Miltä tuntuu olla miljonääri? Mitä seuraavaksi?

Miltä tuntuu olla miljonääri? No, varsin hyvältä, ei sitä voi muuksi muuttaa.

Kirjoittelin muutama viikko sitten, kuinka salkun kokonaisarvo ylitti miljoonan rajan. Lupasin silloin, että fiilistelen myöhemmin hieman lisää, että mitä asia merkitsee muutenkin kuin numerona.

Otetaan vielä kertaus ja tarkennus nykytilanteeseen. Minulla on siis suurinpiirtein miljoonan euron sijoitusvarallisuus. Lisäksi käteiskassa on noin 40k euroa. Ja velaton omistusasunto. Perheen molemmat aikuiset ovat vakituisissa työpaikoissa.

Jos olisin koskaan laskenut nettovarallisuutta, kuten osa kanssabloggareista tekee, olisin ollut jo miljonääri paljon aikaisemmin. Tällä hetkellä nettovarallisuus, yllä olevat asiat huomioon ottaen, lienee jotain 1,2 Meuroa. Mutta itse olen tosiaan seurannut vain sijoitussalkkua, pl. käteisvarat (ja lyhyen koron rahastot). Näillä mennään jatkossakin.

Miljoona euroa rauhoittaa mieltä. Rahahuolet ovat isoja huolia, olen nähnyt tämän sekä kaveripiirissä että lähipiirissä. On varsin huojentavaa, ettei itse tarvitse raha-asioita miettiä käytännössä ollenkaan. Jotkut väittävät, että jos on paljon varallisuutta, siitä tulee lisää huolia elämään. Itse olen jostain syystä onnistunut olemaan stressaamatta tästäkään asiasta ihmeemmin. Muistelen, että esim. covid-kuopassa olin enemmän innoissani siitä, että on menossa harvinainen sijoitusmahdollisuus (tämän voi lukea tuon ajan blogikirjoituksista).

Miljoona euroa antaa vaihtoehtoja. Kaupasta voi ostaa mitä haluaa, terveydenhuoltoon pääsee helposti yksityisen kautta tarvittaessa, lomamatkat voi miettiä kohteen ja tekemisen (eikä rahan) kautta, ja esim. voi hankkia sellaisen auton mistä tykkää ilman kompromisseja. Toki miljoonan saa helposti hupenemaan jos rahaa käyttää ihan "ökyelämään", mutta itse en ole osannut sen tyyppisiä elämyksiä tai asioita tavoitella, joihin menisi niin paljon rahaa, että varallisuus oikeasti hupenisi. Kaiken mitä itse tarvitsen tai perhe tarvitsee, se on meillä varaa hankkia.

Miljoona euroa helpottaa työelämää. On olemassa käsite nimeltä "haista huilu -rahat", englanniksi "FU-money". Jep. Tämä kuulostaa hieman töykeältä. Mutta käytännössä voin työelämässä valikoida hommia pitkälti omien mieltymysten mukaisesti. Ei tarvitse olla huolissaan, että jääkö joku bonus saamatta tai ääritapauksessa tuleeko potkut. Kun taloudellinen asia on turvattu, työelämässä kasvaa tietynlainen itseluottamus ja väitän että tämä on hyvä juttu jopa työnantajalle. Nyt kun voin keskittyä töissä kiinnostaviin juttuihin ilman rahallisia pohdintoja, niin tulostakin tulee yllättävän hyvin.

Kaikkea yllä olevaa osaan arvostaa varsin paljon. Koska varallisuuden kasvu alkoi nollasta (blogin alussa 2008 oli salkku 18k euroa), muistan hyvin ajat jolloin tilanne oli erilainen. Edelleen välillä ihmettelen, että tässähän on käynyt yllättävän hyvin, ja yllättävän nopeasti.

Olenko jäänyt jostain paitsi? Olisiko kuitenkin ollut järkevämpää käyttää rahoja nuorena? 

Onneksi ei tarvitse katua että olisi jäänyt jotain oleellista paitsi ison sijoitusasteen takia. Olen matkustellut, tehnyt, ja kokenut asioita oikeastaan sen verran mitä olen halunnut. Yleensä oleellisiin ja kivoihin juttuihin on tullut otettua rahat käyttöön silloin kun kuluja näistä on toteutunut ja sitten kaikki muu on aina mennyt sijoituksiin. Mutta äärimmäisen harvoin toisinpäin, eli ensin olisi käytetty rahaa sijoituksiin ja sitten kituutettu pienellä budjetilla. 

Lisäksi, olen tässä vaiheessa ehkä vasta työurani puolivälissä, enkä ehkä sitäkään, jos katsoo missä eläkeiät heiluvat nykyään. Työuraa minulla voi olla edessä vielä helposti neljännesvuosisata tai enemmän. Eli varallisuudesta ehtii kyllä nauttia vielä työelämänkin aikana eikä vasta eläkkeellä.

Mitä seuraavaksi? FIRE?

Blogin alkuaikana tuli haaveiltua taloudellisesta riippumattomuudesta ja eräänlaisesta FIRE:stä. Tämän pystyisi nyt toteuttamaan. Salkusta voisi ottaa vaikka klassisella neljän prosentin säännöllä sen 40k miinus verot, joka riittäisi ihan mukavaan elämään. Toisaalta oma fiilis on, että jos yhtäkkiä tulisi niin paljon vapaa-aikaa lisää, myös kustannukset nousisivat helposti. Ja sitten tuo 40k vuoteen miinus verot tuntuisi sittenkin ehkä turhan rajoittavalta.

Eli jatketaanpa vielä samaan malliin. Käydään töissä, tehdään mielekkäitä asioita. Ja myös säästäminen jatkuu edelleen. 

Eli... Pistetäänkö seuraavaksi tavoitteeksi kahden miljoonan euron salkku? :)