Tavoiteallokaation tarkistusta

Itselleni sijoitussuunnitelman keskeiset elementin liittyvät tavoiteallokaatioon eli tavoiteltuun jakaumaan salkussa eri sijoitusinstrumenttien välillä, sekä lyhyemmän tähtäimen suunnitelmiin liittyen siihen, mitä sijoituksia pitäisi tehdä tavoitteeseen pääsemiseksi.

Allokaatio sijoituslajien välillä määrittää tutkimusten mukaan salkun tuottotason ja selittää myös suuren osan eri salkkujen tuottoeroista. Tästä syystä allokaatio on osta- ja pidä-sijoittajalle tärkeä sijoitussuunitelman väline.

Itse olen pyrkinyt saavuttamaan tavoitellokaatiollani muutaman tärkeän asian:

• Tasapainoinen sijoittaminen eri puolille sijoitusavaruutta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun jossain menee lujaa, niin muille alueille tehdään suhteessa enemmän ostoja. Parhaimmillaan tämä voi estää sijoitukset ylikuumentuneisiin markkinoihin. Esimerkiksi viime aikoina olen tehnyt isommat lisäsijoitukset kehittyviin markkinoihin, kun taas kehittyneet markkinat ovat nousseet enemmän omalla painollaan.
• Korkosijoitusten osuus salkusta vakio. Vaikka korkosijoitukset tuottavat huonommin kuin osakkeet pitkällä aikavälillä, on niillä omassa sijoitussuunitelmassani selkeä paikka. Ensinnäkin ne tasapainottavat salkun heiluntaa: välillä osakkeiden ja korkorahastojen kehitys menee eri suuntiin. Toisaalta ne antavat hätätilanteessa osakesijoituksia paremman mahdollisuuden realisoida sijoituksia, sillä heilunta on pienempää eikä pohjilla myymistä tarvitse pelätä samalla tavalla.
• Kulujen pitäminen kurissa on myös tärkeää pitkäjänteiselle sijoittajalle. Tavoiteallokaatiolla pyrin varmistamaan sen, että salkussa on leijonanosa sijoituksia, joiden hallinnointikustannukset ovat hyvin pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa salkusta on suorissa osakesijoituksissa (säilytyspalkkiot 0 euroa kuussa esim. Nordnetilla) tai pienikuluisissa ETF:issä.

Nyt kun hiljattain ostin salkkuun myös REIT-rahastoja eli käytännössä kiinteistösijoituksia, niin aloin miettimään että miten ne sopivat tavoiteallokaatiooni ja sijoitussuunnitelmaani. Yksi vaihtoehto olisi kohdella niitä kuin osakkeita (yksittäisten pörssilistattujen REIT-rahastojen tapauksessa) tai ETF:inä (REIT ETF:ien tapauksessa). Toisaalta, REIT:it ovat aivan oman laisensa sijoitusinstrumentti, mm. verokohtelun ja runsaan osingonjaon takia. Lopulta päädyin seuraavanlaiseen tavoiteallokaatioon, joka ottaa jatkossa myös REIT:it huomioon.

Uusi, ja toivottavasti pitkään voimassaoleva tavoiteallokaatio on nyt mukavan symmetrinen. Siinä on viisi tasan 20 prosentin osuutta, joiden sisällä on vapausasteita sijoitusinstrumenttien suhteen, mutta joiden välisen jakauman pyrin pitämään tasapainossa. Käytännössä teen tasapainotusta lisäostoilla. Tästä seuraa pitkiäkin aikoja, milloin allokaatio ei näytä yhtä symmetriseltä kuin yllä. Esimerkiksi tällä hetkellä osakepoiminnat ovat ylipainossa (40,3 %) korkosijoituksiin nähden (4,2 %). Muut allokaation elementit ovat noin 20 % kokoluokassa. Käyn tässä lyhyesti läpi salkun tämän hetkisen allokaation edellä mainittuja elementtejä käyttäen.

1. Osakepoiminnat (40,3%): Tämä kategoria sisältää kotimaisia ja ulkomaisia osakepoimintoja, jotka on hankittu osta- ja pidä periaatteella. Parhaita ostoja nousuprosenttien valossa ovat olleet arvonsa jo triplanneet Amer Sports (+220%), Nokia (+193%) ja Sampo (+190%). Pahnan pohjimmaisena luonnollisesti Talvivaara (-96%). Kokonaisuudessaan osakepoiminnat ovat tuottaneet varsin hyvin, ottaen huomioon vuosien varrella tulleet osingot erityisesti kotimaisista osakkeista.

2. Kehittyneet markkinat -indeksit (18,1%): Pyrin allokoimaan kehittyneille markkinoille suorien osakesijoitusten lisäksi viidenneksen salkusta indeksituotteilla. Tämä varmistaa salkun pysymisen mukana länsipörssien menossa. Tämä on ollut hyvä asia mm. IJS ETF:n (USA:n small cap osakkeet) ETF:n suhteen, joka on noussut varsin mukavasti (+80%), osinkojen maksun lisäksi. Muita ETF:iä tässä kategoriassa on euroaluueelle sijoittavat DXET ja DX2J.

3. Kehittyvät ja frontier- markkinat -indeksit (18,9%): Allokoin kehittyville ja frontier-markkinoille salkusta myös viidenneksen. Tämä tuo salkkuun lisää riskiä, ja toivon mukaan lisää tuottoa pitkällä aikavälillä. Kehittyvät markkinat eivät viime vuosina ole olleet mitenkään hyvässä vedossa (omistan kahta ETF:ää tässä kategoriassa: DBX1 ja IS3N). Frontier- eli reunamarkkinat taas ovat olleet hieman paremmassa nosteessa, ja alueelle sijoittava DX2Z -ETF on tuottanut kohtuullisesti (23%). Joka tapauksessa uskon viime vuosina tässä kategoriassa tehtyjen (halpojen?) ostojen tuovan hedelmää tulevaisuudessa.

4. Erikoisteemat (18,5%): "Erikoisteemat" on salkussani kaatoluokka tai strategisten valintojen pelikenttä, riippuen katsantokannasta. Omistan kolmea eri aktiivista rahastoa (HCP Quant, Seligson Russian Prosperity ja OP Afrikka). Lisäksi tähän luokkaan lasken jatkossa Cleantech-sektorille erikoistuneen ETF:n (PZD), sekä REIT-sijoitukset (tällä hetkellä ARCP-osake ja RWX-ETF).

5. Korkosijoitukset (4,2%): Korkosijoitukset ovat raskaasti alipainossa, johtuen lähiaikojen huonoista tuottonäkymistä. Ainoat sijoitukset ovat tällä hetkellä DXSU-ETF:ään, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Pidemmällä aikavälillä tulen nostamaan korkosijoitusten osuuden 20 %:iin, ja tämä tehdään lisäämällä mm. euroalueen lainainstrumentteja, sitten kun aika on näille suotuisampi.

Näillä hienosäädetyillä valinnoilla mennään siis tästä eteenpäin. Tulen jatkossa seuraamaan tavoiteallokaation ja salkun suhdetta kvartaalikatsausten yhteydessä.