (USA:n small cap osakkeet) ETF:n suhteen, joka on noussut varsin mukavasti (+80%), osinkojen maksun lisäksi. Muita ETF:iä tässä kategoriassa on euroaluueelle sijoittavat DXET ja DX2J.

3. Kehittyvät ja frontier- markkinat -indeksit (18,9%): Allokoin kehittyville ja frontier-markkinoille salkusta myös viidenneksen. Tämä tuo salkkuun lisää riskiä, ja toivon mukaan lisää tuottoa pitkällä aikavälillä. Kehittyvät markkinat eivät viime vuosina ole olleet mitenkään hyvässä vedossa (omistan kahta ETF:ää tässä kategoriassa: DBX1 ja IS3N). Frontier- eli reunamarkkinat taas ovat olleet hieman paremmassa nosteessa, ja alueelle sijoittava DX2Z -ETF on tuottanut kohtuullisesti (23%). Joka tapauksessa uskon viime vuosina tässä kategoriassa tehtyjen (halpojen?) ostojen tuovan hedelmää tulevaisuudessa.

4. Erikoisteemat (18,5%): "Erikoisteemat" on salkussani kaatoluokka tai strategisten valintojen pelikenttä, riippuen katsantokannasta. Omistan kolmea eri aktiivista rahastoa (HCP Quant, Seligson Russian Prosperity ja OP Afrikka). Lisäksi tähän luokkaan lasken jatkossa Cleantech-sektorille erikoistuneen ETF:n (PZD), sekä REIT-sijoitukset (tällä hetkellä ARCP-osake ja RWX-ETF).

5. Korkosijoitukset (4,2%): Korkosijoitukset ovat raskaasti alipainossa, johtuen lähiaikojen huonoista tuottonäkymistä. Ainoat sijoitukset ovat tällä hetkellä DXSU-ETF:ään, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Pidemmällä aikavälillä tulen nostamaan korkosijoitusten osuuden 20 %:iin, ja tämä tehdään lisäämällä mm. euroalueen lainainstrumentteja, sitten kun aika on näille suotuisampi.

Näillä hienosäädetyillä valinnoilla mennään siis tästä eteenpäin. Tulen jatkossa seuraamaan tavoiteallokaation ja salkun suhdetta kvartaalikatsausten yhteydessä.

Osto x 4: RWX, ARCP, Sponda, Cargotec

Pörssit ympäri maailmaa näyttävät verenpunaisia lukemia. Mm. Euroopassa pörssit ovat laskeneet 8 päivää putkeen ja lasku on ollut jyrkkää. Taustalla ovat monenlaiset pelot, mukaanlukien USA:n ja Euroopan talouksien vaikeudet, keskuspankkien toimet tai niiden puute, Ukrainan tilanne ja Ebola.

Asiaan ei voi muuta todeta, kuin että "tämä juttu on niin nähty". Kriisejä markkinoilla tulee aina, ja silloin kun kriisejä tulee, on pitkäjänteisen sijoittajan iskun paikka. Isompia markkinaromahduksia tulee harvemmin, suurinpiirtein 1-2 vuosikymmenen aikana. Edellinen tapahtui 2008-2009 ja tämän jälkeen on ollut nousua johon on toki sisältynyt pienempiä markkinaheilahteluita. Uskon, että tämä viime viikkojen laskettelu on myös tällainen pienempi heilahdus, josta tullaan nousemaan viimeistään keskuspankkien tukemana ylemmäs, ainakin keskipitkällä aikavälillä. En siis odota isoa kriisiä vielä, sillä keskuspankkien "piikit ovat auki" ja kunnon tuottoa saa edelleen vain riskisistä sijoitusinstrumenteista, jolloin raha palautunee halventuneisiin osakkeisiin lähiaikoina.

Koska oma näkemykseni asiasta on vahva, tein viimeisen vuorokauden aikana peräti neljä eri ostoa. Tämä on harvinaisen iso panostus minulta näin lyhyen ajan sisällä, mutta olen tottunut toimimaan vahvasti silloin kun koen ostopaikan olevan hyvä. Tässä ostot lyhyesti (2 ensimmäistä eilen illalla, toiset 2 tänään puolen päivän jälkeen):

1) SPDR Dow Jones International Real Estate ETF (tikkeri RWX): RWX on ETF, joka sijoittaa kansainvälisiin kiinteistösijoitusyhtiöihin eli REIT:eihin. REIT-sijoittaminen on pyörinyt ajatuksissa pidempäänkin, ja nyt markkinoiden notkahdettua halusin mukaan ETF-tyylillä laajasti hajauttaen, mutta kuitenkin jättäen pois jenkkimarkkinat jotka ovat nousseet pitkään ja varsin lineaarisesti. Idea tuli edellisen blogimerkinnän keskustelun kautta, eli kiitos vinkistä Poro! RWX voitti minulla vertailussa muut samaan universumiin sijoittavat ETF:t, koska sen jakauma vaikutti tasapainoisimmalta (muissa oli mm. enemmän Japania), sillä on paljon omistajia (eli vaihdantaa riittää) ja SPDR on muutenkin hyvämaineinen toimija. RWX:n hankintahinta oli tasan 40 dollaria.

2) American Realty Capital Properties (tikkeri ARCP): ARCP on kohtuullisen hiljattain (2011) jenkeissä perustettu REIT ja se on noussut nopeasti suurimmaksi "net lease REIT:iksi" mm. yritysostojen kautta ja se maksaa varsin reippaita osinkoja (osinkoprosentti tällä hetkellä 8,6 %). Kurssi on heilahdellut villisti ja koin että eilisen illan kurssilla oli hyvä tulla mukaan. ARCP on tavallaan edellä mainitun, hyvin hajautetun RWX:n vastakohta vielä vaatimattomassa REIT-valikoimassani. ARCP:n hankintahinta oli 11,62 dollaria.

3) Sponda: Pari viikkoa sitten tein suunnitelman osakkeista, joita ostan lisää jos markkinat laskevat (kts. merkintä). VW:tä ehdinkin jo ostaa ja nyt toteutin sitten lisäoston Spondaan. Spondan hankintahinta oli 3,27 euroa. 

4) Cargotec: Cargotec on ollut salkussani syklinen jokerikortti. Cargotecin kurssi on laskenut varsin rajusti aivan viime viikkoina, ja tähän liittyen erinäisiltä tahoilta on alkanut kuulua kommentteja kurssilaskun "perusteettomuudesta" (kts. esim. Arvopaperin kirjoitus viikon takaa). Opportunisti minussa heräsi ja yritin tämän päivän ostolla poimia kurssia mahdollisesti läheltä vuoden pohjia. Aika näyttää miten onnistuin. Cargotecin hankintahinta oli 20,68 euroa.

Näiden ostojen myötä käteiskassa on ainakin väliaikaisesti tiukilla. Jos lasku jatkuu oikeasti vielä erittäin rajuna, niin sitten käteistä on haalittava jostain lisää. Seurataan tilannetta - elämme mielenkiintoisia aikoja!

Sijoitusidea: REIT-rahastot ja ETF:t

Sitä mukaa kun varallisuus kasvaa, tulee mietittyä hajoitusasioita tarkemmin. Moni sijoittaa kiinteistöihin, joka koetaan usein tasaista ja kohtuullisen turvallista tulovirtaa tarjoavaksi kohteeksi. Toisaalta asunnon hankkiminen, asunnon hallinnointi ja vuokralaisten etsiminen vievät oman aikansa ja näihin liittyy omat riskinsä ja vaivannäkönsä. Itse en ole esimerkiksi harkinnut sijoitusasunnon hankkimista, sillä koen asian tällä hetkellä liian vaivalloiseksi (tosin moni varmaan on tästä eri mieltä).

Joka tapauksessa, kiinteistösijoittamiselle on myös helpompi muoto tarjolla: REIT eli Real Estate Investment Trust. REIT on kiinteistösijoitusyhtiö, joka on useinmiten pörssilistattu. Suomen pörssissä on yksi tällainen, joka onkin monelle viimeaikoina OMX-H:n pörssilistauksia seuranneelle tuttu: Orava asuinkiinteistörahasto.

Tärkeää on tiedostaa että REIT:ejä koskee oma lainsäädäntönsä ja tämä vaikuttaa paljolti siihen miten sijoittaminen REIT:eihin toimi. Käytännössä REIT-rahastot maksavat suuria osinkoja (jopa yli 10% vuodessa) ja osingonmaksu tapahtuu kuukausittain tai vähintään kvartaaleittain. Tästä syystä REIT-sijoittaminen muistuttaa sijoitusasunnon omistamista vuokralaisineen, mutta mukaan pääsee pienilläkin summilla. Keskeiset seikat (suomen lainsäädännössä) ovat seuraavat:

• REIT:it ovat verovapaita osakeyhtiöitä, jotka sijoittavat pääsääntöisesti vuokra-asuntoihin (80 % varoista tulee olla sijoitettu näihin)
• Tuloista 80 %:in pitää muodostua vuokratuotoista
• Velkaa rahastolla saa olla enintään 80 % suhteessa sijoitusten arvoon
• Rahasto ei maksa tuotoistaan veroa, vaan jakaa tuoton sijoittajille
• Rahaston on maksettava osinkoina 90 % tuotoistaan
• REIT-osinko on kokonaan veronalaista (eli useimmille 30 %)

Suomessa siis ainut pörssilistattu REIT on Orava. Kansainvälisiltä markkinoilta REIT:ejä ja REIT-ETF:iä löytyykin sitten hirmuiset määrät (kts. lista yleisimmistä REIT-ETF:istä täältä). Itseäni kiinnostaisi indeksisijoittamisen sijaan tällä hetkellä enemmän yksittäiset REIT-rahastot. Juuri nyt mielessä pyörivät nämä:

• Orava asuinkiinteistörahasto, jonka hankkimista pohdin jo sen tullessa pörssiin (kts. merkintä). En kuitenkaan hankkinut sitä, sillä tulonmuodostuslogiikka epäilytti ja listaushinnasta tultiin nopeasti nelisenkymmentä prosenttia ylöspäin. Aivan viime aikoina Oravan osake on pudonnut alaspäin ja vuotuinen osinkotuotto pyörii yli 8% kieppeillä. Jos en nyt vielä lähde ostoksille, niin ainakin pidän silmällä Oravan osakekurssin kehitystä.

• Realty Income on liikekiintestöjä omistava REIT, jonka luonnehdinta kuuluu näin "the Monthly Dividend Company, has a 44-year track record of paying dependable monthly dividends." Kuulostaa hyvältä, vai mitä? Tasaista osinkotuloa saatavilla nousevalla trendillä. Ja viime vuosina osakkeen hinta on pyörinyt melko samoilla tasoilla. Listattu NYSE:ssä, tikkeri "O".

• American Realty Capital Properties. Uudempi liikekiinteistöihin sijoittava REIT, joka on  maksanut korkeahkoja osinkotuottoja. Osakkeen hinta on laskenut viime aikoina merkkitävästi. Tämäkin REIT on listattu NYSE:ssä, tikkeri "ARCP". Sain tämän ja yllä mainitun idean Arvopaperista, jossa oli juttuja REIT-rahastoista 

Uskon, että tulen jossain vaiheessa hankkimaan yllä mainittuja tai joitain muita REIT-rahastoja, tai useampia REIT-osakkeita trackaavia ETF:iä. Jos jollakulla löytyy sijoitusideoita tästä kategoriasta, niin otan mielelläni vastaan!

Lisäosto: Volkswagen AG

Aikani laskevia kursseja katseltuani päätin että ostojen aika on koittanut. Ostin tänään lisää Volkswagen AG:n osakkeita suurinpiirtein samalla summalla (1200 euroa) kuin mitä tällä viikolla sain Uponorin osakkeiden myynneistä. Alla olevasta kuviosta näkyy VW:n osakkeen ostokurssini suhteessa tämän vuoden hintoihin.

Aiempi ostocase pätee edelleen VW:n suhteen. Pääkohdat kertauksena:

• Volkswagenilla on "Porterilaista" kilpailuetua sekä differentiaatiomielessä (vetovoimaiset brandit ja moottoriteknologia) että kustannusmielessä (yhteiset korirakenteet, globaali skaala)
• VW:n tuotepaletti on erittäin hyvin hajautettu --> laskee riskiä
• VW panostaa tuotekehitykseen merkittävästi --> tulevaisuuden kilpailuedut

Ja lopuksi vielä osinkohistoria, joka näyttää mukavan tasaista nousua, myös finanssikriisin yli:

2005: 1,05e
2006: 1,15e
2007: 1,25e
2008: 1,80e
2009: 1,93e
2010: 1,60e
2011: 2,20e
2012: 2,99e
2013: 3,50e
2014: 4,00e

Seuraavaksi tekisi mieli tehdä lisäostoksia kotimaisesta pörssistä. Monet osakkeet ovat halventuneet reippaasti ihan viime aikoina. Maltan kuitenkin vielä hetken mieleni, ettei tule tyhjennettyä kassaa liian nopeasti.

Myynti: Uponor

Myin tänään pois yhden pitkäaikaisimmista osakesijoituksistani, Uponorin. Ostin Uponoria aikoinaan syksyllä 2008, kun pidin hintaa edullisena (tuohon aikaan tosin kaikki oli edullista!) ja ajattelin rakennustekniikkayrityksen hyötyvän pitkällä aikavälillä kaupungistumisen megatrendistä.

Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, Uponor porskuttaa edelleen nihkeästi eteenpäin. Rakentaminen on jumissa niin kotimaassa kuin Euroopassa. Myöskään keskipitkällä aikavälillä en näe tähän "lamaan" helpotusta. Tästä syystä luovuin tänään Uponorista. Myyntihinta oli itse asiassa hieman miinuksella, mutta kuutena vuonna maksetut osingot huomioiden kokonaisuutetaan Uponor tuotti minulle 150 euroa. Voitollinen sijoitus siis, mutta varsin kehno vuoden 2008 sijoitusten joukossa (vrt. esim. Sampo).

Tämä myynti tuo minulle hieman lisää kassaa lähiaikoina mahdollisesti tapahtuviin lisäostoihin. Kovasti tekisi mieli ostaa lisää mm. Volkkaria tai Spondaa (kts. mietteitä tästä). Katsotaan miten pitkään jaksan kyttäillä.

2014 / Q3 tilinpäätös: tasaista kehitystä

Q3 on paketissa ja lopputulos oli melko tasapaksu, vaikka välillä maailmanpolitiikka aiheuttikin heiluntaa. Salkun kokonaisarvo nousi periodin aikana 117294 euroon, joka tekee parin tonnin nousun. Ja tämäkin nousu johtuu täysin sijoitetusta lisäpääomasta. Alla Q3:sen keskeiset luvut.

•  Uusi sijoitettu pääoma 2014 Q2 aikana: 3271 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 2279 euroa (1,98 %)

• Osingot (netto): 451 euroa

• TWR-tuotto (pl. osingot): 0,38 % (vuoden alusta 6,56 %)

Uusia sijoituksia tuli käytännössä vain Nordnetin KK-sijoituksten kautta neljään eri ETF:ään (DXSU, IS3N, DX2Z, DX2J). Lisäksi vaihdoin suurimman osan kehittyvien markkinoiden ETF:istäni halvempaan versioon (DBX1 --> IS3N). Muuten mentiin pitkälti hiljaiseloa ostojen suhteen. Osinkoja tällä kvartaalilla tuli tavallista enemmän Nokian heinäkuussa maksaman reilun 300 euron osingon takia. Alla olevassa kuvassa näkyy kehitys verratuuna viime kvartaaleihin ja viime vuosiin. Positiivista on ainakin se, että salkku on uudessa ATH-lukemassa!

Allokaation osalta olen edelleen lähellä tavoiteallokaatiota sillä erotuksella, että korkosijoitukset ovat alipainossa ja osakepoiminnat vastaavalla määrällä ylipainossa. Sama suuntaus jatkunee seuraavat vuodet, joskin hankin pikkuhiljaa lisää kehittyvien markkinoiden lainoja osana ETF kk-sijoituksia.

Loppuvuosi menee näillä näkymin kyttäillessä ostopaikkoja tietyistä osakkeista ja/tai rahastoista. Viime postauksessa mainitsemieni osakkeiden lisäksi mielessä on mm. REIT-rahastot ja jossain vaiheessa lisämerkintä HCP Quantiin jos kurssit kovasti laskevat.

Pörssit laskussa - uudet ostot mielessä

Laskevat tai laskeneet kurssit ovat pitkäjänteisen sijoittajan ystävä. Viime aikoina tällainen diili on ollut huonosti tarjolla. Reilun viiden vuoden nousuputken jälkeen ainoastaan kehittyvät markkinat on tuntunut järkevältä ostokohteelta (kts. edellinen päivitys).

Nyt näyttää "lupaavasti" siltä, että ostopaikkoja olisi tiedossa. Ennen suurempaa innostumista on hyvä katsastaa kuitenkin iso kuva: Esimerkiksi kotimainen OMX25 on varsin korkealla viiden vuoden aikajänteellä katsottuna. Toisaalta jotkut osakkeet ovat halvenneet sen verran viime aikoina, että kiinnostukseni ostolaidalle on hieman herännyt. Tässä pari omaa ajatustani tällä hetkellä:

Volkswagen AG: Volkkarin osake on suurinpiirtein vuoden pohjissaan. Olen sen verran tutustunut yritykseen (kts. aiempi osto-case), että olen vakuuttunut sen olevan pitkällä aikavälillä autoteollisuuden voittajia Huyndai-Kia -konsernin lisäksi. Omistan tällä hetkellä näitä molempia autonvalmistajia. Huyndai-Kia:n osakekurssi on karannut korkeuksiin ja omat ostonikin ovat suurinpiirtein tuplanneet arvonsa. Volkkari taas on palannut hieman edullisemmaksi viime vuoden huippukursseistaan. Ajatuksena on lisätä osaketta, jos hinta putoaa vielä selkeästi alle 150 euron osakkeelta.

Sponda: Sponda on yksi OMX-H:n suosikkiyrityksiäni ja sijoituksena ollut minulle erittäin hyvä. Arvonnousun lisäksi Spondan osake on tuottanut viime vuosina vajaan viiden prosentin osinkotuottoa. Osinko on lisäksi ollut noususuunnassa vuodesta 2009 lähtien, jolloin käytiin hakemassa vauhtia pohjalta (nollaosinko ko. vuonna). Tällä hetkellä Spondaa saa pörssistä kohtuullisen lähellä kahden vuoden halvimpia hintoja. Voisin periaatteessa ostaa Spondaa lisää milloin vain mutta olen vielä malttanut mieleni. En välttämättä kuitenkaan enää pitkään...

Kysymys blogin lukijoille: Milloin palaatte ostolaidalle? Mitkä kohteet kiinnostavat?

Kehittyvät markkinat on vieläkin hyvä ostos

Joskus kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Alla olevassa kuviossa on verrattu S&P500:sta EEM-ETF:än tuottoon (iShares MSCI Emerging Markets Index). Sijoitukset, joita teen nykyään kuukausittain keskittyvät lähes pelkästään kehittyville markkinoille. Muilta osin olen jo pidemmän aikaa odotellut parempia ostotilaisuuksia. Ja odotus jatkuu, samalla kun pikkuhiljaa lisäillään historiallisesti suhteellisen alhaisesti arvostettuja kehittyviä markkinoita (P/E tällä hetkellä 13, muilla markkinoilla arvostukset korkeampia). Onneksi iShares toi hienon ja edullisen IS3N-ETF:än markkinoille, jolla hajauttaminen kehittyville markkinoille on melkein naurettavan halpaa (0,25 % pa.), kun sen yhdistää vielä maksuttomaan kuukausisijoittamiseen.
 

  Näillä mietteillä viikonloppuun tällä kertaa. Hyvää syksyn alkua kaikille lukijoille!

Alibaba, kuumat yhtiöt & markkinasykli

Kiinalainen Alibaba listautui rytinällä NYSE-pörssiin, ja siitä tuli kerralla kaikkien aikojen suurin listausanti teknologiayhtiölle. Kiinalainen markkinapaikka (ei siis verkkokauppa, sillä Alibaba ei myy itse mitään) muuttui kerralla arvokkaammaksi kuin esim. Amazon.com tai eBay. Huomionarvoista on että esimerkiksi S&P500 indeksissä on vain 9 Alibabaa arvokkaampaa yritystä.

Osakemarkkinoiden huippuja yleensä koetellaan kun listaustumisannit ovat kuumimmillaan ja sijoittajat taistelevat muodikkaiden kasvuyritysten osakkeista. Itse tunnistan Alibaban listautumisessa näitä tunnusmerkkejä, joten en lähtenyt itse mukaan. Tämä voi tietysti olla virhe, mutta joskus on hyvä olla tekemättä mitään - kärsivällisyys ja passiivisuushan ovat tunnetusti tie pitkäaikaiseen vaurastumiseen. En kuitenkaan tuomitse ketään kuka Alibabaan sijoitti, onhan kyseessä hieno tarina ja hieno yritys. Toisaalta, Siperia opettaa. Itse sijoitin aikanaan tarinaan nimeltä "Talvivaara", ja kaikki tietävät miten siinä kävi :)

Kuten sanottua, osakemarkkinoilla on jo sellaisia merkkejä havaittavissa, että vuosikausia jatkunut nousu voisi olla katkolla. Markkinahuippujen ennustaminen on vaikeaa, joten itse varaudun asiaan kasvattamalla käteiskassaa ennemmin tai myöhemmin vastaan tulevaa pidempää laskumarkkinaa varten. Tällä hetkellä käteiskassani on varsin vaatimaton, mutta pyrin panostamaan siihen lähiaikoina huomattavasti.

Kulut kuriin kehittyvien markkinoiden ETF:issä

Hetki sitten viritin ETF-kuukausisijoituksiani siten, että kehittyville osakemarkkinoille sijoittava DB X-trackersin tuote DBX1 korvautui huomattavasti edullisemmalla ja myös pienyhtiöihin sijoittavalla iSharesin IS3N ETF:llä.

Myyminen ei yleensä kuulu sijoitusfilosofiaani, sillä ajoittaminen on vaikeaa (varsinkin indeksin!), ja ostoista ja myynneistä tulee ylimääräisiä kuluja ja veroseuraamuksia. Nyt kuitenkin riittävän paljon asiaa mietittyäni myin valtaosan DBX1 ETF:istä pois ja ostin tilalle vähän isommalla summalla IS3N:ää. Näistä koituvat kulut kuittaantuvat suurinpiirtein vuoden aikana säästetyissä hallinnointipalkkioissa. Tekemästäni voitosta (n. 1300 euroa) ei mene veroa aikasempien verotuksessa odottavien tappioiden vuoksi (kiitos Nokia!).

Odottelin välissä myös pari päivää siten, että sain edellisestä rahat tilille ennen kuin ostin uutta. Tämä on tietysti pienoinen riski, jos kurssit ehtisivät nousta välillä, mutta en jaksanut asiasta huolestua. Tällä kertaa kävi niin hyvin, että ostettavan ETF:n kurssi laski hieman sen muutaman päivän välin aikana, ja nyt tein tavallaan pienen treidausvoiton.

Koska käytössäni on kaksi välittäjää (joista Nordnet on se halvempi ja enemmän käyttämäni, toinen on kivijalkapankki), niin minulle jäi vielä osa DBX1:stä Nordnetin salkkuun. Nämä jätän vielä hetkeksi odottelemaan, sillä indeksin jakauma on hieman erilainen, ja eihän sekään ole poissuljettua että DB lähtisi mukaan hintakilpaan. Mahdollisesti luovun näistäkin tulevaisuudessa ja hankin tilalle IS3N:ää.

Nordnetin neljä superrahastoa nyt merkittävissä

Superrahastot ovat vihdoin täällä! Superrahasto tarkoittaa tässä tapauksessa Nordnetin täysin kulutonta indeksirahastoa joko Suomen, Ruotsin, Norjan tai Tanskan markkinoille (kts. Nordnetin sivuilta esittely). Piensijoitajalla on nyt erittäin hyvät ja edulliset (= ilmaiset!) mahdollisuudet sijoittaa pohjoismaiden keskeisiin indekseihin, vaikkapa ajallisesti hajauttaen.

En lähde asiasta pitkällisesti kirjoittamaan, sillä olen aiemmin käsitellyt jo aihetta (kts. merkintä toukokuulta). Lisäksi parissa blogissa tästä oli jo asiaa (kts. Kinskin ja Downshiftauksen merkinnät). Huomionarvoista on lähinnä minimimerkintä (15€), maksimimerkintä (10000€) ja se, että muiden kuin suomalaisen rahaston merkinnästä tai lunastuksesta menee valuutanvaihtopalkkio 0,25%.

Tämä diili on kyllä niin hyvä, että haluan itsekin sijoittaa näihin tuotteisiin. Suomisalkku minulla on jo varsin isona osana allokaatiosta, joten kiinnostukseni kohdistuu noihin kolmeen muuhun. En kuitenkaan vielä lähde sijoittamaan näihin, vaan odotan parempaa - eli halvempaa - markkinatilannetta.

Nyt on huono aika aloittaa sijoittaminen - vai onko?

Jos olisin antamassa neuvoja sijoitusuraansa aloittelevalle henkilölle, niin kokisin tilanteen varsin hankalaksi. On monta syytä, miksi juuri nyt ei ole hyvä aika sijoittaa juuri mihinkään:

• Valtion- ja yrityslainojen korot ovat historiallisen alhaalla, etenkin länsimarkkinoilla. Lyhyestä korosta tuottoa ei siis juuri saa, ja pitkän koron (rahasto-)tuotto odotukset ovat surkeat - jopa negatiiviset, jos markkinoilla korot kääntyvät nousuun.
• Monilla osakemarkkinoilla vuoden 2009 keväästä asti koettu nousu on ollut yksi historian pisimmistä. Lisäksi jenkkipörssit tekevät jatkuvasti ATH ennätyksiä.
• Geopoliittiset riskit ja talouspakotteet uhkaavat monelta taholta.
• Pitkäaikainen murhe on lisäksi valtioiden ylivelkaantuminen. Mm. USA:n velkaantumistilanne voi nousta jossain vaiheessa aidoksi murheeksi, vaikka se viime aikoina onkin painunut unholaan.
• Ja lopuksi vielä peikkona keskuspankkielvytyksen skaalaus alaspäin USA:ssa, joka voi potentiaalisesti järkyttää monia markkinoita.

Itse asiassa olen nyt siinä tilanteessa, että minulta on viime aikoina kyselty tuttavien toimesta mm. että "kannattaisiko nyt sijoittaa osakkeeseen X" tai "olikos ne ETF:t hyviä sijoituskohteita"? Vanha sijoitusviisaus kertoo, että siinä vaiheessa osakkeet ovat ylihinnoiteltuja kun tällaisiä kyselyjä alkaa kuulua!

En ole ketään mihinkään isompiin panostuksiin lähtenytkään neuvomaan, vaan perusvinkki "kuukausisijoittaminen indeksirahastoihin tai ETF:iin" on ainoa minkä uskallaan antaa. Ja toisaalta tämänkin neuvon antaminen tuntuu hieman pahalta, sillä moni haaveilee tukevista tuotoista ja tulevien vuosien kehitys ei sitä välttämättä tarjoa. Kärsivällisyys on vaikea laji - uskoakseni uusille sijoittajille tämä saattaa olle vielä vaikeampaa, sillä markkinoiden pitkät syklit eivät ole vielä takaraivossa. Lisäksi muutama tuttuni ei ole kiinnostunut lainkaan "tylsistä" ETF-sijoituksista, vaan heitä kiinnostaa joku tietty mielenkiintoinen yritys.

Toisaalta, jos joku sijoittamisen haluaa aloittaa, mielestäni on myös hyvin vastuutonta neuvoa odottelemaan parempia aikoja. Voi olla, että tällöin mahdollisuus tuottoihin pitkällä aikavälillä jää kokonaan saamatta, kun kiinnostus (ja rahat) ohjautuvat muihin kohteisiin.

Kysymys lukijoille: Minkä vinkin sinä antaisit aloitteleville sijoittajille juuri nyt?

Päivitystä ETF kk-säästösuunnitelmaan

Viime viikolla kirjoitin Nordnetin laajennetusta ETF kk-säästämisvalikoimasta. Tarjolla on uusia ja edullisia vaihtoehtoja merkintäpalkkiottomaan (eli ilmaiseen!) kuukausisäästämiseen, joten tässä vaiheessa on myös asiallista tarkastaa omaa suunnitelmaani.

Tähän asti olen laittanut 600 euroa kuukaudessa 50/50 jaolla seuraaviin ETF:iin:

• DB X-trackers Emerging Markets Index (DBX1)
• DB X-trackers Emerging Markets Liquid Eurobond Index (DXSU)

Ensimmäinen itsestäänselvä juttu on korvata DBX1 iSharesin vastaavalla tuotteella (IS3N). Molemmissa ETF:issä sijoitetaan osingot uudelleen, mutta iSharesin ETF on ns. fyysisesti replikoitu (omistaa osakkeet oikeasti) ja se sijoittaa laajemmin kehittyville markkinoille, sisältäen myös pieniä yrityksiä. Jälkimmäinen on siis turvallisempi, monipuolisempi ja lisäksi huomattavasti halvempi (hallinnointi 0,25% pa. vs. 0,65% pa.).

Mitä DXSU:hun tulee, aion jatkaa edelleen siihen sijoittamista kuukausittain minimipanoksella, eli tällä hetkellä noin 300 eurolla joka on yhden ETF-osuuden hinta. Kehittyvien markkinoiden valtionlainojen koroista saa edelleen hyvää kuponkikorkoa (toisin kuin kehittyneiltä markkinoilta), ja kuukausisijoittaminen mahdollistaa ajallisen hajauttamisen.

Näiden lisäksi otan kk-säästöihini mukaan kaksi uutta ETF:ää: frontier-markkinoille sijoittavan ETF:än (DX2Z) sekä eurooppalaisiin pienyhtiöihin sijoittavan ETF:än (DX2J). Frontier-markkinoita minulla on jo salkussa aiemmin juuri DX2Z:n muodossa (kts. aiempia ajatuksia) ja kk-säästämisen avulla voin lisätä omistuksiani siinä pikkuhiljaa. Eurooppalaiset pienyhtiöt taas puuttuvat salkustani tyystin, joten otan ne mukaan tässä vaiheessa kk-säästöohjelmaani pienellä summalla. Ajallisen hajautuksen avulla voin välttyä ottamasta kantaa markkinatilanteeseen. Isoa könttäsumma en tällä hetkellä haluaisi nimittäin mihinkään osakelajiin laittaa.

Uusi kuukausittainen säästösumma tulee olemaan 700 euroa/kk, ja kokonaisuudessaan säästösuunnitelma näyttää tältä:

• DB X-trackers Emerging Markets Liquid Eurobond Index (DXSU) (50%)
• iShares Core MSCI Emerging Markets (IS3N) (30%)
• DB X-trackers S&P Select Frontier (DX2Z) (10%)
• DB X-trackers MCSI Europe Small Cap Index (DX2J) (10%)
 

Tämän kuukausäästämisen "allokaation" avulla saan täysin automatisoitua kehittyvien markkinoiden sijoitukset salkkuuni kolmella ETF:llä (DXSU, IS3N & DX2Z). Kehittyvät markkinat ovat tunnettuja rankasta volatiliteetistään, joten tällainen leppoisa kuukausisijoittaminen tuo sopivaa mielenrauhaa asian suhteen.

Nordnetin kk-säästämiseen uusia ETF-vaihtoehtoja

Vain hetki sitten kirjoitin Seligsonin uusista rahastoista, niin nyt jos saatiin kustannustietoiselle piensijoittajalla lisää hyviä uutisia. Norndet kertoi laajentavansa ilmaisen ETF-kuukausisäästämisen valikoimaansa uusilla tuotteilla mm. Japaniin, Frontier-markkinoille ja Lontoon pörssiin. Koko valikoima, johon sisältyy iShares:in ja DB X-trackers -tuotteita, löytyy Nordnetin sivuilta.

Näistä uutuuksista itseäni kiinnostavat erityisesti osinkoja uudelleensijoittavat, ns. kasvu-osuudet, joiden avulla vältyn veroseuraamuksilta ja pääsen nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä ajan yli. Tavallaan Nordnetin kk-sijoittaminen tarjoaa täydelliset työkalut kustannustehokkaseen ja pitkäjänteiseen sijoittamiseen: ilmaiset merkinnät ja täten helpon ajallisen hajauttamisen, sekä kelvollisen valikoiman ETF:ien kasvuosuuksia.

Uusista vaihtoehdoista itseäni kiinnostaa ainakin seuraavat:

• iShares:in "core" -sarjan superedulliset ETF:ät kaikkein suosituimpiin indekseihin. Esim. core-ETF S&P500:ssa maksaa 0,07% vuodessa. Se on jo oikeasti edullista! :)
• DB X-trackers Select Frontier (DX2Z). Tätä frontier-markkinoihin hajauttavaa ETF:ää minulla on jo salkussa ihan mukava (ja mukavasti tuottanut) potti, mutta saatan ottaa tämän kk-sijoituksen osaksi.
• DB X-trackers MSCI Europe Small Cap index (DX2J).  Tässä hallinnointipalkkio 0,4%. Salkustani puuttuvat eurooppalaiset pienyhtiöt kokonaan, ja tässä olisi hyvä kustannustehokas vaihtoehto.
• Myös korkopuolelle oli tullut uusia ETF:iä, mutta juuri nyt korkosijoittaminen ei ole kovin houkuttelevaa, ja minulla on jo tällä hetkellä kehittyvien markkinoiden valtionlainat kk-sijoituksissa menossa (DXSU).

Kokonaisuudessaan valikoiman laajentuminen on hieno juttu ja antaa itsellenikin uusia sijoitusmahdollisuuksia. Kirjoittelen lähiaikoina, mitä tuotteita tulen lisäämään kuukausijoituksiin.

Seligsonilta uusia mielenkiintoisia rahastovaihtoehtoja

Seligsonin viimeisimmässä neljännesvuosikatsauksessa kerrottiin uusista rahastovaihtoehdoista, joita tulee tarjolle Seligsonin asiakkaille. Seligson tuo tarjolle viisi muiden yhtiöiden hallinnoimaa rahastoa, jotka paikkaavat aiemman valikoiman aukkoja.

Uudet rahastot ovat:

• DFA European Small Companies (eurooppalaiset pienyhtiöt)
• DFA US Small Companies (jenkkilän pienyhtiöt)
• DFA Emerging Markets Value (Seligsonin nykyinen kehittyviem markkinoiden rahasto, joka tulee tarjolle suoraan)
• Splitan Aktiefond Sverige (ruotsalaiset yhtiöt)
• Splitan Aktiefond Stabil (ruotsalaiset vakaat yhtiöt)

Erityisesti vähäkuluisista, passiivisisesti hallinnoiduista pienyhtiörahastoista on tullut Seligsonille kyselyjä, ja näihin kaksi ensin mainittua tuovat hyviä uusia vaihtoehtoja. Nämä kiinnostavat myös itseäni, sillä salkkuni koostuu lähinnä suuristä yhtiöistä tai niihin sijoittavista ETF:istä. Tilanne lienee sama varsin monella.

Tsekkasin DFA:n eli Dimensional Fund Advisorsin sivuilta, että European Small Companies rahaston hallinnointipalkkio on 0,68% vuodessa ja US Small Companies -rahaston 0,45 %. Molemmat rahastot ovat laajasti hajautettuja ja passiivisesti hallinnoituja. Nämä eivät kuitenkaan ole mitään indeksirahastoja vaan valittu Faman ja Frenchin tutkimustyöhön perustuvien osakemarkkinoiden ylituottoilmiöiden pohjalta (yhtiökoko, arvo-osakkeet jne). DFA:n sivuilta löytyy lisää tarinaa ko. sijoitusfilosofiasta.

Pidän Seligsonin tavasta tuoda piensijoittajien saataville edullisia rahastoja. Nämäkin DFA:n rahastot ovat normaalisti saatavilla insitutionaalisille sijoittajille tai erittäin suurella minimimerkinnällä. Seligsonkaan ei pysty näitä täysin ilmaiseksi tarjoamaan, vaan lanseeraa vuotuisen välityspalkkiosysteemin, jossa minimiveloitus on 100 euroa tai 0,5%, tai alle summan kasvaessa. 100 euroa on varsin paljon, joten ihan pikkusummilla näihin ei kannata lähteä sijoittamaan. 10000 euroa lienee hyvä summa, jolloin vuotuisiin merkintöihin menisi n. 1%.

Palvelun ja merkintähintojen yksityiskohdat eivät kuitenkaan tätä kirjoittaessa ole täysin tiedossa (mm. palkkionpalautuksia luvattiin palauttaa rahastojen ostajille, jolloin kaikki merkinnät eivät olisi yllä esitetyn hintaisia) eikä Seligsoninkaan nettisivuilta vielä tietoa löydy. Se on kuitenkin luvattu Seligsonin katsauksessa että loppuvuoden 2014 merkinnät näihin rahastoihin ovat ilmaisia! Eli jos nämä rahastot kiinnostavat, niin loppuvuodesta on hyvää aikaa merkitä.

Kuten sanottua, itse olen kiinnostunut erityisesti noista pienyhtiörahastoista. Koska salkussani on jo jenkkiläisiin pienyhtiöihin sijoittavaa ETF:ää (IJS) yli 10000 euron edestä, niin käytännössä kiinostava rahasto minulle on DFA European Small Companies. Jos markkina- ja kassatilanne on suotuisa, saatan merkitä sitä jossain vaiheessa loppuvuotta.

Kesällä luettua: Zombitalous ja Hajauta tai hajoa

Kesäloma on siitä mukava, että silloin vapautuu aikaa monelle mielekkäälle tekemisellä mihin muuten ei ole niin hyvin aikaa. Itselleni tämä merkitsee mm. kirjojen lukemista. Tänä kesänä luin jo aiemmin Erilainen ote omaan talouteen kirjan ja nyt sitten tuli luettua Zombitalous sekä Oksaharjun Hajauta tai Hajoa.

Ei huolta - en ole niin kajahtanut talousintoilija, että nämä olisivat ainoat lukemani kirjat! :) Tänne blogiin kuitenkin raportoin vain näistä, sillä muu lukemisto menisi blogin fokuksen ulkopuolelle.

Zombitalous

Zombitalous ottaa mukavan lähtökulman taloustieteelliseen keskusteluun. Siinä käytetään zombi-metaforaa taloustieteen teorioista, jotka aina nousevat haudoistaan ja terrorisoivat ihmiskuntaa - siitä huolimatta että ne on moneen kertaan todettu toimimattomiksi.

Tässä on tietysti hieman provosointia mukana, sillä kohteena olevat teoriat ovat ns. uusliberalistisen koulukunnan perustuksia: tehokkaat markkinat, yksityistämisen ylivertaisuus, varallisuuden valumavaikutus ja niin edelleen.

Kirja on todellista raskaan sarjan luettavaa ja käy hyvin tarkkaan läpi taloustieteiden historiaa ja eri teorioiden toimivuutta käytännössä. Perusteellisuus on tietysti suotavaa kun kritiikkiä esitetään. Vaihtoehtojakin on tarjolla ja usein ne ovat akselilla "pohjoismainen sosiaalidemokratia" tai Keynesläisyys.

Voin suositella kirjaa niille, ketkä ovat kiinnostuneita taloustieteistä tai kapitalismikritiikistä yleensä. Itse nautin lukemastani, vaikka välillä uni tuli silmään varsin nopeasti, zombiteorioiden hitaan läpikäynnin ohessa :)

Hajauta tai hajoa

Jukka Oksaharjun tuoreempi kirja oli pääosin miellyttävää luettavaa - ja monelta osin oman osta ja pidä -filosofiani kanssa saman suuntaista. Pääviesti kehottaa ostamaan harvoja laatufirmoja ja lisäämään omistuksiaan niissä aina kun markkinoilla tulee laskusuhdanne (oma osakepoimintani on varsinkin viime aikoina ollut tämän suuntasta). Oksaharju elää kuten opettaa ja on keskittänyt omistuksensa tiettyihin firmoihin, joista hän usein blogissaan ja myös tässä kirjassa kertoo (mm. Nordea, The Coca Cola company).

Kirjassa kerrotaan, miten hajauttaminen (mm. maantieteellinen, yritysstrategiakohtainen, velkaisuuteen liittyvä jne) onnistuu suhteellisen pienelläkin valikoimalla laatuyritysten osakkeita. Tämä onkin hyödyllistä tietoa niille, jotka kyseisen strategian valitsevat. Lisäksi yrityksen aitoa tuloksentekokykyä ja osingonmaksua painotetaan pörssikurssia tärkeämpinä asioina, mikä on pitkäjänteiselle sijoittajalle varsin tärkeä pointti.

Välillä kirja tuntuu toisaalta hyvin ehdottomalta ja yksioikoiselta. Kirjassa todetaan julistuksenomaisesti mitä sijottajan pitää minkäkin asian suhteen tehdä.  Kirjan lopussa luetellaan lista laatuyhtiöistä, joten jokainen voi seurata onko näistä yrityksistä koottu salkku parempi kuin vaikkapa indeksin kehitys. Mieleen tulee, että jos asia on näin helppo, niin silloinhan markkinoilla on varmasti rahastoja, jotka pystyvät strategian toteuttamaan vuosikymmen toisensa jälkeen? :) No onhan Berkshire Hathaway olemassa, mutta tästäkin asiasta voidaan toisaalta olla montaa mieltä (onko BH suursijoittaja jolla on suursijoittajan edut jne).

Kirjasta jää lopuksi hieman ristiriitainen olo. Kirjassa ohjeistetaan ostamaan laatufirmoja ja myös kerrotaan miten nämä tunnistetaan, ja miten salkku kootaan tältä pohjalta. Kirjassa myös mainitaan, että muutamia laatufirmoja sisältävän keskitetyn salkun omistaja voi saada ylituottoa - mutta tähän ei kuitenkaan ole takeita. Sanoisin, että näin asia on minkä tahansa keskitetyn salkun osalta. Indeksistä poiketaan hyvässä tai pahassa jos selkeitä valintoja tehdään. Pidin itse asiassa Oksaharjun ensimmäisestä kirjasta enemmän sekä sisällön että kirjoitustyylin suhteen.

Suomalaiset eivät osaa vaurastua

Suomalaisen kansankapitalismin puute on monelle tuttu keskustelu. Suomalaiset vierastavat arvopaperisijoittamista ja toisaalta valtiovalta sääntelyllään ja verotuksellaan lyö kapuloita rattaisiin. Valitettavan usein tämä näkyy (myös omassa tuttavapiirissäni) elämäntyylissä, johon sisältyy asuntolaina + kädestä suuhun kulutus. Tämä johtaa siihen, että edes keskiluokkaiset suomalaiset eivät osaa tai kykene vaurastumaan pitkällä aikavälillä.

Tähän asiaan liittyen luin tänään lehdestä S-Pankin päästrategin Vesa Engdahlin haastattelun. Pääviesti oli, että suomea uhkaa asuntokupla, joka johtuu osin siitä että kansakuntamme varallisuus laitetaan pääosin edelleenkin seiniin, eikä esimerkiksi osakkeisiin, kuten länsinaapurissa.

Lukemat ovat masentavat:

• Suomessa 300 miljardia varallisuudesta on kiinteistöissä
• 160 miljardia on finanssivarallisuudessa
• Finanssivarallisuudesta 80 miljardia (eli puolet) sijaitsee pankkitileillä

Tiesin, että tilanne on huono, mutta lukemat silti yllättivät. Suomalaisten rahat ovat asunnoissa ja tileillä, ja pieni osa arvopapereissa, joista pitkällä aikavälillä tulisi selvästi parhaat tuotot.

Jokainen taloudelliset realiteetit ja sijoitusmaailmaa tunteva voi heti todeta keinot tilanteen korjaamiseksi. Henkilökohtaisesti epäsuhta sijoittamisen vs. rahojen tilillä makuuttamisen välillä on helposti toteutettavissa (vaikkapa kuukausisijoitukset indeksirahastoihin). Makrotalousmielessä valtion osakkeenomistusta rokottava verotuspolitiikka olisi myös korjattavissa, jos poliittista tahtoa löytyy (esim. pienosinkojen verovapaus alkajaisiksi).

Omalta osaltani en voi muuta tehdä kuin pitää keskustelua yllä tämän blogin kautta ja omassa lähipiirissäni. Aina se ei ole helppoa (kts. merkintä tammikuisesta "haastattelusta" asiaan liittyen). Lisäksi voin tietysti äänestää poliitikkoja, jotka ovat suosiollisia kansankapitalismille. Tämäkään ei ole osoittautunut helpoksi, sillä lupaukset mm. pienosinkojen verovapaudesta on syöty pariin kertaan.

Näillä mietteillä kesää eteenpäin! Sijoitellaan, ja kannustetaan muitakin sijoittamaan :)

2014 / Q2 tilinpäätös

Toinen kvartaali on ohi ja vuosi 2014 puolivälissä. Siinä missä edellisellä kvartaalilla salkku pieneni reiluhkon kokoisten myyntien takia, sain nyt käännettyä salkun kokonaispääoman all-time-high-lukemiin! Q2/2014 lopussa salkun kokonaispääoma oli 115 015 euroa.

Tässä heti kärkeen salkun kehityksen avainluvut: 

•  Uusi sijoitettu pääoma 2014 Q2 aikana: 6345 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 11280 euroa (10,87 %)

• Osingot (netto): 937 euroa

• TWR-tuotto (pl. osingot): 4,59 % (vuoden alusta 6,16 %)

Kvartaalin aikana tapahtui kaksi isompaa ostoa, eli HCP Quantin merkintä 5000 eurolla sekä 2000 euron merkintä Seligson Russian Prosperityyn. Molemmat edustavat uutta allokaatiopäätöstäni sisällyttää 10% aktiivisia, tarkaan valittuja rahastoja salkkuuni. Jälkimmäisessä ajoitus osui kohtalaisen hyvin kohdalleen ja se on jo reilusti voitolla. HCP Quant alkoi pyöriä tänään, ja seuraan mielenkiinnolla miten uusi rahasto pelittää.

Muita ostoksia kvartaalin aikana olivat jatkuvat kk-sijoitukset DBX1 ja DXSU ETF:iin Nordnetin kautta. Tein myös yhden myynnin, kun luovuin osakeannin julistaneesta Deutsche Bankista.

Alla olevasta kuviosta näkyy sijoitusten kehitys vuosittain alkaen 2008 tähän kvartaaliin asti (kuluneen vuoden kvartaalit tarkemmin eriteltynä). Kuviosta näkyy, että pienen notkahduksen jälkeen salkku päätti taas all-time-high -lukemiin. Olen kehitykseen varsin tyytyväinen, mutta samalla hieman epäileväinen sen suhteen, voiko nousu enää jatkua yhtä voimakkaana.

Alla olevasta toisesta kuviosta selviää tämänhetkinen salkun allokaatio. Korkosijoitukset ovat edelleenkin alipainossa (3 % vs. tavoiteallokaation 20 %) ja samalla osakepoiminnat ovat ylipainossa (42 % vs. 20 %:in tavoite). Muutoin salkun jakauma vastaa tämänhetkistä tavoiteallokaatiota varsin hyvin.

Loppuvuoden markkinanäkymät ovat kaksijakoiset. Euroopan ja muun maailman elpyminen finanssikriisistä jatkunee hitaaseen tahtiin. Toisaalta elpymistä on leivottu mukaan kursseihin jo merkittävässä määrin, joten osakkeiden nousuputki ei ole mikään takuuvarma juttu. Toisaalta muutkaan sijoitukset eivät houkuttele, joten oma ratkaisuni on olla tekemättä juuri mitään, eli "laiskan sijoittajan" perusmeiningillä jatketaan.

Mukavaa ja toivottavasti aurinkoista heinäkuuta kaikille lukijoille!

Luettua: Erilainen ote omaan talouteen

Kesäloman alettua sain viimein luettua Pasi Havian, Ville Lappalaisen ja Antti Rinta-Lopin kirjan "Erilainen ote omaan talouteen: Vapaus, onni ja hyvä elämä". Ensimmäinen kirjoittaja tunnetaan blogista "Kohti taloudellista riippumattomuutta" ja jälkimmäinen kirjoittaja talous- ja elämänhallintablogista "Saituri". Molemmat blogit ovat suosittuja ja niissä on selvä, monelle säästäjälle ja sijoittajalle hyödyllinen sanoma. Tästä syystä itselläni oli varsin positiiviset odotukset kirjaa kohtaan.

Kirja oli hyvin helppolukuinen ja luin sen kahdella istumalla. Kirjan perusviesti on se, että onnelliseen, taloudellisesti riippumattomaan elämään tarvittava rahasumma on yllättävän pieni ja kaikkien tavallisten palkanaajien ulottuvilla. Tämä vaatii omien arvojen kriittistä tutkiskelua, kulutustottumusten järkevöittämistä ja fiksua - useinmiten indeksipohjaista sijoittamista. Asia oli itselleni pitkälti tuttua, mutta se oli sen verran tärkeää ja hyvin perusteltua, että nautin lukukokemuksesta. Aion itse asiassa suositella kirjaa luettavaksi vaimolleni sekä muutamalle kaverilleni - he todennäköisesti hyötyvät kirjan suosituksista vielä itseäni enemmän.

Mistä pidin:

Kirjassa oleva ylenmääräisen kulutuseetoksen kritisointi oli miellyttävää. Omaisuus jota haalimme, liittyy usein "normaaliksi" koettuun kulutukseen tai statuksen tavoitteluun omassa sosiaalisessa piirissämme. Kun asioita miettii syvällisemmin, selviää että vähemmälläkin pärjää, ilman että oma onnellisuus siitä kärsii. Itse asiassa homma voi mennä päin vastoin - kun lopetamme stressaamisen siitä, että onko meillä yhtä hieno auto tai telkkari kuin naapurilla, voimme tehdä edullisempia, ekologisempia ja käyttöarvoltaan yhtä hyviä hankintoja. Näillä keinoilla talouden menopuoli saadaan usein paremmalle tolalle.

Olen itse ollut aina samoilla linjoilla - vastustan liiallista tavaroiden ostamista ja niiden säilyttämistä lähes käyttämättöminä asunnon nurkissa. Monella ihmisellä on tällä saralla petrattavaa, ja kirjan vinkkejä noudattaen ja niistä toivottavasti inspiroituen on mahdollista vähentää omaa turhaa kulutustaan.

Lisäksi pidin erittäin hyvin perustelluista, kenelle tahansa sopivista sijoitusvinkeistä (koska Pasi Havia oli mukana kirjoitustiimissä, en vähempää odottanutkaan). Automatisoitu kuukausisijoittaminen indeksirahastoihin on erittäin helppo toteuttaa, mutta useimmille ihmisille asia pitää perustella rautalangasta. Tämän kirjan lukeminen onnistuu asian perustelemaan ja toivottavasti synnyttää myös vahvan motivaation tähän pitkällä aikajänteellä. Muutenkin kirjan promotoima "laiskan sijoittajan" tyyli miellyttää, sattuneesta syystä :)

Mikä jäi mietityttämään:

Kirjan alkuosan konsumerismi-kritiikki ulottuu myös ei-kovin-yllättäen suomalaisten perisyntiin eli jättilainoihin, jotka sitovat oravanpyörään kymmeniksi vuosiksi. Tästä syystä kirjassa varoitellaan asuntolainan ottamisesta omaan asuntoon ja leveästä asumisesta muutenkin. Olen samaa mieltä pääkohdista, mutta muuten tasapainoisessa kirjassa tässä kappaleessa mennään mielestäni vähän yli.

Kirjoittajan (kirjoittajien?) asennoituminen asumiseen on viehättävän markkinaliberaali - ja samalla kovin naiivi ja teoreettinen. Kirjoittajan mukaan ainut järkisyy asunnon valinnalle on työpaikan läheinen sijainti, jolloin auton omistaminen ei ole tarpeellista. Omassa asumisessani olen huomannut, että arvostan asunnolta myös muita ominaisuuksia kuin työpaikan lähenen sijainti. Itse asiassa minulle asuminen luonnon keskellä isossa omakotitalossa (joka on siis tämän hetkinen tilanteemme) tuo vapautta, tilaa ja rauhaa itselleni ja perheelleni. Eikä kyse ole siis mistään status-syistä vaan ihan elämisen laadusta: (välillä meluisat) harrastukset, ulkona luonnossa ja pihalla oleilu, grillaus, jne: nämä asiat tekevät minut onnelliseksi ja ovat arvojeni mukaisia. Nämä onnistuvat itselläni käytännössä vain omistusasunnossa, sillä vastaavat kriteerit täyttäviä vuokra-asuntoja ei ole saatavilla, ainakaan kovin järkevään hintaan. Itselläni onneksi myös työmatka sattuu olemaan lisäksi pyöräilymatkan päässä, joten tämäkin kriteeri täyttyy.

Tietysti jos tämä "suomalainen unelma" rahoitetaan valtavalla pankkilainalla, niin ei sekään ole järkevää. Oma tilanteeni on parempi - asuntolainaa hyvin pienellä korolla 20% asunnon arvosta, ja samaan aikaan sijoitusomaisuutta reilut satatuhatta euroa. Jos olisin yhtä ehdoton kuin kirjassa suositellaan, niin asuisin vuokralla sijainnissa ja asunnossa, joka ei täyttäisi tarpeitani. En täten koe että ultrarationaalisuus ja asuntolainojen välttely on paras tie. Mielestäni paras tie on omien valintojen tiedostava toteuttaminen ja taloudellisesti järkevät päätökset siten, että vaurastuminen on mahdollista pitkällä aikavälillä. Tähän ei todellakaan sisälly jättilainaa, mutta ei välttämättä sitäkään, että asutaan pienessä, mahdollisimman edullisessa asunnossa työpaikan vieressä; näkemys kuulostaa muutenkin kovasti vuokralla asuvan, uraa tekevän sinkkumiehen kirjoitukselta :) Taloudellisen kokonaistilanteen hahmottaminen ja järkevä rahankäyttö sallii mielestäni helposti oman asuntolainan pitämisen - varsinkin näin "nollakorkojen" aikana. Sanottakoon tähän vielä, että kyllä kirjassa mainitaan parilla lauseella kappaleen lopussa, että omistusasuminen on pitkässä juoksussa järkevää verrattuna vuokralla olemiseen. Kappaleen luettuani voin kuitenkin kuvitella, että lukijalle saattoi jäädä hämmentynyt olo, että mitähän asumisen suhteen pitäisi tehdä.

Kuten sanottua, kokonaisuudessaan kirja oli varsin mainio opus henkilökohtaiseen taloudenhallitaan ja vaurastumiseen. Laitan sen eteenpäin välittömästi, sillä se tekee taloudellisesti hyvää lähipiirilleni, jos viesti menee perille. Suosittelen lukemista melkein kenelle tahansa, erityisesti aloitteleville sijoittajille.

Seuraavaksi kesän lukulistalla on Oksaharjun uusin kirja ja talousteoriakriittinen "Zombitalous". Näistä juttua lähiviikkoina.

Osto: HCP Quant

Kuten aiemmin suunnittelin, ostin minimimerkintäsummalla (5000 e) HCP Quant -rahastoa. Rahasto on auki sijoituksille vuosineljänneksittäin, ja tämän vuoden kesäkuun lopussa otetaan ensimmäiset uudet sijoitukset mukaan. Sijoitusblogosfäärissä rahasto on varsin puhuttu tapaus, sillä tämän uuden rahaston salkunhoitajana aloittaa "Kohti taloudellista riippumattomuutta" -blogista tuttu Pasi Havia.

HCP Quant -rahasto perustuu Havian kehittämään kvantitatiiviseen osakepoimintastrategiaan (kts. keskustelua esim KTR-blogin merkinnästä). Strategian track-record on tähän mennessä todella hyvä, sillä mm. viimeisen tuottotarkastelun perusteella strategia olisi päihittänyt lähes kaikki globaalit rahastot! Mielestäni tämä on todella kova juttu Suomesta käsin kehitetyllä strategialla - vaikka tietysti pitää muistaa että mennyt tuotto ei ole tae tulevaisuudesta. Lisäksi tämä tuottohistoria kuvaa finanssikriisin jälkeistä aikaa (loppuvuodesta 2011 lähtien), joten pidemmän aikavälin suorituskyky jää vielä nähtäväksi.

HCP Quantin sijoittajaesityksessä luonnehditaan sen olevan "Globaali small ja mid-cap osakkeisiin sijoittava erikoissijoitusrahasto". Omasta salkustani tämä omaisuusluokka puuttuu melkein kokonaan (pl. IJS ETF, jonka kohteena on USA:n small cap), joten tämä sijoitus täydentää mukavasti omaa portfoliotani.

HCP Quant käyttää kvantitatiivisia menetelmiä, ja pyrkii löytämään aliarvostettuja (=arvo-osakkeita) pien- ja keskisuurista yhtiöistä globaalisti. Sijoituskohteita vaihdetaan tiettyihin kvantitatiivisiin kriteereihin perustuen (esim. tilinpäätösten tunnusluvut jne.) Keskittymällä kylmästi näihin kriteereihin, pyritään minimoimaan inhimillisestä ajattelusta ja "spekuloinnista" kumpuavat virheet. Rahasto on myös aidosti aktiivinen (sijoituskohteita vain muutamia kymmeniä kerrallaan), joten sillä on mahdollisuus poiketa merkittävästi markkinatuotosta - toivottavasti jatkossakin positiivisessa mielessä. Juoksevat kulut ovat 1,15% ja tuottosidonnainen palkkio 10% ylituotosta vuosineljänneksittäin veloitettuna. Merkintä ja lunastuspalkkiot ovat 0%.

Rahastolla on sen verran mielenkiintoinen ja omasta sijoittamisestani eroava idea, että lähden mukaan ilomielin. Lisäksi olen seurannut KTR-blogia alusta asti (oma viisivuotinen blogini sai myös osin alkunsa KTR:n inspiroimana), joten haluan olla nostalgiasyistä mukana  "samassa veneessä".

Joten Pasi, jos luet tätä, niin pidäthän hyvää huolta rahoistani :)

Myynti: Deutsche Bank

Myin tänään Deutsche Bankin osakkeet, sekä arvo-osuustililleni tulleet merkintäoikeudet. Myynti tapahtui pääomantarpeesta, sekä pettymyksestä Deutsche Bankin suoriutumiseen.

Ostin Deutsche Bankia noin kaksi vuotta sitten (kts. merkintä) melko suurin odotuksin. Ajatuksissa oli hyötyä eurokriisin runtelemasta suurpankista, ja sijoitus oli ns. turnaround-veikkaus. Sittemmin kurssi välillä kävi korkeammalla, mutta viime aikoina kurssi on palautunut lähelle kahden vuoden takaisia lukemia. Lisäksi DB julkaisi juuri osakeannin lisäpääoman keräämiseksi, joka kertoo osaltaan huonosta tilanteesta. Odottamaani käännettä ei siis tapahtunut, vaan DB:n alisuoriutuminen jatkuu.

Myin siis sekä DB:n osakkeet että merkintäoikeudet - yhteensä reilun kahden tuhannen euron edestä. Jäin tästä sijoituksesta suurinpiirtein nollille. Toki pienet osingot tuli kuitattua parin vuoden aikana.

Mihin rahaa sitten tarvitaan? Edellisessä merkinnässä tämän paljastikin. Eli aion tehdä sijoituksen tässä kuussa HCP Quant -rahastoon, joka avautuu nyt ensimmäisen kerran sijoituksille. Minimimerkintä on 5000 euroa, ja tästä osan sain siis myymällä DB:t. Uskon, että HCP Quantin pien- ja keskisuuriin yrityksiin keskittyvä strategia voi kepittää Deutsche Bankin rajalliset kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa. Tämän tietysti vain aika näyttää. Kirjoittelen vielä erillisen merkinnän odotuksistani HCP Quantille, kunhan saan merkinnän tehtyä.

Pörssinousu jatkuu - sijoituspäätökset vaikeutuvat

Nordnetin blogissa Oksaharju kirjoitti nykyisen pörssinousun (jenkeissä) yltävän kohta pisimmäksi nousuksi sitten 1930-luvun.

Mitä tästä voisi ajatella? Itse en ole ollut isommilla ostoksilla vähään aikaan, lukuunottamatta ETF-kuukausisijoituksia kehittyville markkinoille, sekä kohtuullisen hyvin ajoitettua Seligson Russian Prosperity -rahaston ostoa huhtikuussa.

Oma ratkaisuni on yhä pidättäytyä isommista ostoista, mutta pitää kuukausisijoituksen (600 e) rullaamassa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ja lainoihin.

Hankalampi tapaus on sitten HCP Quant-rahasto, joka ottaa sijoituksia vastaan tässä kuussa. Tavallaan tekisin mielelläni ensisijoituksen HCP Quant:iin siinä vaiheessa kun markkinat eivät ole historiallisen mittaisessa nousuputkessa. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä 5000 euron sijoitus tässä kuussa, ja toinen vastaava sitten, jos rahaston arvo laskee esim. 20%. En ole vielä päättänyt strategiaani tämän suhteen.

Kesälomat ja -säät myös lähestyvät mukavasti, joten sijoitusasiat on hyvä unohtaa välillä. Itse asiassa viime aikoina en ole liiemmin markkinoita seuraillut. HCP Quant-ratkaisu minun pitää kuitenkin tehdä tässä lähiviikkoina, joten sen suhteen mietintämyssy on päässä.

Superrahastot tulevat - oletko valmis?

Tässä vaiheessa moni on varmaan huomannut, että Nordnet on lanseerannut "Superrahaston", eli täysin kuluttoman OMXH25:ta seurailevan indeksirahaston. Mikä parasta, rahaston on siis oikeasti kaikilta kuluiltaan ilmainen, eikä vain päältäpäin katsoen. Tässä pari otetta rahaston FAQ:sta Nordnetin sivuilta (kts. koko sivu täältä):

"Mihin Superrahasto sijoittaa?

 Nordnet Superrahasto Suomi on indeksirahasto, joka pyrkii jäljittelemään OMXH25-osakeindeksin, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen, kehitystä mahdollisimman tarkasti. Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa osakkeisiin ja muihin jälkimarkkinakelpoisiin osakepohjaisiin arvopapereihin. Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.

Miksi Nordnet lanseeraa kuluttoman rahaston?

Asiakkaamme ovat jo pitkään toivoneet kulutonta rahastoa. Uskomme asiakkaiden Superrahastoon sijoittamisen jälkeen kiinnostuvan myös muista rahastoista ja osakkeista.

Eikö Superrahasto ole vain markkinointikeino?

Kyllä, tämä on markkinointikeino, sillä emme tienaa rahastolla. Toivomme, että Superrahaston myötä mahdollisimman moni aloittaa säästämisen myös muihin tarjoamiimme tuotteisiin. 

Pysyykö Superrahasto aina kuluttomana?

Superrahasto on pysyvä tuote, eikä kulutonta jaksoa ole rajattu. 

Onko Superrahasto todella täysin kuluton?

Superrahasto on täysin kuluton. Nordnet kattaa kaikki rahaston kulut, eli rahastossa ei ole merkintä- tai lunastuspalkkiota eikä vuosittaista hallinnointipalkkiota. Nordnet kattaa myös rahaston kaupankäynnistä syntyvät kulut."


Uskottava se siis on, Nordnet lanseerasi täysin kuluttoman indeksirahaston! Tämä on hieno kädenojennus piensijoittajille, kuten jo Nordnetin aiemmin lanseeraama maksuton kk-sijoittaminen ETF:iin. Piensijoittajan näkökulmasta markkinoilla on vireillä erittäin positiivista kilpailua, jota on pitkään alalle kaivattu. Ja kuten Nordnet:kin sanoo, kilpailusta ja markkinoinnistahan tässä on kyse, sillä rahaston sijoittajaksi pääsevät vain Nordnetin asiakkaat (vaikkakaan "asiakkuus" ei sinänsä maksa mitään). Blogosfäärissä on kommentoitu aivan oikein, että ilmaisia lounaita ei ole ja markkinointikustannukset on pakko tienata muualta - eli Nordnetin asiakkailta. Tämä ei kuitenkaan muuta tuotelanseerauksen merkittävyyttä sinällään, ja laajemminkin rahastokilpailun herättäjänä.

Kun kuulin OMXH25 Superrahastosta, ajattelin tämän jäävän yksittäiseksi sisäänheittotuotteeksi, vähän samaan tyyliin kuin Deutsche Bankin hallinnointipalkkioton Eurooppa-ETF (DXET). Nordnet yllätti kuitenkin uudestaan kertoessaan (Facebook-sivuillaan) että saman konsernin sisällä lanseerattavat kuluttomat "Superfonden Danmark" ja "Superfondet Norge". Eli kuluttomasta indeksisijoittamisesta pääsee jatkossa nauttimaan myös Norjan ja Tanskan markkinoilla!

Itse en vielä lähde näitä rahastoja ostamaan, sillä juuri nyt markkinatilanne ei ole mielestäni paras mahdollinen. Uskoisin, että jossain vaiheessa kuitenkin ostan jotakin näistä, ellen jopa kaikkia. Sen verran hyvä diili on tarjolla.

Sijoittamisen tunnetut lainalaisuudet - ja vaikeudet niiden noudattamisessa

Martin Paasi kirjoitti tänään Nordnetin blogissa perusasioista, joista jokaisen sijoittajan on hyvä olla tietoinen ja useimmat ovatkin. Nämä asiat on kuitenkin hyvä palautella itse kunkin mieleen aika ajoin, joten tässä referaattia:

• Korkeampi riski, korkeampi tuotto. Pitkä sijoitusaika minimoi korkean riskin haittoja.
• Pienyritysten osakkeet tuottavat suuryrityksiä paremmin.
• Arvosijoittaminen tuottaa paremmin kuin kasvusijoittaminen.
• Kehittyvät markkinat tarjoavat korkeampaa riskiä, eli myös korkeampaa tuottoa.
• Indekseihin sijoittaminen / passiivinen sijoitustyyli voittaa keskimäärin aktiivisen tyylin.

Näille seikoille löytyy erittäin runsaasti sekä akateemista että käytännön todistusaineistoa. Silti monet sijoittajat eivät onnistu saamaan edes markkinoiden keskimääräistä tuottoa. Tämä johtuu liiallisista ostoista ja myynneistä aiheutuvista kuluista ja veroseuraamuksista, hermoilun takia väärin ajoitetuista myynneistä, sekä turhasta kaupankäynnistä ja spekuloinista muutenkin.

Vaikka itsekin tiedän edellämainitut asiat, niin sorrun silloin tällöin virheisiin, jotka jälkikäteen vaikuttavat itsestäänselvästi hölmöiltä ratkaisuilta. Itse asiassa jos voisin palata ajassa taaksepäin vuoteen 2008 jolloin sijoittamisen aloitin, tekisin monet asiat toisin.

Miksi sijoittaminen on sitten niin vaikeaa?

Ihminen on irrationaalinen, tunneperäinen olento, joka tekee usein päätöksiään tältä pohjalta. Tämä on tutkimusten mukaan ollut (ja on) tärkeää evoluution ja ihmislajin säilymisen kannalta. Vaistonvarainen, "gut feelingiin" perustuva toiminta on ollut tärkeää erilaisissa tilanteissa joissa päätöksiä on pitänyt tehdä nopeasti. Sijoituspäätöksissä tällainen tunteilu ei välttämättä johda parhaaseen loputulokseen, joillekin se voi toki toimia.

Kysymys lukijoille - miten paljon käytätte tunnetta ja mutu-tuntumaa sijoituspäätöksissänne?

Itse voin tunnustaa, että itse teen mutu-pohjaisia päätöksiä aika-ajoin. Yritän pitää päälinjat kuitenkin jotenkin systemaattisina (esim. tavoiteallokaation avulla), vaihtelevin tuloksin...

OMXH Osinkokevät 2014

Tässä vaiheessa kevättä ovat Suomi-salkun osingot jo pääosin irronneet ja useimmat myös kilahtaneet tilille. Viimeinen osinkoilmoitus tuli Nokialta, joka Microsoft-kaupan siivittämänä maksaa heinäkuussa yhteensä 0,37 euroa osinkoa per osake. Itselläni on Nokiaa sen verran salkussa, että pelkästään niistä tulee reilut 300 euroa osinkoja, mikä oli ihan mukava yllätys.

Viime vuonna Suomi-salkustani irtosi osinkoja lopulta n. 1400 euron edestä (brutto). Tänä vuonna vastaava summa on 1514 euroa. Suurimmat osingot salkusta äsken mainitun Nokian lisäksi tippuivat Fortumilta (192 euroa), Nordea Bankilta (189 euroa) ja Spondalta (166 euroa). Kevään osinkopotti näyttää 4,3 %:in osinkotuottoa salkun markkina-arvolle, ja jopa 6,1 % tuottoa hankintahintoihin nähden.

Osinkotuotto on mielestäni varsin hyvä ja osoittaa sen, että hyvin hajautettu Suomi-salkku on kilpailukykyinen sijoitus pitkällä aikavälillä. Lisäksi se, että osinkosumma kasvoi viimevuodesta absoluuttisin numeroin, on positiivinen asia. Tein nimittäin tämän vuoden helmikuussa merkittävän määrän myyntejä, kun salkusta poistuivat Stockmann, Capman, Kesko, Oriola-KD ja Valmet. Viimeeksi mainittu olisi tosin kannattanut jättää, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa/mahdotonta. Kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Suomi-salkun siivouksesta huolimatta osinkosummat nousivat.

Muita osinkoja tippuu vuoden mittaan tasaisemmin mm. jenkkiosakkeista ja joistakin ETF:istä, mutta näiden tarkastelu on hyvä jättää vuoden loppuun.

Tavoiteallokaation viilausta - aktiiviset rahastot mukaan 10% osuudella

Kuten yleisesti tiedetään, sijoitusten jakauma eri omaisuuslajien kesken - eli allokaatio - on erittäin merkittävä tekijä sijoitustuottojen muodostumisessa. Oma lähtökohtani allokaatiossa on laaja hajautus, vaivattomuus, sekä hallittu riskinotto. Tarkistin tavoiteallokaatiotani viimeeksi vuoden 2013 alussa (kts. merkintä).

Tähän mennessä salkkuuni on kuulunut pääasiassa eri maantieteellisille- tai teema-alueille sijoittuvia ETF:iä, korkosijoituksia, sekä suoria osakesijoituksia. Viime aikoina kuitenkin kuin varkain salkkuun on hiipinyt uusi sijoitusluokka: aktiiviset rahastot. Näitä on salkussa jo kaksi: OP-Afrikka ja Seligson Russian Prosperity. Molemmissa edellämainituissa sijoituscase liittyy markkinoiden tehottomaan toimintaan ja paikallistuntemuksella (mahdollisesti) saavutettavaan etuun. Lisäksi suunnitelmissa on tänä vuonna HCP Quant -rahaston hankinta.

Yleisesti ottaen sijoitusfilosofiani on edelleenkin kulujen minimointi ja pitkän aikavälin osta- ja pidä. Aktiiviset rahastot tulevat olemaan salkussa vain mausteena ja tietyillä kriteereillä valittuja. Lisäksi aikomuksenani on rajoittaa tämän sijoitusluokan osuus 10 %:iin salkusta, joka taas vähentää vastaavasti omia osakepoimintoja verrattuna tähän astiseen tilanteeseen. Alla olevassa kuviossa on uusi tavoiteallokaatio.

Nykytilanne on varsin lähellä tätä tavoitetta, pois lukien korkorahastot joiden osuus on vain muutama prosentti. Nykyinen korkotaso ja ennakoitu pitkien korkojen suunta lähivuosina eivät suosi korkosijoituksia. Tästä syystä kestää todennäköisesti useamman vuoden että salkku muodostuu halutunlaiseksi. Lisäksi vaihtelen omaisuuslajien välistä suhdetta lähinnä lisäostoilla, joka tekee muutoksesta vieläkin hitaampaa.

Vastavirta-ostos: Seligson Russian Prosperity

Pohdiskelin parissa edellisessä merkinnässä Ukrainan/Venäjän tilannetta ja mahdollista sijoituscasea. Silloin kun markkinoilla hermoillaan, aukeavat usein parhaat sijoitusmahdollisuudet.

Olin jo päättänyt olla reagoimatta ihmeemmin Ukrainan kriisin markkinaheiluntaan. Sitten tein kuitenkin pitkän kävelylenkin päätteeksi vastavirtasijoitus-filosofiaa ("contrarian investing") mukailevan merkinnän Seligson Russian Prosperity -rahastoon 2000 euron arvosta. Ideana on hyödyntää pitkään jatkunut Venäjän markkinoiden alavire yhdistettynä viime aikaiseen voimakkaaseen pudotukseen ruplan kurssissa ja Venäjän osakemarkkinoilla yleensä.

Miksi ei sitten Venäjä-ETF, kuten RSX? ETF-sijoitus tuli itselleni mieleen ensimmäisenä, mutta tässä tapauksessa halusin käyttää erityistietämystä markkina-alueesta aktiivisen sijoitusrahaston muodossa. Ja paras Venäjä-rahasto, minkä tiedän ja mikä on helposti saatavilla, on Seligson Russian Prosperity (kts. rahaston avaintietoesite & Seligsonin sivut). Rahasto on onnistunut historiansa aikana (joka ei toki ole tae tulevaisuuden menestyksestä) poimimaan Venäjän markkinoilta yrityksiä jotka ovat pärjänneet energia-intensiivistä yleisindeksiä paremmin.

Seligson Russian Prosperity on syöttörahasto, joka sijoittaa Prosperity Capital Management -yhtiön Russian Prosperity Fund -rahastoon. Alla olevasta Seligsonin sivuilta otetusta kuvankaappauksesta näkyvät keskeiset rahaston tunnusluvut. Tuottohistoria on kieltämättä upea. Rahaston volatiliteetti on ollut kautta linjan vertailuindeksiä pienempää ja tuotto kulujen jälkeen suurempi.

Kulupuoli rahastossa on toki suurehko, ainakin jos vertaa ETF-vaihtoehtoihin. Hallintopalkkion (1,2 %) päälle tulee tuottosidonnainen palkkio. Tuottosidonnaisen palkkion ehdot ovat esitteen mukaan: "15 % siitä kokonaistuotosta, joka ylittää rahaston vertailuindeksin tuoton kalenterivuosittain. Tuottosidonnainen palkkio ei kuitenkaan voi ylittää kolmea prosenttia keskimääräisestä rahastopääomasta."

Jatkossakin aktiiviset rahastot tulevat muodostamaan hyvin pienen osan salkustani. Allokaatiopäätös on vielä mietinnässä, mutta alustavana ajatuksena on maksimissaan 10 % osuus salkusta tarkoin valittuihin aktiivisiin rahastoihin. Tällöin salkun kokonaiskustannukset pysyvät kursissa, antaen samalla mahdollisuuden mielenkiintoisiin sijoituksiin kuten Seligson Russian Prosperity tai HCP Quant.

2014 / Q1 tilinpäätös

Vuoden 2014 ensimmäinen kvartaali on paketissa! Avainluvut tässä:

Uusi sijoitettu pääoma 2014 Q1 aikana: -9939 euroa (negatiivinen, johtuen helmikuisesta osakemyynnistä).

Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): -9948 euroa (-8,75%)

Osingot: 264 euroa

TWR-tuotto (pl. osingot): 1,50 %

Alla olevassa kuviossa näkyy pidemmän aikavälin kehitys ja uusimman kvartaalin suhde siihen. Selkeä notkahdus on havaittavissa salkun kokonaisarvossa osakemyynneistä johtuen, mutta toisaalta se pysyi vielä yli 100 000 eurossa. Lisäksi kokonaistuotto pysyi suunnilleen ennallaan, viime aikojen markkinaepävarmuuksista huolimatta. Ensimmäinen kvartaali oli salkkuni osalta täten neutraali suoritus.

Lisäsijoituksia tein ensimmäisen kvartaalin aikana pelkästään ETF-kuukausisijoituksiin, eli kehittyvien markkinoiden osakkeisiin (DBX1) ja korkoihin (DXSU). Nämä rullaavat jatkossakin n. 600 euron panostuksella.

Salkun allokaatio

Viime aikaisten muutosten jälkeen salkun jakauma toteuttaa jo erittäin tarkasti tavoiteallokaatiotani, sillä erotuksella että osakepoiminnat ovat ylipainossa korkosijoituksiin nähden. Tämän hetken korkorahastojen heikot tuotto-odotukset huomioiden tämä on ihan tietoinen valinta.

Ellei ihmeempää tapahdu, pysyn lähikuukausina edelleen poissa ostolaidalta, ETF-kuukausisijoitukset poislukien. Loppuvuonna mielessä on ainakin kertasijoitus HCP Quant-rahastoon, mutta tarkempi aika liittyy markkinatilanteeseen ja omaan rahatilanteeseen. Myös muita lisäostoksia teen todennäköisesti tilanteen mukaan. Tavoitteena on pitää salkku 100K yläpuolella, ja mielellään jatkaa vuosittaista pääoman kasvutrendiä.

Varallisuudenhoitopalvelut - hyödyt, kustannukset, kokemukset?

Kuten kuukausi sitten kirjoitin, perheemme vaihtoi asuntoa huomattavasti isompaan, ja tästä syystä realisoin osan Suomi-salkustani (13 tuhannen euron edestä), sekä käytin kaiken sukanvarressa olevan käteisen. Tämän jälkeen otimme vielä lainaa, sillä sijoitussalkun laajempi realisointi ei tuntunut järkevältä nykyisessä erittäin matalan korkotason tilanteessa.

Lainaneuvotteluissa saimme varsin hyvää kohtelua, ja tarjotut lainaehdot olivat hyvät jokaisessa pankista jossa lainaa kysyttiin. Lisäksi merkillepantavaa oli se, kuinka innokkaasti pankeissa tarjottiin varallisuudenhoitopalveluita. Sijoitussalkkuni on tällä hetkellä suurinpiirtein 100K euroa, ja tämä kokoluokka aletaan jo ilmeisesti noteerata. Toista oli edellistä lainaa ja asuntoa hankkiessa, joilloin salkku oli muistaakseni muutaman tonnin luokkaa :)

Tästä johdannosta sitten itse asiaan, eli varallisuudenhoitopalveluihin. Periaatteessa kaikki pankeissa luvatut asiat kuulostivat kovin mukavilta: Oma meklari/salkunhoitaja, joukkovelkakirjalainojen suorat/helpot ostomahdollisuudet, sijoitusneuvonta, sijoittajatilaisuudet, sähköiset aamukatsaukset, yhtiökohtainen seuranta jne.

Jos edellä mainitut asiat saisi ilmaiseksi, niin sehän olisi varsin hienoa. Tiedän kuitenkin, että ilmaisia lounaita ei ole, joten en lähtenyt suoralta kädeltä mihinkään omaisuudenhoitopakettiin mukaan. Osa tällaisista palveluista on varmasti ihan oikeasti hyödyllisiä, mutta toisaalta palveluista pitää myös maksaa jotain. Koska itselläni ei ole kokemusta ko. palveluista, niin kuulisin mieluusti blogin lukijoilta kokemuksia ja mielipiteitä omaisuuden-/varallisuudenhoitopalveluista: hyötyä, iloa, haittaa, kustannuksia?

Ukraina & sijoituscase? Osa 2.

Kirjoitin viimeeksi Ukrainan -kriisistä ja sen vaikutuksista sijoitusnäkymiini. Tilanne on edelleen päällä, mutta ajatukset alkavat ainakin itselläni selkiytyä.

Ukrainan kriisi eskaloitui vähän sen jälkeen, kun realisoin salkusta 13K:n edestä osakkeita, joiden omistusta en osannut perustella itselleni. Ajoitus oli sinällään ihan kohdallaan, ja mm. Venäjän markkinoiden sulamisesta kärsivä Stockmann oli "nappimyynti". Uusiin myynteihin ainakaan isossa mittakaavassa en näe kriisin takia tarvetta, sillä minulla ei ole suoria sijoituksia esim. Venäjälle muuta kuin DBX1 -emerging markets ETF:n kautta.

Tässä pari ajatusta siitä, miten Ukrainan kriisi - ja pidemmällä tähtäimellä Venäjän kriisi vaikuttaa sijoituksiini:

• Venäjä tulee jatkamaan suurvaltapolitiikkaansa ja tämä taas haittaa talouspolitiikkaa niin Venäjällä kuin kansainvälisesti. Erityisesti Venäjän heikkous puraisee Suomea, jonka suurin vientimarkkina Venäjä on. Itse en ole vähään aikaan sijoittanut Suomen markkinoille lisää rahaa, enkä näillä arvostustasoilla ole myöskään tekemässä lisäsijoituksia. Pitkällä aikavälillä näen kuitenkin Suomen markkinat houkuttelevina.
• Venäjän kriisi vaikuttaa kansainvälisesti sen verran negatiivisessa mielessä, että se voi tuoda nousukauden lopun askelta lähemmäksi. Tästä syystä olen edelleen "ostot jäihin" moodissa, ja odottelen arvostustasojen laskua ennen suurempia lisäostoja.
• Lähitulevaisuudessa annan ETF-kuukausisijoitusten rullata kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ja valtionlainoihin kuten ennenkin (yhteensä n. 600 euroa/kk). Näissä markkinoissa - joihin myös Venäjä, ja asteittain talouskasvua jäähdyttelevä Kiina kuuluvat - näen hyvän ostopaikan, johon on hyvä lisätä sijoituksia pikkuhiljaa kuukausittain.