Pari pikkuostoa OMX-H:sta Brexit-dipistä

Edellisessä postauksessa uumoilin että tekisin kotipörssistä pari ostosta kun Suomen markkinat avautuvat Brexitin punaamina. Avausdippi oli lopulta varsin maltillinen.

Yhtä kaikki, tein kaksi ostosta joita olen jo aiemmin suunnitellut. Ostin n. 1000 euron erät sekä Stora Ensoa ja Constia. Stora dippasi ennakoidusti oikein kunnolla ja ostin sitä kurssiin 7.16 euroa. Stora on nostanut osinkojaan vuodesta 2010 lähtien ja kurssi on viime aikoina muuttunut houkuttelevammaksi. Consti taas on uusia pörssitulokkaita, joten pidempää historiaa ei ole. Toimiala kuitenkin houkuttelee. Korjausrakentaminen tulee olemaan kasvuala suomessa, Brexit tai no Brexit. Ostin Constia n. 1000 euron erän reilun 11 euron kappalehintaan.

Mitä seuraavaksi? Jos dippi jatkuu, niin kassaa löytyisi n. kymppitonni. Epäilen kuitenkin, että en pääse kassaa vielä käyttämään, sillä elvytysralli jatkuu ja Brexit-kuviossa voi tulla jopa täyskäännös. Politiikka on yllättävää. Seurataan tilannetta.

Brexit on pieni ja iso huoli

Täytyy myöntää että järkytyin juhannusaaton aamuna. En olisi uskonut että britit äänestävät EU-eron puolesta. Brexit on kaikessa järjettömyydessään Wahlroosia lainatakseni "enemmistön diktatuuria". Jälkikäteen kootuissa tilastoissa on selvinnyt mm. että Brexitin ratkaisivat vanhemmat ikäluokat nuorempien puolesta (jotka kannattivat jäämistä). Lisäksi ne brittien alueet, jotka ovat EU:sta ja sen tukiaisista eniten hyötyneet, kannattivat eroamista eniten. Ja typeryyden huippu oli tietenkin se, että koko kansanäänestys toteutui David Cameronin sisäpoliittisen pelin tuloksena.

Brexit voi myös johtaa yhdistyneen kuningaskunnan (UK) hajoamiseen, sillä skotlantilaiset äänestivät vahvasti EU:n puolesta ja saavat nyt hyvän syyn uudelle itsenäistymisäänestykselle. Samaa liikehdintää tulee luultavasti Pohjois-Irlannissa. Kansallisen hajoamisen lisäksi Brexit on taloudellisesti ikävä juttu briteille, ja useat kansainväliset yritykset ovat kertoneet aikeistaan siirtää toimintojaan pois ja vähentää henkilöstöään (kts. esim. tämä juttu).

Epävarmuus on aina myrkkyä markkinoille ja niin nytkin. Juhannusaattona nähtiin melko isoja laskuprosentteja ympäri maailman. Ylilyöntejäkin varmasti tapahtui. Esimerkiksi Nokian osake laski yli 8% jenkeissä. On ilmiselvää, että Nokian liiketoiminta ei muuttunut oikeasti näin paljon huonommaksi yhdessä yössä.

Tämän bloggauksen otsikko viittasi siihen että Brexit on sekä pieni että iso huoli. Pidän Brittien EU eroa pienempänä pahana, sillä uskon, että britit saavat samantyyppisen diilin kuin Norja EU:n suhteen, eli kaupankäynti ja asiointi tulee olemaan lopulta varsin sujuvaa. Alkusäikähdyksestä selvittyä huomaamme, että moni asia ei muutu niin dramaattisesti kuin luulisi.

Sitten isompi huoli. Brittien EU-ero voi avata samanlaisen liikehdinnän muuallekin ja vaikuttaa muutenkin maailmantalouden ja politiikan dynamiikkaan. Miten olisi Trumpin voitto USA:ssa, Ruotsin liittyminen Natoon, ja parin muun EU tai Euro-maan ero? Toteutuessaan tällaiset asiat liikuttelisivat sitten pelimerkkejä ihan eri tasolla. Ja kaikki nämä ovat ihan mahdollisia skenaarioita. Brexitkään ei tuntunut kovin todennäköiseltä vielä viime vuonna. Yksittäinen sijoittaja ei voi muuta kuin toivoa parasta, ja toki äänestää kotimaahansa järkevät poliitikot. Jälkimmäinenkin tuntuu olevan melkoista arpapeliä kotimaan politiikkaa seuranneena :)

Lopuksi ajatus OMXH:n maanantaista. Uskoisin että suomen pörssistä saa 5-10% pika-alennuksia. Osa näistä perustuu puhtaaseen markkinatunnelmaan, osa fundamentteihin. Esimerkiksi metsäteollisuus kärsii oikeasti brexitistä punnan kurssin kautta ja muutenkin. Toisaalta mm. aiemmin mainitsemani Nokia ja moni muu osake tulee laskemaan ihan vain markkinan mukana. Harkitsen ostavani paria kotimaista osaketta maanantaina, riippuen toki alennuksen määrästä. Ideoita otetaan vastaan.

Kaikesta huolimatta, mukavaa juhannuksen jatkoa! :)

Uusi käteiskassatavoite: 15K

Olen pitänyt 10 000 euron käteiskassaa valmiina markkinoiden isompaa laskua varten. Tuntuu siltä että lasku on koko ajan nurkan takana, mutta tarvitsee jonkun katalyytin. Brexit olisi varmasti sellainen, mutta uskon että tämä ei lopulta toteudu.

Odotellessa on hyvä kasvattaa käteiskassaa, koska silloin kun markkinoilla lasketellaan oikein kunnolla, on mukavaa ostaa halvalla ilman että tarvitsee hermoilla kassan riittävyydestä. Koska markkinoilla nousu tuntuu jatkuvan ja elvytyskupla venyvän äärimmilleen, voi olla että seuraava kunnon lasku (milloin ikinä se tuleekaan) on kokoluokaltaan suuri.

Tästä syystä otan käteiskassalle uuden tavoitteen: 15 000 euroa. Uskoisin että saavutan sen loppuvuoden aikana jos tasainen meno vielä jatkuu. Tavallaan toivon että ei jatkuisi, sillä tekisi mieli päästä jo tekemään pitkästä aikaa lisäostoja muutakin kuin ETF-kuukausisäästöohjelman puitteissa.

Katselen maalin kuivumista

Pitkän aikavälin sijoittajan hyveenä pidetään kärsivällisyyttä. Sitä on nyt hyvä harjoitella. Omalta osaltani tilanne on tällä hetkellä se, että "katselen maalin kuivumista":

• Markkinoilla mennään sivuittaisliikkeessä ja osto-ohjelmieni seuraavat tasot ovat jokseenkin kaukana
• Käteiskassani on tavoitteen mukainen 10 Keuroa
• Kuukausisijoitukset Nordnetissa rullaavat 900 euroa /kk tahdilla neljään ETF:ään (IS3N, DXSU, DXET, DX2J).

Tällä hetkellä tilanne on omasta näkökulmastani suoraan sanottuna tylsä, mikä ei sinänsä ole huono juttu. Hyvin hajautetut sijoitukset tapaavat tuottaa ajan yli, kunhan niiden antaa olla rauhassa :)

Toisaalta epäilen, että markkinoilla on kasautumassa laajempi rakenteellinen ongelma. Keskuspankit pitävät elvytystoimillaan osakemarkkinat väkisin ylhäällä ja saman aikaisesti korkosijoitukset epäkiinnostavina. Jossain vaiheessa juhlat ovat ohi, ja useat laajat indeksit ovatkin jo mahdollisesti huippunsa kohdanneet. Esim. S&P500 on kääntynyt viime vuosina noususta ennemmin vaakatason liikkeeseen, jonka ympärillä on heiluntaa.

Jos markkinat jatkavat keskuspankkivetoisesti kivuliasta huippujen jahtaamistaan, jatkan samalla tavalla kuin nytkin. Eli kuukausisjoitukset rullaavat ja käteiskassa kasvaa. Toisaalta toivoisin, että markkinoilla alkaisi jossain vaiheessa tapahtua. Jokohan kesällä päästään reilummin alaspäin?

Suomisalkun osingot 2016

Suurin osa Suomisalkkuni osingoista on nyt maksettu ja loputkin on tiedossa, joten yhteenveto on paikallaan. Alla olevassa taulukossa on listattu kaikki Suomisalkkuni osakkeet ja näiden 2015 ja 2016 maksamat osingot. Yleinen linja on nousupainotteinen. Nollaosinkoja löytyy Talvivaaralta, Outoteciltä, Pihlajalinnalta ja Suomen Hoivatiloilta. Näistä ensimmäinen on aidosti murheenkryyni, toinen suurissa talousvaikeuksissa. Kaksi jälkimmäistä ovat kasvuyrityssijoituksia, joiden uskon maksavan osinkoja joskus tulevaisuudessa.

Toisesta taulukosta näkyvät euromääräisesti summat Suomisalkun osingoille vuonna 2016. Osinkoja tulee (bruttona) 2058 euroa, joka on reilusti enemmän verrattuna viime vuoden 1499 euroa. Osa noususta selittyy kasvaneilla osingoilla ja osa luonnollisesti uusilla sijoituksilla.

Yleinen tapa tarkastella osinkotuottoa on tuotto-% osakkeen arvolle (ao. taulukossa laskettuna irtoamispäivän kurssista). Lisäksi laitoin taulukkoon vertailun vuoksi tuotto-%:in suhteessa osakkeiden keskimääräiseen hankintahintaan. Tässä tulee hyvin esille pitkäjänteisen sijoittamisen mielekkyys. Useat osakkeet maksavat jo yli kymmenen prosentin osinkoja hankintahinnalle ja loppujenkin osalta tuottoprosentit näyttävät varsin mukavilta.