Joko ensi viikolla on hyvä aika aloittaa ostot?

Näin ne tilanteet muuttuu. Vielä pari viikkoa sitten blogasin kolmesta markkinaskenaariosta joista pessimistisin pohdiskeli 20-30% romahdusta. Näyttää siltä että sellainen on nyt menossa ja ihan hyvästä syystä. Jos työpaikkoja ja tehtaita menee kiinni eivätkä ihmiset liike- tai huvimatkustele, on tällä todellakin vaikutusta reaalitalouteen. Markkinat nyt sitten kiireellä diskonttaavat pahaa skenaariota. Toki huiputkin olivat tosi korkealla, eli tässä on syöty osin niitä pois.

Oma 50k sijoitus OST:hen tuntuu nyt vähän huonolta ajoitukselta :) Toisaalta OST-salkku on "vasta" vajaa kolme tonnia miinuksella, eli ei kovin paha tilanteeseen nähden. Tyhjäksikään en viitsisi myydä kun ajoitus on niin vaikeaa. En kyllä myy muitakaan osakesijoituksia.

Sen sijaan meinasin että ensi viikolla voisi alkaa lisäsijoitukset. Mitä olette mieltä - jos vaikka yksi ostos aina jokaista isoa laskupäivää kohti?

Jonkinlaista osto-ohjelmaa olisi kiva perustaa. Ainakin seuraavat ETF:t ovat nyt minulla seurannassa lisäostojen valossa:

• iShares Automation & Robotics (2B76): Tulevaisuuden avainsektori. Ja tulee alas valtavalla vauhdilla muun markkinan mukana. Tämä oli toki ehtinyt kallistuakin reilusti.
• Amundi Index Equity Global Low Carbon (LWCR): Kehittyvien markkinoiden markkina-arvopainotettu "vähähiilinen" indeksi. Tässä saisi nyt sitten niitä halventuneita FANG- ja muitakin osakkeita. Selkeä valinta laskumarkkinaan sijoitettavaksi mielestäni.
• SPDR FTSE EPRA Europe ex UK Real Estate (ZPRP): Euroopan REIT/kiinteistösektori. Droppaa tällä hetkellä aika makeasti, mutta vielä vähän turhan kallis että aloittaisin lisäostot.

Taidan aloittaa ostot kahdesta ensin mainitusta. Sormia syyhytti jo tällä viikolla, mutta päätin vielä odotella. Ihan hyvä ratkaisu varmaan. 

Käteiskassaa on tällä hetkellä n. 20k, joten mitään massiivisia ostoja en halua heti kärkeen tehdä. Toisaalta saan nopsasti vapautettua korkosijoituksista vielä yli kymppitonnin, tämmöisessä tilanteessa nekin on ehkä hyvä ottaa käyttöön. Ensi viikosta tulee mielenkiintoinen, kuten varmaan koko keväästä.

Mitä muilla mielessä? Istutteko seuraamassa uutisia ja tsekkaatteko tuliko tänäänkin kymppitonni miinusta? Kaikesta huolimatta, rauhallista viikonloppua! :)

Kolme markkinaskenaariota tälle vuodelle

Sijoitusten tekemisen lisäksi vähintäänkin yhtä hauskaa on sijoitusten suunnittelu. Käytän usein erilaisia skenaarioita ja osto-ohjelmia - sillä tavalla saan mielenrauhaa käteisen poltellessa tilillä tai markkinoiden myllertäessä.

Nythän on varsin mielenkiintoinen tilanne markkinoilla, kun osakekurssit jatkavat jo monen mielestä yliajalla olevaa kasvuaan. Toisaalta nollakorkojen ympäristössä on aika vahva skenaario että kasvu vain jatkuu. Uusia uhkia on kuitenkin ilmassa. Näistä ei ole vähäisin koronavirus - Kiinan taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen voi olla aika kova isku maailmantaloudelle, mutta kuvitelkaapa mitä tapahtuisi jos muualla aasiassa tai länsimaissa laitettaisiin toimistoja ja lentokenttiä kiinni?

Näistä odotellessa voikin tehdä muutamia skenaarioita, aloitetaan positiivisesta.

Skenaario 1: Nousu jatkuu - käteiskassan kasvatusta kohti 50 keuroa

Ensimmäinen skenaario on oman arvioini mukaan melko todennäköinen varsinkin jos koronavirus saadaan jotenkin hallintaan, keskuspankkien elvytyslinja jatkuu ja kauppasodat eivät kärjisty. Monta jos-sanaa tässä!

JOS kuitenkin yllä oleva aivan mahdollinen skenaario toteutuu, niin tällöin osakemarkkinatkin voivat jatkaa edelleen nousuaan vaihtoehtoisten sijoituskohteiden ollessa vähemmän houkuttelevia. Itse olen paisuttanut salkun viime aikoina ihan "tappiin", kun OST:lle tuli täydellä 50 000 eurolla uusia osakesijoituksia.

Tästä syystä uusien sijoitusten tekeminen edelleen nousevaan markkinaan ei ole kaikista innostavin vaihtoehto. Enemmän kiinnostaisi kokeilla käteiskassan nostamista 50 keuroon. Sellaisella käteiskassalla olisi sitten mukava ostella vaikka kunnon dipistä vuonna 2021 tai 2022 :)

JOS osakemarkkinat jatkavat nousussa, niin käteiskassan kasvatus on ykkössuunnitelmani. Tässä vaiheessa kassa on 20 keuroa, ja uskoisin että 50 keuron taso on saavutettavissa jossain vaiheessa ensi vuoden aikana jos pidän lisäsijoitukset minimissä. ETF-kuukausisijoitukset 1500 e/kk + tuorein 100 e/kk lisäys tikkaavat toki taustalla markkinatilanteesta riippumatta.

Skenaario 2: Vaakasuuntaista heiluntaa

Tämä on varsin todennäköinen skenaario. Markkinat ovat nousseet niin pitkään, että jonkinlaisia hengähdystaukoja voi hyvin tulla. Näitähän on vuosien varrella nähty.

Tällaisessa tapauksessa todennäköisesti kasvattelen käteiskassaa samoin kuin ykkösskenaariossa, mutta markkinoiden heiluessa en välttämättä pysty pitämään ostonappia piilossa. Yleensä mielenkiintoisia ostocaseja löytyy varsinkin yksittäisistä osakkeista vaikka markkinatilanne ei olisi muuten mitenkään erityisen edullinen.

Lisäostoja tekisin mieluusti sijoitusteemoihin, jotka täydentävät nykyistä salkkua edelleen. REIT-ETF:t ovat olleet hyvässä vedossa, mutta näihin teksisi mieli laittaa edelleen lisää. Samoin joitain mielenkiintoisia osakkeita puuttuu edelleen salkusta. Suomen markkinoilta esim. Fondia kiinnostaisi, samoin Huhtamäki, jonka hinnoittelu on tosin karannut.

Skenaario 3: Iso romahdus - koko käteiskassa ja kassavirta käyttöön

Koronavirus, kauppasodat, yleisesti liikaa kuumentuneet markkinat. Onhan näitä riskejä. Romahdusta on odoteltu monella taholla ja monesta suusta. Itsekin olen sitä moneen otteeseen povannut.

Jos sellainen 20 - 30 % romahdus tapahtuisi, niin oma ratkaisuni olisi luonnollisesti ottaa koko käteiskassa (tällä hetkellä 20 keuroa) käytöön asteittain.

Jos romahdus olisi yli 30 %, olen aika varma että käteiskassa ja kaikki käteinenkin olisi pistetty kiinni halventuneisiin osakkeisiin. Tässä tapauksessa todennäköisesti rahoittaisin ensin lisäostoja myymällä kehittyvien markkinoiden laina -ETF:n, jossa on tällä hetkellä n. 11 keuroa, sekä tuoreen sijoituksen pohjoismaisiin yrityslainoihin. Näiden rahojen loputtua jatkaisin kuukausittaisen ansio & pääomatulovirran sijoittamista osakemarkkinoille. Sijoituslainaa en ole koskaan ottanut, mutta ehkä sellaistakin pitäisi harkita?

Kaikissa edellisissä skenaarioissa tulen joka tapauksessa jatkamaan kuukausittaisia ETF/rahasto-sijoituksia sekä OST:lle tulevien osinkotulojen sijoittamista takaisin salkkuyhtiöihin.

Osto: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B

Koronavirus jyllää maailmalla ja pörssit ovat heilahtaneet hieman alaspäin. Paino sanalla hieman - vaikutus on ollut paljon pienempi kuin otsikoiden perusteella luulisi. Seurailen kuitenkin sivusta, josko tämä epidemia voisi katkaista muutenkin jo yliajalla olevan nousukauden. Jotenkin on sellainen kutina, että osakemarkkinat tulevat tekemään vielä useammatkin uudet huiput vielä tänä vuonna, kunhan epidemia on saatu hallintaan.

Osakemarkkinoiden rauhoittumista odotellessa aloin selvittää miten voisin täydennellä salkun korkosijoituspuolta. Korkosijoitukset ovat siitä mukavia, että ne liikkuvat usein eri suuntaan kuin osakkeet ja lisäksi volatiliteetti (ja vastaavasti tuotot) ovat pienemmät. Salkun osana korkosijoitukset tuovat pientä hajautusta riskin suhteen ja ehkäpä tarjoavat sopivan paikan verottaa salkkua tilanteessa missä osakkeita ei halua likvidoida esim. markkinoiden pohjalta. 

Tavoiteallokaatiossani korkosijoitusten paino on asetettu 10 %:iin. Tällä hetkellä näitä on vain n. 3% ja kaikki kehittyvien markkinoiden lainasijoituksissa (DXSU-ETF).

Tänään laitoin 2000 euron rahastomerkinnän Evli Pohjoismaat Yrityslaina -rahastoon. Tylsästä nimestä huolimatta rahasto on varsin aktiivinen ja tuotot eroavat vertailuindeksistä (tähän mennessä pääasiassa ylöspäin). Pienehköllä lainamarkkinalla (Pohjoismaat, IG & high yield yrityslainat) aktiivisella salkunhoidolla saa näköjään jotain eroja aikaan. 

Mitenhän tämä kehittyy jatkossa? Varsinkin jos euroalueen korot lähtisivät nopeaan nousuun niin se olisi huono juttu. Tätä ei ole kuitenkaan vielä pitkään aikaan näköpiirissä ja aikanaan nousu voi olla melko hidasta. Uskoisin siis että maltillista kehitystä on tiedossa ja tämän sijoituksen osalta se rooli on oikein sopiva. Laitan tähän rahastoon jossain välissä ehkä lisääkin, mutta käteiskassan pidän joka tapauksessa vähintään 20000 eurossa osakeostoja varten.

Salkun uusi asento OST:n jälkeen: Pääoma 366k

Aloitin uuden vuosikymmenen räväkästi ja laitoin saman tien vuoden alussa osakesäästötilille täyden 50 000 euroa ja sijoitin sen myös kokonaan viiteen osakkeeseen. OST:ltä löytyy noin tasaosuuksin Titaniumia, Cityconia, L&T:tä, Konecranesia ja UPM:ää. Tilille kuuluu ihan hyvää, OST:n kokonaispääoman ollessa 51 122 euroa. Erityisesti Titanium on ollut nosteessa, UPM:ssä taas laskua.

50k lisäsijoitus näkyy salkussa varsin suurena hyppäyksenä ylöspäin. Nyt kun päivitin luvut, niin sijoitussalkun koko pääoma on noussut 366 802 euroon. Sijoituksia on tehty 238 398 edestä. Puhdasta voittoa on kertynyt yli 128 keuroa, ja lisäksi yli 20 keuroa osinkoja ja myyntivoittoja.

Asetin 2018 vuoden joulukuussa tavoitteeksi puolen miljoonan salkun viidessä vuodessa, eli vuoden 2023 loppuun mennessä. Tuolloin oli kasassa siitä summasta alle puolet, 234 keuroa. Nyt vähän yli vuosi myöhemmin salkun koko on siis yli 130 000 euroa tuota summaa suurempi, joten kohtalaisen hullulta kuulostanut tavoite on tullutkin yllättävän lähelle! Toki osa tästä noususta johtuu siitä että laitoin käteiskassan melkein kokonaan OST:lle. Yhtä kaikki, salkun koko on noussut merkittävästi ja puoli miljoonaa on "vain" 134 keuron päässä :)

OST:n avaamisen jälkeen salkun allokaatio muuttui kohti osakepoimintojen korostumista. Nykyinen allokaatio kuvattuna alla. Osakepoiminnat ovat reippaassa ylipainossa tavoiteallokaatiooni nähden (45 % vs 30 %). Vastaavasti indeksi/rahastosijoitukset (20 + 20 + 20 %) ja korkosijoitukset (10 %) ovat pienessä alipainossa. Tavoiteallokaatio on toki vain itse päättämäni väline sijoitusten suunnitteluun, joten ei tätä voi nyt ongelmaksi ottaa. Sen verran kuitenkin, että lähivuosien sijoitukset osunevat pääasiassa ETF:iin ja erilaisiin rahastoihin.

OST-erehdyksiä ja väärinkäsityksiä

Osakesäästötili (OST) puhututtaa turuilla ja toreilla. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat ottaneet sankoin joukoin näitä tilejä. Kontrasti on todella suuri suutariksi jääneeseen PS-tiliin.

Netin syövereistä löytyy kaikenlaisia hauskoja ideoita. Porukka on erityisen innoissaan myymään sijoituksiaan toisaalla ostaakseen niitä sitten OST:lle. Tämä ei monestikaan ole kovin järkevää, varsinkaan jos sijoitukset arvo-osuustilillä ovat voitolla. Tässä tapauksessa kannattaisi ennemmin antaa verojen odottaa arvo-osuustilillä, ja sitten aikanaan myydä käyttämällä vaikka hankintameno-olettamaa.

On myös näkynyt kommentteja, missä ihmiset ovat innostuneet ostamaan "hyviä osingonmaksajia" Euroopasta ja jenkeistä. No, tässähän on ongelmana lähdevero, eli vero jonka osakkeen listausmaa pidättää osinkoa maksettaessa. Ja OST ei tältä verolta pelasta. Kotipörssissä tällaista edustaa Telia, joka on rinnakkaislistattu Suomen pörssiin mutta kotipaikka Ruotsi. Jos OST-sijoitusten tarkoituksena on osinkojen veroton uudelleensijoittaminen, niin silloin ulkomaiset osakkeet kannattaa pääsääntöisesti unohtaa. Voihan niillä treidata toki jos siltä tuntuu.

Tähän lopuksi vielä pieni "kevennys" perjantain kunniaksi. Luin talouselämästä kokoomuksen PJ:n Petteri Orpon haastattelua osakesäästötilistä. Tavoitteena heillä olisi mm. nostaa sallittujen talletusten määrää ja parantaa mahdollisuuksia sijoittaa myös mm. ETF:iä sekä tuoda ulkomaisten sijoitusten verokohtelu suomalaisten tasolle (eli jotenkin välttyä lähdeverolta joka syö tehokkaasti OST-tilin osinkohyötyjä).

Mutta nyt siis siihen kevennykseen. Haastattelun lopussa Orpo kertoo että aikoo itsekin sijoittaa varojaan OST:lle. Tässä suorat lainaukset jutusta:

"Ajattelin mennä avaamaan tilin. Sen verran varauduin, että myin vähäiset osakeomistukseni, jotta voin siirtyä osakesäästötilin kautta osakesäästäjäksi."

"Osakkeiden kokonaisarvo oli myyntihetkellä noin 30 000 euroa. Tuotto on noin puolet siitä miinus verot."

Tuota kohtaa lukiessani alkoi leuka valua kohti lattiaa. Orpo realisoi salkkunsa kokonaan ja verolle lankesi 15000 euron edestä sijoituksia. Tästä jää sitten reilu 10000 jäljelle verojen jälkeen. Yhteensä OST:lle siis tulee vähän päälle 25000 euroa. Jokainen voi nyt sitten laskeskella että olikohan muuvi kannattava ja kuinka pitkään mahtaa kestää että OST:n veroetu ottaa tuon vajauksen kiinni... :)