Superrahastot tulevat - oletko valmis?

Tässä vaiheessa moni on varmaan huomannut, että Nordnet on lanseerannut "Superrahaston", eli täysin kuluttoman OMXH25:ta seurailevan indeksirahaston. Mikä parasta, rahaston on siis oikeasti kaikilta kuluiltaan ilmainen, eikä vain päältäpäin katsoen. Tässä pari otetta rahaston FAQ:sta Nordnetin sivuilta (kts. koko sivu täältä):

"Mihin Superrahasto sijoittaa?

 Nordnet Superrahasto Suomi on indeksirahasto, joka pyrkii jäljittelemään OMXH25-osakeindeksin, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen, kehitystä mahdollisimman tarkasti. Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa osakkeisiin ja muihin jälkimarkkinakelpoisiin osakepohjaisiin arvopapereihin. Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.

Miksi Nordnet lanseeraa kuluttoman rahaston?

Asiakkaamme ovat jo pitkään toivoneet kulutonta rahastoa. Uskomme asiakkaiden Superrahastoon sijoittamisen jälkeen kiinnostuvan myös muista rahastoista ja osakkeista.

Eikö Superrahasto ole vain markkinointikeino?

Kyllä, tämä on markkinointikeino, sillä emme tienaa rahastolla. Toivomme, että Superrahaston myötä mahdollisimman moni aloittaa säästämisen myös muihin tarjoamiimme tuotteisiin. 

Pysyykö Superrahasto aina kuluttomana?

Superrahasto on pysyvä tuote, eikä kulutonta jaksoa ole rajattu. 

Onko Superrahasto todella täysin kuluton?

Superrahasto on täysin kuluton. Nordnet kattaa kaikki rahaston kulut, eli rahastossa ei ole merkintä- tai lunastuspalkkiota eikä vuosittaista hallinnointipalkkiota. Nordnet kattaa myös rahaston kaupankäynnistä syntyvät kulut."


Uskottava se siis on, Nordnet lanseerasi täysin kuluttoman indeksirahaston! Tämä on hieno kädenojennus piensijoittajille, kuten jo Nordnetin aiemmin lanseeraama maksuton kk-sijoittaminen ETF:iin. Piensijoittajan näkökulmasta markkinoilla on vireillä erittäin positiivista kilpailua, jota on pitkään alalle kaivattu. Ja kuten Nordnet:kin sanoo, kilpailusta ja markkinoinnistahan tässä on kyse, sillä rahaston sijoittajaksi pääsevät vain Nordnetin asiakkaat (vaikkakaan "asiakkuus" ei sinänsä maksa mitään). Blogosfäärissä on kommentoitu aivan oikein, että ilmaisia lounaita ei ole ja markkinointikustannukset on pakko tienata muualta - eli Nordnetin asiakkailta. Tämä ei kuitenkaan muuta tuotelanseerauksen merkittävyyttä sinällään, ja laajemminkin rahastokilpailun herättäjänä.

Kun kuulin OMXH25 Superrahastosta, ajattelin tämän jäävän yksittäiseksi sisäänheittotuotteeksi, vähän samaan tyyliin kuin Deutsche Bankin hallinnointipalkkioton Eurooppa-ETF (DXET). Nordnet yllätti kuitenkin uudestaan kertoessaan (Facebook-sivuillaan) että saman konsernin sisällä lanseerattavat kuluttomat "Superfonden Danmark" ja "Superfondet Norge". Eli kuluttomasta indeksisijoittamisesta pääsee jatkossa nauttimaan myös Norjan ja Tanskan markkinoilla!

Itse en vielä lähde näitä rahastoja ostamaan, sillä juuri nyt markkinatilanne ei ole mielestäni paras mahdollinen. Uskoisin, että jossain vaiheessa kuitenkin ostan jotakin näistä, ellen jopa kaikkia. Sen verran hyvä diili on tarjolla.

Sijoittamisen tunnetut lainalaisuudet - ja vaikeudet niiden noudattamisessa

Martin Paasi kirjoitti tänään Nordnetin blogissa perusasioista, joista jokaisen sijoittajan on hyvä olla tietoinen ja useimmat ovatkin. Nämä asiat on kuitenkin hyvä palautella itse kunkin mieleen aika ajoin, joten tässä referaattia:

• Korkeampi riski, korkeampi tuotto. Pitkä sijoitusaika minimoi korkean riskin haittoja.
• Pienyritysten osakkeet tuottavat suuryrityksiä paremmin.
• Arvosijoittaminen tuottaa paremmin kuin kasvusijoittaminen.
• Kehittyvät markkinat tarjoavat korkeampaa riskiä, eli myös korkeampaa tuottoa.
• Indekseihin sijoittaminen / passiivinen sijoitustyyli voittaa keskimäärin aktiivisen tyylin.

Näille seikoille löytyy erittäin runsaasti sekä akateemista että käytännön todistusaineistoa. Silti monet sijoittajat eivät onnistu saamaan edes markkinoiden keskimääräistä tuottoa. Tämä johtuu liiallisista ostoista ja myynneistä aiheutuvista kuluista ja veroseuraamuksista, hermoilun takia väärin ajoitetuista myynneistä, sekä turhasta kaupankäynnistä ja spekuloinista muutenkin.

Vaikka itsekin tiedän edellämainitut asiat, niin sorrun silloin tällöin virheisiin, jotka jälkikäteen vaikuttavat itsestäänselvästi hölmöiltä ratkaisuilta. Itse asiassa jos voisin palata ajassa taaksepäin vuoteen 2008 jolloin sijoittamisen aloitin, tekisin monet asiat toisin.

Miksi sijoittaminen on sitten niin vaikeaa?

Ihminen on irrationaalinen, tunneperäinen olento, joka tekee usein päätöksiään tältä pohjalta. Tämä on tutkimusten mukaan ollut (ja on) tärkeää evoluution ja ihmislajin säilymisen kannalta. Vaistonvarainen, "gut feelingiin" perustuva toiminta on ollut tärkeää erilaisissa tilanteissa joissa päätöksiä on pitänyt tehdä nopeasti. Sijoituspäätöksissä tällainen tunteilu ei välttämättä johda parhaaseen loputulokseen, joillekin se voi toki toimia.

Kysymys lukijoille - miten paljon käytätte tunnetta ja mutu-tuntumaa sijoituspäätöksissänne?

Itse voin tunnustaa, että itse teen mutu-pohjaisia päätöksiä aika-ajoin. Yritän pitää päälinjat kuitenkin jotenkin systemaattisina (esim. tavoiteallokaation avulla), vaihtelevin tuloksin...

OMXH Osinkokevät 2014

Tässä vaiheessa kevättä ovat Suomi-salkun osingot jo pääosin irronneet ja useimmat myös kilahtaneet tilille. Viimeinen osinkoilmoitus tuli Nokialta, joka Microsoft-kaupan siivittämänä maksaa heinäkuussa yhteensä 0,37 euroa osinkoa per osake. Itselläni on Nokiaa sen verran salkussa, että pelkästään niistä tulee reilut 300 euroa osinkoja, mikä oli ihan mukava yllätys.

Viime vuonna Suomi-salkustani irtosi osinkoja lopulta n. 1400 euron edestä (brutto). Tänä vuonna vastaava summa on 1514 euroa. Suurimmat osingot salkusta äsken mainitun Nokian lisäksi tippuivat Fortumilta (192 euroa), Nordea Bankilta (189 euroa) ja Spondalta (166 euroa). Kevään osinkopotti näyttää 4,3 %:in osinkotuottoa salkun markkina-arvolle, ja jopa 6,1 % tuottoa hankintahintoihin nähden.

Osinkotuotto on mielestäni varsin hyvä ja osoittaa sen, että hyvin hajautettu Suomi-salkku on kilpailukykyinen sijoitus pitkällä aikavälillä. Lisäksi se, että osinkosumma kasvoi viimevuodesta absoluuttisin numeroin, on positiivinen asia. Tein nimittäin tämän vuoden helmikuussa merkittävän määrän myyntejä, kun salkusta poistuivat Stockmann, Capman, Kesko, Oriola-KD ja Valmet. Viimeeksi mainittu olisi tosin kannattanut jättää, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa/mahdotonta. Kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Suomi-salkun siivouksesta huolimatta osinkosummat nousivat.

Muita osinkoja tippuu vuoden mittaan tasaisemmin mm. jenkkiosakkeista ja joistakin ETF:istä, mutta näiden tarkastelu on hyvä jättää vuoden loppuun.

Tavoiteallokaation viilausta - aktiiviset rahastot mukaan 10% osuudella

Kuten yleisesti tiedetään, sijoitusten jakauma eri omaisuuslajien kesken - eli allokaatio - on erittäin merkittävä tekijä sijoitustuottojen muodostumisessa. Oma lähtökohtani allokaatiossa on laaja hajautus, vaivattomuus, sekä hallittu riskinotto. Tarkistin tavoiteallokaatiotani viimeeksi vuoden 2013 alussa (kts. merkintä).

Tähän mennessä salkkuuni on kuulunut pääasiassa eri maantieteellisille- tai teema-alueille sijoittuvia ETF:iä, korkosijoituksia, sekä suoria osakesijoituksia. Viime aikoina kuitenkin kuin varkain salkkuun on hiipinyt uusi sijoitusluokka: aktiiviset rahastot. Näitä on salkussa jo kaksi: OP-Afrikka ja Seligson Russian Prosperity. Molemmissa edellämainituissa sijoituscase liittyy markkinoiden tehottomaan toimintaan ja paikallistuntemuksella (mahdollisesti) saavutettavaan etuun. Lisäksi suunnitelmissa on tänä vuonna HCP Quant -rahaston hankinta.

Yleisesti ottaen sijoitusfilosofiani on edelleenkin kulujen minimointi ja pitkän aikavälin osta- ja pidä. Aktiiviset rahastot tulevat olemaan salkussa vain mausteena ja tietyillä kriteereillä valittuja. Lisäksi aikomuksenani on rajoittaa tämän sijoitusluokan osuus 10 %:iin salkusta, joka taas vähentää vastaavasti omia osakepoimintoja verrattuna tähän astiseen tilanteeseen. Alla olevassa kuviossa on uusi tavoiteallokaatio.

Nykytilanne on varsin lähellä tätä tavoitetta, pois lukien korkorahastot joiden osuus on vain muutama prosentti. Nykyinen korkotaso ja ennakoitu pitkien korkojen suunta lähivuosina eivät suosi korkosijoituksia. Tästä syystä kestää todennäköisesti useamman vuoden että salkku muodostuu halutunlaiseksi. Lisäksi vaihtelen omaisuuslajien välistä suhdetta lähinnä lisäostoilla, joka tekee muutoksesta vieläkin hitaampaa.

Vastavirta-ostos: Seligson Russian Prosperity

Pohdiskelin parissa edellisessä merkinnässä Ukrainan/Venäjän tilannetta ja mahdollista sijoituscasea. Silloin kun markkinoilla hermoillaan, aukeavat usein parhaat sijoitusmahdollisuudet.

Olin jo päättänyt olla reagoimatta ihmeemmin Ukrainan kriisin markkinaheiluntaan. Sitten tein kuitenkin pitkän kävelylenkin päätteeksi vastavirtasijoitus-filosofiaa ("contrarian investing") mukailevan merkinnän Seligson Russian Prosperity -rahastoon 2000 euron arvosta. Ideana on hyödyntää pitkään jatkunut Venäjän markkinoiden alavire yhdistettynä viime aikaiseen voimakkaaseen pudotukseen ruplan kurssissa ja Venäjän osakemarkkinoilla yleensä.

Miksi ei sitten Venäjä-ETF, kuten RSX? ETF-sijoitus tuli itselleni mieleen ensimmäisenä, mutta tässä tapauksessa halusin käyttää erityistietämystä markkina-alueesta aktiivisen sijoitusrahaston muodossa. Ja paras Venäjä-rahasto, minkä tiedän ja mikä on helposti saatavilla, on Seligson Russian Prosperity (kts. rahaston avaintietoesite & Seligsonin sivut). Rahasto on onnistunut historiansa aikana (joka ei toki ole tae tulevaisuuden menestyksestä) poimimaan Venäjän markkinoilta yrityksiä jotka ovat pärjänneet energia-intensiivistä yleisindeksiä paremmin.

Seligson Russian Prosperity on syöttörahasto, joka sijoittaa Prosperity Capital Management -yhtiön Russian Prosperity Fund -rahastoon. Alla olevasta Seligsonin sivuilta otetusta kuvankaappauksesta näkyvät keskeiset rahaston tunnusluvut. Tuottohistoria on kieltämättä upea. Rahaston volatiliteetti on ollut kautta linjan vertailuindeksiä pienempää ja tuotto kulujen jälkeen suurempi.

Kulupuoli rahastossa on toki suurehko, ainakin jos vertaa ETF-vaihtoehtoihin. Hallintopalkkion (1,2 %) päälle tulee tuottosidonnainen palkkio. Tuottosidonnaisen palkkion ehdot ovat esitteen mukaan: "15 % siitä kokonaistuotosta, joka ylittää rahaston vertailuindeksin tuoton kalenterivuosittain. Tuottosidonnainen palkkio ei kuitenkaan voi ylittää kolmea prosenttia keskimääräisestä rahastopääomasta."

Jatkossakin aktiiviset rahastot tulevat muodostamaan hyvin pienen osan salkustani. Allokaatiopäätös on vielä mietinnässä, mutta alustavana ajatuksena on maksimissaan 10 % osuus salkusta tarkoin valittuihin aktiivisiin rahastoihin. Tällöin salkun kokonaiskustannukset pysyvät kursissa, antaen samalla mahdollisuuden mielenkiintoisiin sijoituksiin kuten Seligson Russian Prosperity tai HCP Quant.