Superrahastot tulevat - oletko valmis?

Tässä vaiheessa moni on varmaan huomannut, että Nordnet on lanseerannut "Superrahaston", eli täysin kuluttoman OMXH25:ta seurailevan indeksirahaston. Mikä parasta, rahaston on siis oikeasti kaikilta kuluiltaan ilmainen, eikä vain päältäpäin katsoen. Tässä pari otetta rahaston FAQ:sta Nordnetin sivuilta (kts. koko sivu täältä):

"Mihin Superrahasto sijoittaa?

 Nordnet Superrahasto Suomi on indeksirahasto, joka pyrkii jäljittelemään OMXH25-osakeindeksin, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen, kehitystä mahdollisimman tarkasti. Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa osakkeisiin ja muihin jälkimarkkinakelpoisiin osakepohjaisiin arvopapereihin. Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.

Miksi Nordnet lanseeraa kuluttoman rahaston?

Asiakkaamme ovat jo pitkään toivoneet kulutonta rahastoa. Uskomme asiakkaiden Superrahastoon sijoittamisen jälkeen kiinnostuvan myös muista rahastoista ja osakkeista.

Eikö Superrahasto ole vain markkinointikeino?

Kyllä, tämä on markkinointikeino, sillä emme tienaa rahastolla. Toivomme, että Superrahaston myötä mahdollisimman moni aloittaa säästämisen myös muihin tarjoamiimme tuotteisiin. 

Pysyykö Superrahasto aina kuluttomana?

Superrahasto on pysyvä tuote, eikä kulutonta jaksoa ole rajattu. 

Onko Superrahasto todella täysin kuluton?

Superrahasto on täysin kuluton. Nordnet kattaa kaikki rahaston kulut, eli rahastossa ei ole merkintä- tai lunastuspalkkiota eikä vuosittaista hallinnointipalkkiota. Nordnet kattaa myös rahaston kaupankäynnistä syntyvät kulut."


Uskottava se siis on, Nordnet lanseerasi täysin kuluttoman indeksirahaston! Tämä on hieno kädenojennus piensijoittajille, kuten jo Nordnetin aiemmin lanseeraama maksuton kk-sijoittaminen ETF:iin. Piensijoittajan näkökulmasta markkinoilla on vireillä erittäin positiivista kilpailua, jota on pitkään alalle kaivattu. Ja kuten Nordnet:kin sanoo, kilpailusta ja markkinoinnistahan tässä on kyse, sillä rahaston sijoittajaksi pääsevät vain Nordnetin asiakkaat (vaikkakaan "asiakkuus" ei sinänsä maksa mitään). Blogosfäärissä on kommentoitu aivan oikein, että ilmaisia lounaita ei ole ja markkinointikustannukset on pakko tienata muualta - eli Nordnetin asiakkailta. Tämä ei kuitenkaan muuta tuotelanseerauksen merkittävyyttä sinällään, ja laajemminkin rahastokilpailun herättäjänä.

Kun kuulin OMXH25 Superrahastosta, ajattelin tämän jäävän yksittäiseksi sisäänheittotuotteeksi, vähän samaan tyyliin kuin Deutsche Bankin hallinnointipalkkioton Eurooppa-ETF (DXET). Nordnet yllätti kuitenkin uudestaan kertoessaan (Facebook-sivuillaan) että saman konsernin sisällä lanseerattavat kuluttomat "Superfonden Danmark" ja "Superfondet Norge". Eli kuluttomasta indeksisijoittamisesta pääsee jatkossa nauttimaan myös Norjan ja Tanskan markkinoilla!

Itse en vielä lähde näitä rahastoja ostamaan, sillä juuri nyt markkinatilanne ei ole mielestäni paras mahdollinen. Uskoisin, että jossain vaiheessa kuitenkin ostan jotakin näistä, ellen jopa kaikkia. Sen verran hyvä diili on tarjolla.

Sijoittamisen tunnetut lainalaisuudet - ja vaikeudet niiden noudattamisessa

Martin Paasi kirjoitti tänään Nordnetin blogissa perusasioista, joista jokaisen sijoittajan on hyvä olla tietoinen ja useimmat ovatkin. Nämä asiat on kuitenkin hyvä palautella itse kunkin mieleen aika ajoin, joten tässä referaattia:

• Korkeampi riski, korkeampi tuotto. Pitkä sijoitusaika minimoi korkean riskin haittoja.
• Pienyritysten osakkeet tuottavat suuryrityksiä paremmin.
• Arvosijoittaminen tuottaa paremmin kuin kasvusijoittaminen.
• Kehittyvät markkinat tarjoavat korkeampaa riskiä, eli myös korkeampaa tuottoa.
• Indekseihin sijoittaminen / passiivinen sijoitustyyli voittaa keskimäärin aktiivisen tyylin.

Näille seikoille löytyy erittäin runsaasti sekä akateemista että käytännön todistusaineistoa. Silti monet sijoittajat eivät onnistu saamaan edes markkinoiden keskimääräistä tuottoa. Tämä johtuu liiallisista ostoista ja myynneistä aiheutuvista kuluista ja veroseuraamuksista, hermoilun takia väärin ajoitetuista myynneistä, sekä turhasta kaupankäynnistä ja spekuloinista muutenkin.

Vaikka itsekin tiedän edellämainitut asiat, niin sorrun silloin tällöin virheisiin, jotka jälkikäteen vaikuttavat itsestäänselvästi hölmöiltä ratkaisuilta. Itse asiassa jos voisin palata ajassa taaksepäin vuoteen 2008 jolloin sijoittamisen aloitin, tekisin monet asiat toisin.

Miksi sijoittaminen on sitten niin vaikeaa?

Ihminen on irrationaalinen, tunneperäinen olento, joka tekee usein päätöksiään tältä pohjalta. Tämä on tutkimusten mukaan ollut (ja on) tärkeää evoluution ja ihmislajin säilymisen kannalta. Vaistonvarainen, "gut feelingiin" perustuva toiminta on ollut tärkeää erilaisissa tilanteissa joissa päätöksiä on pitänyt tehdä nopeasti. Sijoituspäätöksissä tällainen tunteilu ei välttämättä johda parhaaseen loputulokseen, joillekin se voi toki toimia.

Kysymys lukijoille - miten paljon käytätte tunnetta ja mutu-tuntumaa sijoituspäätöksissänne?

Itse voin tunnustaa, että itse teen mutu-pohjaisia päätöksiä aika-ajoin. Yritän pitää päälinjat kuitenkin jotenkin systemaattisina (esim. tavoiteallokaation avulla), vaihtelevin tuloksin...

OMXH Osinkokevät 2014

Tässä vaiheessa kevättä ovat Suomi-salkun osingot jo pääosin irronneet ja useimmat myös kilahtaneet tilille. Viimeinen osinkoilmoitus tuli Nokialta, joka Microsoft-kaupan siivittämänä maksaa heinäkuussa yhteensä 0,37 euroa osinkoa per osake. Itselläni on Nokiaa sen verran salkussa, että pelkästään niistä tulee reilut 300 euroa osinkoja, mikä oli ihan mukava yllätys.

Viime vuonna Suomi-salkustani irtosi osinkoja lopulta n. 1400 euron edestä (brutto). Tänä vuonna vastaava summa on 1514 euroa. Suurimmat osingot salkusta äsken mainitun Nokian lisäksi tippuivat Fortumilta (192 euroa), Nordea Bankilta (189 euroa) ja Spondalta (166 euroa). Kevään osinkopotti näyttää 4,3 %:in osinkotuottoa salkun markkina-arvolle, ja jopa 6,1 % tuottoa hankintahintoihin nähden.

Osinkotuotto on mielestäni varsin hyvä ja osoittaa sen, että hyvin hajautettu Suomi-salkku on kilpailukykyinen sijoitus pitkällä aikavälillä. Lisäksi se, että osinkosumma kasvoi viimevuodesta absoluuttisin numeroin, on positiivinen asia. Tein nimittäin tämän vuoden helmikuussa merkittävän määrän myyntejä, kun salkusta poistuivat Stockmann, Capman, Kesko, Oriola-KD ja Valmet. Viimeeksi mainittu olisi tosin kannattanut jättää, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa/mahdotonta. Kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Suomi-salkun siivouksesta huolimatta osinkosummat nousivat.

Muita osinkoja tippuu vuoden mittaan tasaisemmin mm. jenkkiosakkeista ja joistakin ETF:istä, mutta näiden tarkastelu on hyvä jättää vuoden loppuun.