Joko veri virtaa kadulla?

Vanha sijoitussääntö kuuluu, että osakkeita kannattaa ostaa silloin, kun "veri virtaa kadulla".

Vähän vaikea sanoa onko tilanne vielä siinä, sillä talousuutisia katsomalla näyttää siltä että verilöyly on vasta alkamassa. Itse asiassa harvoin on näyttänyt näin synkältä - ja siten että pahin on todella vasta edessä. Jo taksikuskikin tietää että kohta kaatuvat myös Saksa ja Ranska, USAsta puhumattakaan. Tätä synkkyyttä on tosin kursseissa diskontattu mukaan runsain mitoin, eli siinä mielessä parhaat ostopaikat voivat olla lähellä.

Omalla lyhyellä sijoittajanurallani olen aina aloittanut ostot liian aikaisin, kuten tämänkin vuoden aikana on käynyt. Nyt yritän hillitä tosissani ostohaluja, koska olen etsinyt markkinapohjaa jo ihan riittävästi. Tarvitsen siis ajatukselliseksi työkaluksi tavoitehintoja, jotten laittaisi viimeisiä ruokarahojakin (omasta mielestäni) käsittämättömän halpoihin osakkeisiin.

Tässä siis kaksi tavoitehintaa kätevään 20 Euron rajaan. Kun jompikumpi ETF alittaa tämän, aion tehdä ostoksia - ja vasta sitten!

DBX1 (MSCI Emerging Markets -ETF)

Tämän hetken kurssi: 24,73
Tavoitehinta: 20,00 (n. -19 %)

DXET (EURO STOXX 50 -ETF)

Tämän hetken kurssi: 23,59
Tavoitehinta: 20,00 (n. -15 %)

Osto: IJS & Myynti: RR

Näin loppuvuodesta on syytä tarkistaa kuinka paljon vuoden aikana toteutuneista myyntivoitoista on siunaantumassa verotettavaa pääomatuloa. Tältä pääomatulon verottamiselta välttyy, jos verotusvuonna on kertynyt myös luovutustappioita vähintään samalla summalla kuin voittoja. Rationaalisen sijoittajan kannattaa ottaa tämä huomioon ja myyntejä voi siksi tehdä osin myös veroteknisistä syistä.

Itselläni on se tilanne, että alkuvuodesta myin joitakin pitkäaikaisia rahastoja pois, ja näistä kertyi verotettavaa tuloa. Myin tänään salkun kaikki Rautaruukit pois roimalla tappiolla ja sain näin kuitattua myyntivoittoni ja vähän ylikin. En jää kaipailemaan RR:ää, sillä en ole kovin vakuuttunut yrityksen viimeaikaisista toimista (kun verrataan vaikka Metsoon laman yli lentämisessä). En aio myöskään ostaa RR:ää myöhemmin takaisin.

Sen sijaan ostin RR:stä saadulla summalla lisää IJS:ää eli iShares S&P Small Cap 600 Value -ETF:ää (tässä aiempia ajatuksia pieniin arvoyhtiöihin sijoittamisesta). Jenkkimarkkinoiden toipumisesta on koko ajan lisää evidenssiä, joten IJS voi olla ihan hyvä ostos tähän paikkaan, varsinkin jos Eurooppa ei kovin pahasti tartuta Jenkkilän menoa. Ostos oli kuitenkin enemmän salkunhuollollinen ja ennen kaikkea verotekninen.

Lähiviikkoina/kuukausina tutkailen Euro Stoxx 50 -indeksiä (DXET) ostomielessä, sillä mahdollisuus syvään dippiin Euroalueella näyttää koko ajan todennäköisemmältä.

Synteettisen pelko

ETF-maailmassa on viime aikoina alettu pelkäämään synteettisiä tuotteita ja sijoitusvirrat ovat tästä syystä kääntyneet osittain takaisin fyysisiin tuotteisiin (kts. juttu tästä). Synteettisiä, swap-pohjaisia myyvät ja ostavat tahot joutuvat tällä hetkellä varsin usein puolustelemaan valintojaan niin kanssasijoittajia kuin poliittikkoja vastaan.

Mornigstarilta tuli asiasta tuore kirjoitus, jossa kehotetaan eri osapuolia laittamaan jäitä hattuun synteettisten tuotteiden pelossa ja ennemmin etsimään ratkaisuja tiettyihin kipukohtiin.

Itse olen käyttänyt synteettisiä ETF:iä osana salkkuani fyysisten ohella (kts. esim ajatuksiani DXET:stä), sillä en allekirjoita kaikkein suurimpia pelkoja. Finanssi-innovaatiot ovat olleet usein syypäinä systeemikriiseihin (esim. arvopaperistetut asuntolainat) mutta se ei tarkoita että kaikki finanssi-innovaatiot ovat lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Eli vaikka "kaikki paha on monimutkaista" ei kaikki monimutkainen ole pahaa.

Mr. Market otti niskalenkin Euroopasta

Italian bondikorot ampuivat tänään ylöspäin ja osakemarkkinat vastaavasti alaspäin. S&P 500 on tätä kirjoitettaessa 3,5 % laskussa ja huomenna on varmasti punainen päivä myös täällä Suomessa.

Eräs kotimainen vaikuttaja kertoi vähän aikaa sitten, että poliitikot olisivat ottaneet "niskalenkin markkinoista" Euroopassa. Vain vähän aikaa sen jälkeen Portugali, Irlanti ja Kreikka ovat kaikki kriisiytyneet enemmän tai vähemmän. Nyt sitten sama on tapahtumassa Italialle, ja se ei olekaan enää ihan pikkujuttu. Näyttääkin siltä, että herra Markkina murjoo väkivaltaisesti Euroopan - ja Maailman - talouspolitiikan suuntaviivat uuteen uskoon tällä hetkellä.

Asiassa on jotain positiivistakin. (Etelä)-Euroopassa vallalla ollut yli varojen eläminen on tullut nyt päätökseen. Kriisistä selviäminen vie aikaa, mutta viimeaikaiset markkinareaktiot pakottavat aloittamaan ongelmien ratkaisun nyt eikä mañana. Kriisimaat - joiksi myös Italia nyt lasketaan - eivät kuitenkaan selviä lyhyellä aikavälillä yksin, joten uskon että tulemme kuulemaan keskitetyistä kriisiratkaisuista hyvin pian.